Karuja vaurioita suomalaisille hammasturisteille:

Yhä useampi hoidattaa hampaansa ja teettää jopa implantteja samalla, kun lomailee Virossa tai Unkarissa. Edullinen hintataso houkuttelee, mutta hammashoitoon ulkomailla liittyy monia riskejä.

Jos omassa hammaskalustossa on aukkoja ja on mietittävä niiden täyttämistä sillalla tai implantilla, se tarkoittaa väistämättä melkoista rahanmenoa. Hoitoa ei saa terveyskeskuksessa kuin tietyin kriteerein, ja silloinkin se tulee vain jonkin verran edullisemmaksi kuin yksityisellä. Moni on löytänyt halvemman hoitomahdollisuuden Tallinnasta tai kauempaakin, Unkarista ja Turkista, jopa Thaimaasta.

– Näissä maissa verot ja kustannustaso ovat matalampia, ja siitä johtuen hoito on suomalaiselle edullisempaa kuin kotimaassa. Se varmasti houkuttelee. Tosin suomalaisten ”hammasmatkailu” ei ole vielä kovin laajamittaista, vaikka julkisuudesta saattaisi saada sellaisen käsityksen, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Mitä enemmän ihmiset käyvät esimerkiksi Tallinnassa meikäläisittäin edullisessa hammashoidossa, sitä useampi siitä kuulee ja miettii myös omalla kohdallaan saman ratkaisun tekemistä. Keskustelu asian ympärillä lisääntyi, kun niin sanottu EU:n potilasdirektiivi astui voimaan vuoden 2014 alussa.

Lue myös: Välty monilta vaivoilta: Osaatko hoitaa hampaasi oikein?

Klinikka lupaa korjata

Jos potilaalle tulee ongelmia hoidon seurauksena ja hän hakeutuu Suomessa terveyskeskukseen, hän on oikeutettu saamaan jatkohoidon siellä. Mutta korvauksia esimerkiksi pysyvästä haitasta potilas ei saa, sillä Suomen potilasvakuutus korvaa vahinkoja vain Suomessa annetusta hoidosta.

Terveyskeskusten hammaslääkärit ovat joutuneet korjailemaan ikäviäkin vaurioita.

– Ainakin Helsingissä hoitoon on hakeutunut potilaita, joiden implanttihoito ulkomailla on epäonnistunut. Ikävimpiä ovat olleet tapaukset, joissa leukaluu on märkinyt laajalti eikä parasta mahdollista hoitoratkaisua ole enää saatu aikaiseksi. On myös käynyt niin, että potilailta on turhaan poistettu hyväkuntoisia hampaita, jolloin implanttihoito on tullut ulkomailla kalliimmaksi kuin mitä asianmukainen hoito olisi Suomessa maksanut, sanoo johtava ylihammaslääkäri Merja Auero Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.

"Potilailta on turhaan
poistettu hyväkuntoisia hampaita."

Virossa ei ole samanlaista potilasvakuutusta kuin Suomessa, mutta esimerkiksi hammaslääkärikeskus Kliinik 32 lupaa potilaalle apua, jos tulee mutkia matkaan.

– Kerromme asiakkaalle, että ongelmatilanteessa hänen pitää olla yhteydessä meihin ja tulla käymään, jotta pystymme korjaamaan tilanteen. Löydämme varmasti hvyän ratkaisun, sanoo johtaja Brit Pensa tallinnalaisesta Kliinik 32:sta.

Kliinik 32:ssa käy vuosittain 250–300 suomalaista asiakasta, jotka tulevat pääasiassa kirurgiseen tai proteettiseen hoitoon. Jonkin verran suomalaiset hakeutuvat myös oikomishoitoon, juurihoitoon ja paikkaukseen.

Suosittelemme: Oululainen eläkeläinen hoidattaa hampaansa Intiassa: "Täällä operaatio maksaa 63 euroa, Suomessa 700"

Pohjat kuntoon ensin

Valtaosa ulkomailla tehdyistä hoidoista onnistuu hyvin, eikä ongelmia ilmene myöhemminkään. Hammaslääkäriliitto haluaa kuitenkin muistuttaa riskeistä.

– Ei niin, etteikö muualla osattaisi, mutta asiakkaan pitää olla tarkkana. Jos esimerkiksi implanttia tarjotaan asennettavaksi yhden kylpyläviikon aikana, silloin asiakasta huijataan. Laaja hammashoito, jollainen implanttien varaan tehtävä hammassilta esimerkiksi on, ei tapahdu käden käänteessä, Matti Pöyry sanoo.

Ennen kuin varsinaiseen implantin asennukseen ryhdytään, on tehtävä peruskunnostus.

– On hoidettava mahdolliset infektiot hampaissa ja ikenissä, ja joskus on tarpeen tehdä juurihoitoja. Paraneminen vie aikaa.

Matti Pöyry pitää tärkeänä myös, että asiakas käyttää kunnolla aikaa eri vaihtoehtojen pohtimiseen. Pitää olla tietoinen siitä, mitä hoitoprosessi sisältää. On myös ymmärrettävä, minkälaisia vaihtoehtoja kokonaishoidolle on tarjolla. Jos yhteistä kieltä ei ole, paikalla pitäisi olla tulkki auttamassa.

"Jos implanttia tarjotaan
asennettavaksi yhden viikon
aikana, silloin asiakasta huijataan."

Jos implanttikiinnitteinen hammasproteesi vaatii jostain syystä toimenpiteitä myöhemmin kotimaassa ja esimerkiksi implantin ruuviosa joudutaan irrottamaan, ongelmaksi saattaa muodostua, ettei hammaslääkärillä ole juuri sen implantin ruuviin sopivia instrumentteja. Hammasimplanttimerkkejä on Euroopassakin käytössä useita satoja, ja jokaiselle on omanlaisensa välineet.

4 x uusi hammas terveyskeskuksesta

  1. Joidenkin potilaiden on mahdollista saada implantti tai proteesi myös julkisen terveydenhuollon kautta. Jos hammaslääkäri toteaa, että hoito turvaa purenta­kyvyn tai poistaa merkittävän sosiaalisen haitan, potilas pääsee terveyskeskukseen hoitoon. Sosiaaliseksi haitaksi katsotaan esimerkiksi edestä puuttuva hammas.
  2. Terveyskeskushoitoon voi päästä, jos tarvitaan perinteistä paikkaushoitoa kestävämpiä ratkaisuja.
  3. Terveyskeskuksessakin hoito käy kukkarolle. Uuden hampaan hinnaksi tulee noin 1 800 euroa, yksityisellä 2 000–3 000 euroa. Kruunun hinta terveyskeskuksessa on noin 700 euroa, yksityisellä noin 1 000 euroa.
  4. Esimerkiksi Helsingissä implantteja asennettiin terveyskeskushoidossa viime vuonna 350 kappaletta ja proteesikruunuja noin 1 000 kappaletta.

Lähde: THL

Kela korvaa kuin kotimaassa

Potilasdirektiivi antaa suomalaisille mahdollisuuden hakeutua kiireettömään hammashoitoon toiseen EU-maahan. Lisäksi toisessa EU-maassa annetusta hoidosta on mahdollista saada korvausta Kelalta samoilla perusteilla kuin kotimaassa annetusta hoidosta. Tämä koskee siis EU-maita Viroa ja Unkaria, mutta ei Turkkia eikä Thaimaata. Ulkomailla saatua kiireellistä hammashoitoa Kela on korvannut suomalaisille jo vuodesta 2004 lähtien.

Virolaiset hammaslääkäriasemat ovat markkinoineet palvelujaan Suomessa, ja Unkarissa toimii ainakin yksi suomalainen yritys, joka välittää sikäläistä hammaslääkäripalvelua suomalaisille. Turkin matkoja välittävä matkatoimisto suosittelee tiettyä hammaslääkäriasemaa asiakkailleen.

Viime vuonna korvausta Virossa annetusta hammashoidosta haettiin Kelalta noin 6 100 kertaa. Viron lisäksi suomalaiset kävivät viime vuonna hammashoidossa Espanjassa; korvauksia haettiin reilut 700 kertaa. Ruotsissa määrä oli 88, Saksassa 41 ja Unkarissa 31. Kelan tilastoista ei tosin käy ilmi, onko hoitotapahtuma ollut kiireellinen vai kiireetön.

– Kaikki korvauksiin oikeutetut eivät todennäköisesti myöskään hae korvauksia. Joko he eivät tiedä korvauksen saamisen mahdollisuudesta, tai sitten mahdollinen korvaus olisi niin pieni, etteivät he viitsi täytellä kaavakkeita muutaman euron vuoksi, sanoo yhteyspäällikkö Noora Heinonen Kelan Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä.

Kysely

Oletko harrastanut terveysturismia?

En
En
100.0%
Kyllä
Kyllä
0%
Ääniä yhteensä: 2