Niukoista oloista professoriksi ponnistanut Minna Halme rakentaa työssään vastuullista yritysmaailmaa. Omassa arjessaan hän tahtoo säästää ympäristöä ja olla reilu kuluttaja.

Ensimmäisenä lämpimänä kevätpäivänä Minna Halme, 53, hakee varastosta sähköpyöränsä ja huristelee sillä kymmenen kilometrin työmatkansa. Hän osti pyörän kolmisen vuotta sitten uutena.

– Vieläkin harmittelen, etten löytänyt pyörää käytettynä.

Kierrättäminen on hänelle sydämenasia, mutta se liittyy myös hänen työhönsä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kierrättäminen on Minna Halmeelle sydämenasia.

Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professorina hän etsii vastausta erityisesti yhteen kysymykseen: miten tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa voisi nykyistä paremmin yhdistää ympäristövastuun ja ihmisten hyvän elämän?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puutarhanhoito on Minna Halmeen rakas harrastus.
Puutarhanhoito on Minna Halmeen rakas harrastus.

Pyöräkauden jälkeen Halme ajaa bussilla. Omasta autosta hän luopui jo kolmikymppisenä. Vastuullisuutta voi edistää myös yksilönä, hän sanoo.

– Auton omistamisesta säästyvillä kustannuksilla voi tarvitessaan ajaa taksilla enemmän kuin moni uskookaan. Teimme tästä yliopistolla laskelmat jo parikymmentä vuotta sitten.

Kevään aikana hän valmisteli verkossa pidettävää seminaaria, jossa pohditaan, miten vaatteiden pitkäikäisyydestä voisi tulla muotia.

Käytän yhä vaatteita, jotka hankin 90-luvulla.

– Tarkoitus on edistää liiketoimintamalleja ja kulutustapoja, jotka syrjäyttäisivät pikamuotia. Silloin vastuullisesti valmistetuista vaatteista, vaatteiden huolto- ja korjauspalveluista ja jopa vaatelainaamoista voisi syntyä Suomeenkin uutta työtä.

– Käytän yhä vaatteita, jotka olen hankkinut 90-luvulla. Tarvittaessa korjautan niitä ompelijalla. Esimerkiksi 25 vuotta vanha Marimekon jakkupukuni on niin hyvää villaa, ettei sellaista löydä enää mistään. Ompelija muodisti sen takkia. Teetän myös pitkiä housuja ja mekkoja. Minusta on mukava tietää, kuka on valmistanut vaatteeni.

Ekologisesti puutalossa

Vanhat talot ovat Minnan suuri rakkaus. Hän on asunut puutaloissa melkein koko ikänsä.

Koti on nyt Helsingin idyllisessä puu-Käpylässä. Auringonkeltaiseksi maalattu talo on vuodelta 1927, kuten muutkin saman korttelin rakennukset.

Ekologisesti ajatellen on haaskausta lämmittää 180-neliöistä taloa kolmihenkiselle perheelle.

Kun lapset lähtevät, osan talosta voi vuokrata pois.

Niinpä talon asujaimistoon on vuorollaan liittynyt muitakin, kuten Minnan opiskeleva siskonpoika, vaihto-oppilaita eri puolilta maailmaa ja viimeksi Minnan sisarpuoli, joka työnsä vuoksi asui väliaikaisesti Helsingissä.

Lähes satavuotiaan talon seinähirret on käsin piilutettu. Käsityötä on myös Minna Halmeen uusin hankinta, virolaisen pienompelimon villakangastakki.
Lähes satavuotiaan talon seinähirret on käsin piilutettu. Käsityötä on myös Minna Halmeen uusin hankinta, virolaisen pienompelimon villakangastakki.

Vakituisia asukkaita saattaa pian olla vain kaksi. Minnan ja Kari Monosen ainokainen Vilja on kevään abiturientti. Kohta omat siivet kantavat.

– Osan talosta voisi silloin vuokrata pois. Se vaihtoehto tuntuu minusta hyvältä, omien arvojeni mukaiselta, Minna sanoo.

Kodin puusaunan lämmityskin saa Minnan mietteliääksi. Jos saunojia on vain pari kolme, kuinka usein on reilua pöllyttää lähiympäristöön pienhiukkasia?

"Piru vie tätä hulluutta"

Ruokaan liittyvät valinnat ovat Halmeen mukaan yksi helpoimmista tavoista edistää vastuullisen kuluttamisen tavoitteita.

Terve itsekkyys kotimaisten ruokatuotteiden, sekä lihan että kasvisten suosimisessa on hänen mielestään ihan oikein.

Kotimaisten yritysten tuottama ruoka tukee tervettä paikallistaloutta. Siihen käytetty raha pyörii oman maan taloudessa neljä viisi kertaa kauemmin kuin ne eurot, jotka menevät ulkomaisen yrityksen valmistamaan tai maailmalta tuotuun ruokaan.

– Monikansalliset yritysjätit ja Kiinan ja Intian valtionyhtiöt ovat vuokranneet köyhistä maista valtavia maa-alueita jopa sadaksi vuodeksi. Vientitulot näillä alueilla tuotetusta ruuasta valuvat pääosin pois maasta.

Keksejä rahdataan maasta toiseen päästöistä piittaamatta.

Viennistä syntyvä hyöty voi olla näennäistä myös kehittyneissä teollisuusmaissa. Halme ottaa esimerkiksi keksibisneksen Britanniassa. Keksejä tuodaan maahan ja viedään sieltä lähes yhtä suurella rahasummalla.

Samaan aikaan keksien rahtaaminen maasta toiseen kasvattaa saastuttavaa liikennettä ja sitoo voimavaroja, jotka voisi käyttää järkevämminkin.

– Piru vie tätä hulluutta. Eihän tämä ole vastuullisesti avointa kansantalouden toimintaa, vaan globalisaatiohölmöyttä, Minna tulistuu.

Halpuuden harhat

– Monien tuontitavaroiden hinnat ovat nykyään liian alhaisia, Minna sanoo.

Kun ostamme joulu- tai pääsiäispöytään edullisia espanjalaisia mansikoita, maksamme vain murto-osan niiden todellisista kustannuksista.

– Espanja kärsii vesipulasta, ja mansikanviljely kuluttaa tavattomasti vettä. Sama koske muun muassa avokadoja niitä tuottavissa maissa.

Vesi on arvokas luonnonvara. Sen käyttö on yksi niin sanotuista ulkoiskustannuksista, joita syntyy tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa. Muita ovat esimerkiksi maan, ilman ja veden saastekuormitus, huonot työolot ja elämisen laatu.

Tuontitavaroiden hinnat ovat nykyään liian alhaisia.

Vastuullinen kuluttaja hyväksyy, että ulkoiskustannukset lisätään ostosten hintaan. On vaikea uskoa, että näin on tehty, jos t-paita maksaa viisi euroa ja lentolippu Keski-Eurooppaan 29 euroa.

Ostin, kun halvalla sain -ajattelusta Minna vääntää kättä Porissa asuvan 73-vuotiaan äitinsä kanssa.

– Äiti on hurjan ylpeä siitä, mitä minä työssäni teen. Silti hän katsoo, että halvalla pitää saada, esimerkiksi ruokaa. Ymmärrän toki, että pienituloisen eläkeläisen on tarkkaan mietittävä ostoksiaan.

Tämä teksti on osa ET-lehden numerossa 10/2020 julkaistusta artikkelista.

Minna Halme

  • Syntynyt 1966 Porissa. Asuu Helsingissä.
  • Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori vuodesta 2009. Palkittu vuosina 2008 ja 2019 tutkimustyönsä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
  • Mies, tytär, koira.
  • Harrastaa puutarhanhoitoa, paritanssia, joogaa ja pilatesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla