Moni hakee vauhtia uudelle alalle yrittäjäkurssilta.
Moni hakee vauhtia uudelle alalle yrittäjäkurssilta.

Ikääntyvien yrittäjien määrä kasvaa. Yhä useampi uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi vielä työuransa jälkeen.

Ikääntyvien yrittäjien määrä kasvaa. 55–74-vuotiaiden yrittäjien määrä nousi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 60 000:sta noin 100 000:een.

Ikääntyneiden yrittäjyys on myös monipuolistunut. Maatalousyrittäjiä joukosta on enää vajaa neljännes. Heidän rinnalleen ovat nousemassa asiantuntijayrittäjät. Myös rakennusalan yrittäjien osuus on ollut selvässä kasvussa.

Suurten ikäluokkien yrittäjien hyvä työkunto selittää ilmiön osittain. Monet jatkavat yrittämistä vielä eläkkeelläkin.

Hyvä ikä aloittaa

Vaikka viime ajat on puhuttu lähinnä nuorista start up -yrittäjistä, osaavat ne vanhemmatkin.

Aloittavien yrittäjien osuus ikääntyneistä yrittäjistä on noussut selvästi. Viitisentoista prosenttia ikääntyvistä yrittäjistä on nykyään vasta-alkajia.

Syyt yrittäjäksi ryhtymiseen ovat moninaiset: halu toteuttaa itseään, kyllästyminen aiempaan työhön, työmarkkinoilla koettu ikäsyrjintä ja muutokset, jotka ovat helpottaneet vanhuuseläkkeen ja yrittäjyyden yhdistämistä.

Yrittäjä voi jatkaa yritystoimintaansa vanhuuseläkkeellä ilman, että hänen tarvitsee maksaa yrittäjän eläkemaksua.

Ikääntyneen näkökulmasta sivutoiminen yrittäjyys avaa  hyvän tilaisuuden jatkaa työntekoa. Seniorina aloittavia yrittäjiä yhdistää se, että heille on kertynyt työn tai harrastusten kautta kokemusta ja osaamista, jonka päälle yritystoiminnan ja liikeidean voi rakentaa.

Sivutoimisten eläkeläisyrittäjien määrä onkin kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Yritysostolla alkuun

Seniorien yritteliäisyys näkee myös uusyrityskeskuksissa, jotka auttavat aloittelevia yrittäjiä alkuun.

Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi tuntee Hämeen tilanteen. Uusyrityskeskus Ensimetrin runsaasta 2000 asiakkaasta yli viisikymmentävuotiaita oli viime vuonna kolmisen sataa. Luku nousi toissa vuodesta.

Jokilammen mukaan yrittäjien ikääntyminen näkyy toisellakin tapaa. Yhä useampi uusi yrittäjä aloittaa ostamalla toimivan yrityksen.

– Yritystoiminnasta luopuvan yrittäjän liiketoiminnan jatkaminen on monelle hyvä väylä yrittäjäksi, Jokilampi sanoo.

Yksi tarina onnistumisesta: lue 56-vuotiaana kahvilayrittäjäksi ryhtyneen Hilkan tarina TÄSTÄ!

Yrittäjäksi aikovan muistilista

  1. Liikeidea. Kaiken takana on idea siitä, mitä myyn, miten myyn ja kenelle myyn. Liikeidean päälle voi rakentaa liiketoimintasuunnitelman.
  2. Kannattavuus. Liiketoimintasuunnitelma on yksityiskohtainen esitys siitä, miten liikeidea toteutuu käytännössä. Siinä arvioidaan rahamäärä, joka tarvitaan yritystoiminnan aloittamiseen (inevestointitarve), pidemmän ajanjakson rahoitus- ja kassavirtalaskelma sekä myynti- ja kannattavuuslaskelma. Liiketoimintasuunnitelma on ainut keino todistaa yrityksen elinkelpoisuus, kun tilinpäätöstiedot vielä puuttuvat. Mitä realistisempi suunnitelma on, sitä helpompi on siirtyä seuraaviin kohtiin.
  3. Rahoitus. Jouhevin tapa saada toiminta alkuun, on sijoittaa siihen omaa rahaa tai omaisuutta. Yleensä myös lainoittajat edellyttävät vähintään viidenneksen omarahoitusosuutta. Yritystukia myöntävät muun muassa Ely-keskukset ja Tekes. Mahdollinen starttiraha helpottaa yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan sisäänajovaiheessa.
  4. Yhtiömuodon valinta. Yrittäjäksi voi ryhtyä monella tavalla: perustamalla yrityksen, ostamalla toimivan yrityksen tai sen liiketoiminnan, menemällä osakkaaksi yhtiöön tai jäseneksi osuuskuntaan. Hyvät neuvot löytyvät esimerkiksi alkavan yrittäjän Perustamisoppaasta.
  5. Luvat, vakuutukset, verotus, rekisteröinti, kirjanpito… Yrittäjän ei tarvitse osata kaikkea itse, mutta kaikesta pitää ottaa selvää ja hankkia tarvittavat palvelut yrityksen ulkopuolelta. Esimerkiksi kirjanpito on väärä kohta säästää.
  6. Käsi sydämellä, haluanko tätä. Yrittäminen ei sovi kaikille. Hyvät unenlahjat ja epävarmuuden sietokyky ovat yrittäjän taipaleella tarpeen. Lisävarusteiksi sopivat muun muassa luovuus, ahkeruus, oma-aloitteisuus, kunnianhimo, voitontahto, myyntimiehen/-naisen lahjat ja päättäväisyys. Kannattaa myös kysyä etukäteen, miten perhe ja puoliso suhtautuvat yritystaipaleen riskeihin ja uhrauksiin.

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.