Karkaako luottokortti joskus käsistä? Et muuten ole yksin. Suomalaisilla on seitsemän miljoonaa Visa-korttia, ja yhä useampi maksaa sillä pienetkin ostokset.

Suomalaiset käyttivät Visa-korttejaan viime vuonna yli miljardi kertaa. Ostoksia korteilla tehtiin yli 30 miljardilla eurolla. Suomalaiset ovatkin korttimaksujen määrässä Euroopan kärkikastia, ilmenee luottokorttiyhtiö Visan luvuista.

Kortilla maksetaan myös entistä pienempiä ostoksia. Ennen luotolla käytiin ostamassa auto tai nahkasohva, nyt keskimääräinen korttiostos on arvoltaan melko pieni, vain 29,50 euroa. Vastaava luku Euroopassa on 48 euroa.

Luottokorttimaksaminen tulee lähivuosina lisääntymään, kun ostaminen siirtyy yhä enemmän verkkokauppoihin. Luottokorttiyhtiöt ja kaupat kehittelevätkin verkkoon koko ajan kätevämpiä tapoja maksutapoja.

Hurjimmissa suunnitelmissa ollaan jo luopumassa käteisen käytöstä kokonaan. Tällaisen ajatuksen esitti alkuvuodesta Abba-miljonääri Björn Ulvaeus, jonka mielestä Ruotsista pitäisi tehdä maailman ensimmäinen ilman käteistä toimiva yhteiskunta.

Käytännössä tuo ei tarkoita sitä, että kaikkien olisi pakko tehdä ostoksensa luotolla. Esimerkiksi debit-kortilla maksaminen vastaa käteisellä maksamista, sillä rahat veloitetaan silloin suoraan omalta tililtään.

Eläkeläisellä ei voi olla palkkatyöläisen menoja

Vaikka luottokortteja on Suomessa miljoonia, on niiden käytössä selviä eroja eri-ikäisten välillä.

– Näppituntumani on, että korttiostaminen on yleisempää nuorissa ikäryhmissä. Vanhemmasta väestä löytyy enemmän heitä, jotka haluavat maksaa ostoksensa käteisellä, kertoo Visa Europen maajohtaja Vesa Tukonen.

Niin kätevää kuin korttiostaminen onkin, on käteisessä yksi ylivertainen etu – sen käytöstä ei nimittäin tule ylimääräisiä kuluja.

Luotolla ostettaessa joutuu useimmiten maksamaan erilaisia lisämaksuja, kuten luottokortin vuosimaksuja tai korkoja. Ongelmana on myös se, että luottoa saattaa huomaamatta kertyä enemmän kuin oma rahatilanne sallisi.

Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kääntynyt Suomessa pieneen laskuun, mutta samaan aikaan merkinnän saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut. Vuoden 2014 loppuun mennessä maksuhäiriömerkinnän oli saanut 367 000 henkilöä.

Huolestuttavaa on, että myös iäkkäämpien henkilöiden määrä merkinnän saaneiden joukossa kasvaa jatkuvasti. Etenkin eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä voi olla hankala sopeuttaa taloutta muuttuneisiin tuloihin.

60–64-vuotiaista miehistä lähes joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä. Samanikäisistä naisista merkinnän on saanut alle viisi prosenttia.

– Valitettavasti miehet ovat kaikissa ikäryhmissä yliedustettuina. Luotonantajilla pitäisi olla mahdollisuus arvioida asiakkaan maksukykyä. Toimiva keino siihen olisi niin sanottu positiivinen luottotietorekisteri, mutta valitettavasti Suomen lainsäädäntö vielä estää järjestelmän luomisen, kertoo Suomen Asiakastieto Oy:n liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen.

Millä tavoin maksuvaikeuksilta sitten voi suojautua? Tämä kysymys on monen mielessä, jopa heidän, joilla talous on kunnossa.

– Paras tapa on, että uudessa elämäntilanteessa ihminen laskee tulonsa ja menonsa, ja sopeuttaa kulutuksensa sen mukaan, toteaa Muhonen.