Hyvää ja aktiivista elämää eläkkeellä

Työuran loppuminen vaikuttaa arkielämään niin monin eri tavoin, että etukäteen voi olla vaikea hahmottaa, mikä kaikki käytännön arjessa tulee muuttumaan.

”Luonnollisesti moni pohdiskelee, miten elämä sitten järjestyy, kun arkipäivästä ei enää kulu kahdeksaa tuntia työntekoon”, Terveystalon palveluiden kehittämisestä vastaava työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi kertoo. Hän kehottaa puhumaan eläkeaikaan liittyvistä ajatuksista ja huolista jonkun kanssa.

Eläkkeelle jäävän tulisi Metsäniemen mukaan kiinnittää huomiota erityisesti kolmeen asiaan, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. ”Hyvinvointia voi ajatella pyramidina, jonka pohjalla ovat kannattelevana rakenteena uni, liikunta ja ravinto. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä.”

Vanhetessa unen määrä vähenee luonnollisesti samalla, kun erilaisten unihäiriöiden määrä lisääntyy.

Jos eläkeläinen ei pidä huolta siitä, että saa riittävästi lepoa, on vaikea jaksaa huolehtia muista omaan hyvinvointiin vaikuttavista seikoista.

”Jos unen suhteen kaikki on kunnossa, niin sitten on hyvä miettiä, jaksanko pitää itsestäni huolta liikkumalla ja ravinnolla." Moni pohdiskelee omaan hyvinvointiin liittyviä asioita pitkään itsekseen ennen kuin rohkenee ottaa ne puheeksi alan ammattilaisen kanssa.

”Seniorit pelkäävät usein esimerkiksi lihasmassan menetystä. Myös laihduttaminen on monesti eläkeikäisen toiveena, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeammaksi laihtuminen käy. Se ei myöskään ole aina järkevää terveyden kannalta, sillä yleensä laihtuva seniori-ikäinen menettää etupäässä lihasta”, Metsäniemi kertoo.

Eläkeläisiä mietityttää myös liikunnan harrastaminen. Jotkut ovat tehneet koko työuransa fyysisesti passiivista työtä esimerkiksi näyttöpäätteen edessä istuen. Heille eläkkeelle jääminen tarkoittaa sitä, että on aikaa liikkua enemmän ja pitää huolta omasta kunnosta.

Toisenlainen joukko ovat fyysisesti raskasta työtä tehneet. ”Heillä ei ole ollut työpäivän jälkeen tarvetta liikkua, mutta eläkkeellä tilanne on toinen. Heidän kanssaan mietitään uusia tapoja harrastaa liikuntaa. Itseä kiinnostavaa liikuntamuotoa etsiessä täytyy kuitenkin muistaa, että raskaan työn tekijöillä saattaa olla työn aiheuttamia vammoja, kuten kulumia tai rasitusvammoja”, Metsäniemi huomauttaa.

Päivi Metsäniemi tapaa työssään paljon senioreita.

Myös sosiaaliset kuviot menevät uusiksi eläköitymisen myötä. ”On yllättävän paljon sellaisia ihmisiä, joiden keskeinen sosiaalinen verkosto on nimenomaan työpaikalla”, Metsäniemi sanoo.

Monelle työkaverit ovat niitä, joiden kanssa jaetaan yhteiset mielenkiinnon kohteet ja osaaminen, mutta myös niitä, joiden kanssa jaetaan elämän ilot ja surut. Erityisesti ne, jotka ovat eläneet vahvasti työlleen, saattavat eläkkeelle jäädessään tuntea olevansa yhtäkkiä yksin.

Eläkkeelle jäämisen ajatellaan tarkoittavan usein myös sitä, että on enemmän aikaa lähipiirille, kuten lapsille ja lastenlapsille. Se on monelle tärkeää, mutta Metsäniemi kehottaa kuitenkin muistamaan omat tarpeet ja vetämään rajat siihen, mikä itsestä tuntuu hyvältä.

”Lapsiperheissä eletään ruuhkavuosia ja tarpeiden tynnyri voi siellä päässä olla pohjaton. Eläkeläisen täytyy sellaisessakin tilanteessa muistaa pitää huolta omasta jaksamisestaan.”

Metsäniemi muistuttaa, etteivät lapset ja lapsenlapset korvaa ikätovereiden tukiverkostoa. Uusi sosiaalinen verkosto työporukan tilalle saattaa löytyä vaikkapa harrastuksesta, jossa pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.

Elääkkeelle jäävällä on usein suunnitelmissa paljon asioita, joita haluaa vielä ehtiä tehdä ja toteuttaa.

Jotta aktiivista ja hyvää elämää voisi elää mahdollisimman pitkään, kehottaa Metsäniemi eläkkeelle jäävää pohtimaan uutta elämäntilannetta ja omaa terveyttä yhdessä asiantuntijan kanssa esimerkiksi seniori-ikäisille suunnatussa terveystarkastuksessa.

Monella on takana pitkä työura, jonka aikana työterveyshuolto on pitänyt huolta terveyteen liittyvissä asioissa. Eläkkeelle jäädessä terveydenhuoltoon liittyvät asiat pitää miettiä kokonaan uusiksi. Terveystarkastuksessa potilas käy yhdessä sairaanhoitajan kanssa läpi sen, miten terveydenhoito tulee jatkossa järjestymään ja lisäksi kaikki ne seikat, jotka painavat mieltä.

”Paras terveystarkastus on sellainen, joka lähtee liikkeelle potilaan tarpeista. Tarkoituksena on käydä systemaattisesti läpi kaikkia terveyden osa-alueita. Miettiä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, miten voin omalla toiminnallani vaikuttaa siihen, että pysyisin mahdollisimman pitkään terveenä ja toimintakykyisenä”, Metsäniemi kertoo.

Moni eläkkeelle jäävä suunnittelee esimerkiksi uuden liikuntaharrastuksen aloittamista tai vanhan harrastuksen aktivointia. Terveystarkastuksessa selvitetään, onko sille terveydellisiä rajoitteita.

Toinen yleinen suunnitelma on matkustaminen; maailmaa halutaan nähdä, kun siihen on viimeinkin tarpeeksi aikaa. Terveystarkastuksessa katsotaan rokotusasiat kuntoon matkailua suunnittelevien kanssa. Lisäksi pohditaan, onko joitakin lääkityksiä, joita pitäisi matkaillessa huomioida tai pitäisikö jotakin erityistä ottaa huomioon matkavakuutuksen valinnassa.

Metsäniemi kertoo terveystarkastukseen hakeutuvan tavallisesti ihmisiä, jotka ovat aktiivisia ja haluavat säilyä sellaisina. ”Heillä on niin sanotusti hyvä huoli terveydestään; elämässä on vielä valtavasti asioita, joita halutaan kokea, tehdä ja nähdä. He haluavat varmistaa, että pystyvät elämään hyvää ja aktiivista elämää vielä vuosikausia.”

Perusterveenkin on hyvä käydä tarkastuksessa 1-3 vuoden välein.

Terveystarkastus on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sairauden tai terveyshaitan ennaltaehkäisy on usein huomattavasti helpompaa, halvempaa ja vähemmän vaivaa vaativaa kuin jo puhjenneen vaivan hoitaminen.

Ennen tarkastusta otetaan laboratoriokokeet, joihin kuuluu perusverenkuva, verensokeri, munuais- ja maksakoe sekä kolesteroliarvot. Tulokset käydään läpi yhdessä sairaanhoitajan kanssa. Samalla mitataan myös verenpaine, pulssi, pituus, paino ja vyötärönympärys.

”Tavallisesti lääkäriin mennään jonkun tietyn oireen vuoksi. Silloin hoidetaan nimenomaan tätä yhtä oiretta, ja potilas saattaa kokea, että näyttäytyy lääkärille pelkkänä kipeänä vasempana polvena tai oireilevina nivelinä”, Metsäniemi sanoo.

Terveystarkastuksessa on aikaa puhua ja kuunnella. Esille nousee herkästi sellaisia seikkoja, joille ei tavallisella oirelääkärikäynnillä olisi aikaa.

”Jos potilasta huolestuttaa lähestyvä Madeiran matka ja se, jaksaako siellä kiivetä mäkiä entiseen malliin, jutellaan siitä ja mietitään ratkaisuja siihen. Jos taas mielen päällä on uimaharrastuksen ja virtsankarkailun yhdistäminen tai yöheräily, sitten mietitään, mitä niiden suhteen voidaan tehdä”, Metsäniemi kertoo.

Terveytarkastus ET-lehden lukijoille nyt 80 € (norm. 95 €). Saat edun mainitsemalla koodin ET-lehti maksun yhteydessä Terveystalon asiakaspalvelupisteessä. Etu on voimassa 31.7.2016 saakka.