– En tuo huoliani yleisön eteen. Minun tehtäväni on viihdyttää ihmisiä, silloinkin kun olen väsynyt. Saan heiltä voimaa, Arja Koriseva sanoo.
– En tuo huoliani yleisön eteen. Minun tehtäväni on viihdyttää ihmisiä, silloinkin kun olen väsynyt. Saan heiltä voimaa, Arja Koriseva sanoo.

Luontainen positiivisuus on Arja Korisevalle suuri voimavara. Siihen hän turvasi myös kaksi vuotta sitten sairastuttuaan rintasyöpään.

Nauru kuuluu jo kaukaa. Kirkkaisiin väreihin pukeutunut, hymyileväinen Arja Koriseva sanoo, että positiivisuutta ei ole elämässä koskaan liikaa.

– Lavoilla ja konserttisaleissa rakentelen musiikillani tunnelmia ihmisille. Toivon, että ihmiset saisivat lauluistani iloa ja voimia.

Arja Koriseva tuli tutuksi raikuvasta naurustaan jo parikymppisenä. Tee se itse -tv:ssä Arja hekotteli Lasse Norreksen kanssa hauskoille kotivideoille ja Speden Speleissä hän pelleili eri alojen julkisuudenhenkilöiden kanssa. Arja sai tuolloin paljon arvostelua iloisuudestaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– 90-luvulla ajateltiin vielä, että erityisesti televisioesiintyjien oli fiksumpaa olla pidättyväisiä kuin nauraa suu selällään. Iloisuutta ei pidetty suomalaiselle tyypillisenä piirteenä, ja usein ihmisten mielikuva minusta oli aika kevyt ja höttöinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muisto Arjan naurusta tuntuu liimautuneen syvälle kansakunnan tajuntaan. Vieläkin joku saattaa tulla kadulla tökkäämään Arjaa ja sanoa, että katos, Korisevan Arja, nauras vähän!

– Se on aika hassua. Mutta yritän ajatella, että ilmeisesti olen onnistunut tuomaan vähän positiivisuutta jonkun elämään. Ehkä ihmisten elämästä on puuttunut naurua, Arja sanoo.

Arjan lapsuudenkodissa hersyteltiin naurua. Arja oppi nauramaan paitsi elämälle, myös itselleen. Hänestä kasvoi välitön ihminen, joka itkee ja nauraa helposti.

– Olen hyvin onnellinen, että olen saanut kotoani tällaisen perinnön.

Sydän mykkyrällä

Arja Korisevasta tuli tangokuningatar 24-vuotiaana, mutta laulajana hän oli tuolloin jo konkari. Takana oli 11 vuotta orkesterin solistina ja seitsemän vuotta klassisen laulun opintoja Keski-Suomen konservatoriossa.

Julkisuuteen Arja ei ollut valmistautunut millään tavalla. Hän päätti, että hän tekee töitä joko omana itsenään tai lopettaa laulajan hommat ja aloittaa työt luokanopettajana koulutuksensa mukaisessa ammatissa.

– Kelpasin kuitenkin omana itsenäni. Onneksi julkisen käyttäytymisen säännöt ja rajoitukset ovat höllentyneet. Nykyään on aika kesyä, jos joku nauraa äänekkäästi – tositelevision aikana on totuttu kaikenlaiseen.

"Yleisön ei koskaan pidä kantaa vastuuta minun jaksamisestani."

Huumori on auttanut Arjaa myös ohittamaan ikävän kritiikin. Silloin kun väsyttää ja sydän on mykkyrällä, hän etsii iloa ja voimaa työhön yleisöltä.

– Keskityn laulamiseen ja viihdyttämiseen, ja pyrin herättämään ihmisissä erilaisia tunteita. Aina se ei ole helppoa. En tuo huoliani ihmisten eteen, kuten en toisi niitä luokan eteen, jos työskentelisin opettajana. Yleisön ei koskaan pidä kantaa vastuuta minun jaksamisestani, sillä ihmiset ovat tulleet paikalle viihtyäkseen.

Arja ei halua, että esitys olisi jotain, jota ihastellaan ulkoapäin.

– Toivon, että jokainen kuulija voisi tuntea olevansa osa esitystä. Parhaimmillaan hengitämme yleisön kanssa samaa tunnelmaa.

Leikkauksesta televisioon

Maaliskuussa 2015 Arja kävi rintasyövän joukkoseulonnassa, ja näyte oli puhdas. Saman vuoden syyskuussa Arja löysi rinnastaan kipeän kyhmyn.

– Onnekseni mieheni tilasi minulle lääkäriajan saman tien. Kasvain löytyi varhaisessa vaiheessa. Kaikki muutokset eivät näy mammografiassa, ja siksi naisten kannattaa käydä säännöllisesti myös ultraäänitutkimuksessa.

Kun tuloksia vielä odoteltiin, Arja jätti omaelämäkertansa painoon. Kaksi päivää sen jälkeen Arja sai puhelun, jossa hänen kerrottiin sairastavan syöpää.

– Olin kirjoittanut kirjani viimeiselle sivulle, että käännän nyt elämässäni uuden lehden. Se tapahtui hyvin konkreettisesti.

Elämän rajallisuus ja ennustamattomuus muuttuivat todellisiksi asioiksi Arjan elämässä tuon syksyn aikana.

– Ymmärsin, että olin saanut elää 50 vuotta harvinaisen terveenä – en ole elämäni aikana joutunut syömään edes monta särkylääketablettia. Havahduin myös siihen, kuinka yleinen syöpä on Suomessa. Harvassa ovat ne ihmiset, joiden elämää tai lähipiiriä syöpä ei olisi jollain tavalla koskettanut.

"Jos olen jonkin työn luvannut tehdä, niin sen teen, vaikka olisin heikoilla."

Heti leikkauksesta päästyään Arja esiintyi Arto Nybergin tv-haastattelussa. Hän ei kertonut Ylellä kenellekään, mitä hänelle oli juuri tapahtunut.

– Jos olen jonkin työn luvannut tehdä, niin sen teen, vaikka olisin heikoilla. Silloin minun on vain keskityttävä tekemiseeni lujasti.

Nybergin tv-ohjelman jälkeen Arja esiintyi vielä Helsingin kirjamessuilla ja konsertissa Espoon Tuomiokirkossa. Sitten hän perui seuraavat 29 konserttia. Kun sytostaattihoidot alkoivat, Arja julkaisi tiedotteen sairastumisestaan ja vetäytyi kotiinsa.

– En halunnut, että ihmiset joutuvat arvailemaan esiintymisten perumisen syytä.

Käsitöitä ja remonttia

Arja vältteli alusta asti puhumasta sairaudestaan syöpänä.

– Se oli osa positiivista ajatteluani. Puhuin itselleni ja lapsilleni pahanlaatuisesta kasvaimesta, joka poistettaisiin leikkauksella. Syöpä-sana tuntui liian hallitsevalta, ja siihen liittyvät pelot jylläsivät jo alitajunnassani. Puheellani yritin luoda arkeeni turvallisuutta.

Asenteen merkitys oli erityisen suuri sen jälkeen, kun Arja jäi sairauslomalle.

– Halusin uskoa parantumiseeni. Kun huoli joskus yöllä tuntui jättimäiseltä, laitoin äänikirjan pyörimään ja nukahdin kesken tarinan.

Arja Koriseva vietti kotona kuusi kuukautta ja huomasi myös nauttivansa omasta ajastaan.

– Loppuvuosi on minulle yleensä aina vuoden kiireisintä aikaa. Olin ajatellut, että teen sairauslomalla sanoituksia tulevalle levylleni ja harjoittelen uusia kappaleita. Nyt kaikki työasiat saivat jäädä, Arja kertoo.

Arja odottaa innolla uusia projekteja.
Arja odottaa innolla uusia projekteja.

Musiikin sijaan Arja alkoi valmistella joululahjoja: villatossuja, lapasia, patalappuja ja valosarjoja paperipalloista. Hän aloitti myös kylpyhuoneremontin, maalasi, kittasi ja teki kaikkea mahdollista käsin. Itsensä toteuttaminen toi onnellisen olon. Käsitöitä ja remonttia Arja oli aina halunnut tehdä, mutta niille ei koskaan tuntunut löytyvän aikaa.

"Sytostaattihoitojen jälkeen oloni oli kuin rupikonnalla."

Pian Arja huomasi, että mikään ei kaatunut tai loppunut, vaikka hän jäikin pois lavoilta ja muilta keikoilta.

– Kukaan ei ole korvaamaton. Olin kiitollinen työtovereistani ja tavasta, jolla he ottivat konsertteja ja niihin liittyviä asioita hoitaakseen. Samoin perheestäni ja ystävistäni, jotka kulkivat rinnallani vaikean ajan yli.

200 000 viestiä

Sytostaattihoitojen seurauksena Arja menetti hiuksensa ja hänen ihonsa oireili aknella.

– Oloni oli kuin rupikonnalla. Onneksi minun ei tarvinnut lähteä kotoa mihinkään.

Arja mietti, kestääkö hänen kuntonsa vahvat sytostaatit. Hänelle ei kuitenkaan tullut kertaakaan tarvetta mennä hoitojen jälkeen sängyn pohjalle makaamaan. Hän kiittelee hyvää peruskuntoaan ja uskoo, että pysyi sen ansiosta koko ajan toimintakykyisenä.

Arja lenkkeili, luisteli ja hiihti säännöllisesti, mutta vähän hitaammin kuin ennen. Vain salibandyn pelaaminen sai jäädä kokonaan.

Paluu konserttilavoille puolen vuoden sairasloman jälkeen tuntui samalta kuin äitiyslomalta palaaminen aikoinaan.

– Yleisön suhtautuminen oli tietysti erilaista. Sain sairauslomani aikana noin 200 000 pikaisen paranemisen toivotusta, ja paluuni jälkeen monet tulivat kertomaan minulle tarinoita omista syöpäsairauksistaan.

Nyt Arja kertoo suostuvansa vain työtarjouksiin, jotka tuntuvat hyviltä. Keikat, jotka aiheuttavat "näppylöitä" tai valvottuja öitä, saavat jäädä. Ensi vuoden kesänä Arja aikoo myös pitää ensimmäisen pitkän kesälomansa.

– Tähän asti olen kiertänyt aina heinäkuussa lavoilla ja konserteissa, niin kuluneenakin kesänä. Mutta ensi vuonna aion pitää kuukauden loman ja nauttia mökkeilystä perheeni kanssa.

Vettä ja soodaa

Arja harrastaa edelleen paljon liikuntaa. Kolme kertaa viikossa hän pelaa salibandyä. Juoksu-, pyöräily- ja kävelylenkit sekä melonta kuuluvat Arjan ja hänen opettajamiehensä Pekan kesäharrastuksiin. Koko perhe pelaa yhdessä tennistä ja pesäpalloa.

Arja suhtautuu realistisesti ikääntymiseen ja sen vaikutuksiin, mutta toistaiseksi hänen ei ole tarvinnut luopua yhdestäkään lajista.

Huumori on auttanut Arja Korisevaa antamaan piutpaut ikävälle kritiikille. – Yleisölleni olen kelvannut omana itsenäni.
Huumori on auttanut Arja Korisevaa antamaan piutpaut ikävälle kritiikille. – Yleisölleni olen kelvannut omana itsenäni.

Ruokavalio sen sijaan on muuttunut, kun tieto ruuasta ja sen vaikutuksista on lisääntynyt. Kala, kana ja ravut kuuluvat laulajan ruokavalioon, mutta punaista lihaa hän välttää. Aamuisin hän juo marjasmoothien, jossa on inkivääriä ja kurkumaa. Hän puhdistaa kehonsa säännöllisesti vesi- ja soodakuurilla.

– Olen ymmärtänyt, että rintasyöpä viihtyy huonosti emäksisessä kehossa. Vesi- ja soodakuurin tarkoitus on puhdistaa elimistöä ja estää sen happamoitumista. Olen saanut sairastumiseni jälkeen paljon erilaisia ruokavaliovinkkejä. Olen valinnut niistä ne, jotka parhaiten sopivat omaan elämääni.

Ajatuksia aavalla merellä

Tammikuussa 2017 Arja otti vastaan suuren haasteen. Hän lähti Hjallis Harkimon miehistöön purjehdukselle yli Atlantin. Huimasta seikkailusta tehty 8-osainen sarja nähtiin TV 5:ssä syyskuussa.

– Purjehdusreissulla opin olemaan ajattelematta mitään. Katselin aavaa merta ympärilläni ja täytin itseni tyhjyydellä. Tuon tunteen koetan aika ajoin tavoittaa edelleen, se rentouttaa mielen. Koetan olla itselleni armollisempi ja ajatella, ettei kaikkea tarvitse ehtiä tai jaksaa tehdä. Elämässä ei koskaan saa kaikkea valmiiksi eikä kaikkia asioita järjestykseen. Sen hyväksyminen vapauttaa.

5 x Arjan äänikirjasuosikit

1. Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa. suom. Kristiina Savikurki. Otava 2008. 
"Olen kuunnellut tätä autossa ja itkenyt. Kirja on todella koskettava. Lukemisen jälkeen olen seurannut Afganistanin tapahtumia eri silmin."

2. Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. WSOY 1945. 
"Tämän kuuntelemiseen meni kauan. Olen aloittanut ja lopettanut Sinuhen monta kertaa, mutta vasta äänikirjana tarina vei mukanaan loppuun saakka."

3. Enni Mustosen kirjasarja. Otava. 
"Ahmin koko Mustosen kirjasarjan Lapsenpiiasta Ruokarouvaan. Seuraavaksi on edessä Ruokarouvan tytär."

4. Ville Haapasalo: Et kuitenkaan usko. Docendo 2013. Et muuten tätäkään usko. Docendo 2014. 
"Haapasalon Venäjä-kirjat ovat hyvin erilaisia kuin mitkään muut lukemani teokset. Niitä on myös helppo kuunnella."

5. Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein. Otava 2014. 
"Tätä kirjaa kuuntelen parhaillaan."

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2017.

Lisäys 10.4.2018: 

Keväällä 2018 Arja Koriseva nähdään Jyväskylän kaupunginteatterissa Kun isoisä Suomeen hiihti -näytelmässä. Keikkakalenterin näet täältä.

Ääni syntyy värähtelystä

Laulaja ja laulunopettaja Manuel Garcían kerrotaan keksineen 1800-luvun puolivälissä peilin, jonka avulla hän saattoi nähdä äänihuulet ja tutkia niiden toiminta. Kurkunpäässä sijaitsevat purjemaiset äänihuulet värähtelevät, kun ilma työntyy niiden läpi, ja ne saavat aikaan ääntä.

Jokaisen ihmisen ääni on ainutlaatuinen. Puhuessamme kuulemme oman äänemme, joka heijastuu kudoksiimme ja kalloluuhumme. Siksi oma ääni kuulostaa erilaiselta oman pään sisällä kuultuna kuin nauhalta.

Monet asiat, esimerkiksi huono sisäilma ja home vaikuttavat ääneen ja voivat viedä sen kokonaan. Ääntään työssään käyttäville suositellaan äänen hoitamista ja äänen tuottamiseen tutustumista. Esimerkiksi laulajille tarjotaan voice massage -terapiaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa äänenmuodostuksessa käytettäviä lihaksia. Myös puheterapeutit auttavat äänenmuodostukseen liittyvissä ongelmissa.

Foniatri on puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri, jonka puoleen voi kääntyä äänen tuottamiseen liittyvissä sairauksissa ja tulehduksissa.

Lähteinä: ääniklinikka.fi, puheterapeutti.fi, voicemassage.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla