Pienenevät tulot houkuttelevat monia eläkeläisiä turvautumaan kulutusluottoihin, ja usein velkaa kertyy nopeasti. Maksuvaikeuksien kanssa painiva ei kuitenkaan ole yksin, ja apua on tarjolla.

1. Mitä tarkoitetaan ylivelkaantumisella?

Ylivelkaantumisesta puhutaan silloin, kun ihminen ei pysty maksamaan laskujaan ja velkojensa lyhennyksiä.

Suomen Pankin mukaan velkaa on liikaa, jos sitä on yli viisinkertainen määrä verrattuna vuotuisiin nettotuloihin.

2. Onko ikääntyneillä velkaa nyt enemmän kuin ennen?

Iäkkäiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet suhteessa enemmän kuin muiden ikäryhmien.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Luottorekisteriä ylläpitävän Suomen Asiakastiedon mukaan ylivelkaantumisesta kertovien maksuhäiriömerkintöjen määrä yli 65-vuotiaiden ikäluokassa on kasvanut nopeasti. Ongelmien alku sijoittuu usein eläkkeelle jäämiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perinnässä olevien ikäihmisten määrä on perintäyhtiö Instrumin raportin mukaan noussut kahdessa vuodessa 20 prosenttia.

3. Millaista velkaa yli kuusikymppisillä on?

Liki 30 prosentilla yli 60-vuotiaista suomalaisista oli viime vuonna velkaa, miehillä hiukan enemmän kuin naisilla.

Ikääntyneillä kulutusluottojen osuus korostuu. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä useammalla on kulutusluottoja kuin asuntovelkaa.

Eniten velallisia asuntokuntia on kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

4. Mitkä ovat ikääntyneiden velkaantumisen syitä?

Suurimpia selittäviä tekijöitä ovat pikavippien ja muiden kulutusluottojen yleistyminen ja se, että moni jättää varautumatta tulojen pudotukseen eläkkeelle siirryttäessä.

Nykypäivän eläkeläiset ovat myös oppineet kuluttamaan enemmän kuin niukemmin eläneet aiemmat sukupolvet. Menojen sopeuttaminen voi olla vaikeaa, jos työuran aikana on tottunut pitämään yllä tiettyä elintasoa.

Lisääntynyt vapaa-aika suo tilaisuuksia kuluttaa yhä enemmän. Yllättävät menot eivät aina osu ajallisesti sopivasti tulovirtojen kanssa.

Nykypäivän eläkeläiset ovat oppineet kuluttamaan enemmän kuin niukemmissa oloissa eläneet sukupolvet.

Ikääntymisen myötä terveydenhoitomaksut saattavat kohota huomattavasti. Muita kriittisiä tekijöitä ovat avioero, leskeksi jääminen, ongelmapelaaminen ja läheisten avokätinen auttaminen.

5. Mikä on pikavippi?

Pikavipeillä ja muilla kulutusluotoilla on iso rooli ylivelkaantumisessa.

Lähes joka neljännellä suomalaisella on jokin kulutusluotto. Rahassa se tarkoittaa 22 miljardia euroa.

Kulutusluotto voi olla pankista tai rahoitusyhtiöstä otettu lyhytaikainen laina vaikkapa kodin remonttiin tai johonkin äkilliseen tilanteeseen, kuten vesivahinkoon. Auto-, kodinkone- ja huonekalukaupassa käytettävät osamaksuluotot ovat myös kulutusluottoja.

On hyvä pyrkiä siihen, että pystyy siirtymään eläkkeelle täysin velattomana.

Pienlainat eli pikavipit ovat vakuudettomia kulutusluottoja, joissa on korkeat kustannukset. Niillä on monia kauppanimiä, kuten luottokortin tapaan toimivat jousto- tai limiittiluotto, käyttölaina tai kertalaina. Niitä myöntävät perinteisten rahoituslaitosten ulkopuolella internetissä toimivat yritykset.

Pikavipin voi ottaa nopeasti kännykällä, jolloin vertailut jäävät usein tekemättä ja kustannukset huomioimatta. Vaarana on pikaluottokierre, jossa vanha vippi maksetaan pois uudella. Vippejä myös on tyypillisesti useita samaan aikaan.

6. Minkälaisia ongelmia ylivelkaantuminen aiheuttaa?

Kun luottolasku jää maksamatta tai velka lyhentämättä, voi saada maksuhäiriömerkinnän luottorekisteriin. Sen jälkeen luotonsaanti ja esimerkiksi asunnon vuokraaminen vaikeutuvat merkittävästi.

Seuraavassa vaiheessa velat menevät perintään, jonka kulut voivat nousta suuremmiksi kuin itse velkasumma.

Viimeinen vaihe on viranomaisen suorittama ulosotto. Parhaassa tapauksessa se tosin saattaa olla hyödyllinen väliaikainen velkajärjestelykeino. Ulosottoa voi hakea myös velallinen itse selkiyttääkseen tilannettaan.

7. Miten välttää velkaantuminen?

Eläkkeelle jäämiseen liittyvään tulojen pudotukseen kannattaa varautua jo työssäoloaikana. Omasta työeläkeyhtiöstä saatavasta työeläkeotteesta selviää tulevan eläkkeen määrä. Kannattaa pyrkiä siihen, että eläkkeelle voi siirtyä täysin velattomana.

Velkojen pois maksamisesta on hyvä tehdä tarkka ja realistinen suunnitelma.

Kannattaa miettiä, onko esimerkiksi asunto liian iso tai kallis.

On myös hyvä miettiä asumismuotoa. Onko asunto liian iso tai vaatiiko se kunnostusta? Ovatko palvelut riittävän lähellä?

Jos omistaa asunnon, voi harkita käänteistä asuntolainaa. Siinä omistaja saa asuntonsa arvoa vastaan rahaa pankilta joko vähitellen tai kertasummana. Asunnon omistus- ja asumisoikeus säilyvät ennallaan.

8. Miten oman tilanteensa voi selvittää?

Kannattaa seurata tulojaan ja menojaan kirjaamalla ne ylös. Kuluttajaliiton sivuilta löytyy tietopankki oman talouden hallintaan. Martoilla on Omat rahat -sivusto. Finanssiala on julkaissut tuoreeltaan oppaan Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella.

Netissä on laskureita, joista taloustietonsa annettuaan saa nopeasti arvion omasta velkaantumisasteestaan. Tällainen on esimerkiksi Takuusäätiön ylläpitämä penno.fi-laskuri.

9. Mistä velkaantunut saa apua?

Veikkauksen rahoittama valtakunnallinen sosiaalialan järjestö Takuusäätiö auttaa maksuttomasti arjen raha-asioissa muun muassa neuvomalla, myöntämällä takauksia pankista nostettaviin järjestelylainoihin ja järjestämällä pienlainoja.

Takuusäätiön Velkalinja-puhelinpalveluun voi soittaa maksutta ja anonyymisti.

Kunnat voivat myöntää sosiaalisia luottoja.

Jotkin kunnat myöntävät asukkailleen sosiaalisia luottoja, joissa on edullinen korko. Helsinki myönsi viime vuonna noin 140 tällaista luottoa, keskiarvoltaan vajaat 9 000 euroa.

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto, oikeusaputoimistot ja kunnalliset seniorineuvonnat auttavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Peliklinikka neuvoo maksutta peliongelmaisia.

10. Mitä toimia tehdään velkaantumisen hillitsemiseksi?

Tuoreen lakimuutoksen mukaan uusien kuluttajaluottojen vuosikorko saa olla korkeintaan 20 prosenttia. Muut lainanhoitokulut on rajattu 150 euroon vuodessa.

Valtiovarainministeriön velkatyöryhmä on ehdottanut, että luottoja saisi ylipäätään olla enintään 4,5 kertaa bruttovuositulojen verran.

On myös esitetty perustettavaksi positiivinen luottorekisteri. Siitä luotonantaja voisi nähdä luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot ja näin arvioida hänen maksukykyään.

Lähteet: Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tilastokeskus, Suomen Pankki, Takuusäätiö, Finanssiala, Suomen Asiakastieto.

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan ET-lehden numerosta 1/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla