Tamperelainen Raimo Flink on kehitellyt erilaisia keksintöjä jo yli 30 vuotta. Tunnetuimpia niistä lienevät niksibetoni ja matokompostori. Aurinkogrillissä makkara käristyy nopeasti!

Tuula ja Raimo Flinkin Lempäälässä sijaitseva kesäkoti on ihmetystä herättävä näyttelypuutarha, jossa kävijöitä riittää.

Puhelin soi, Raimo selaa kalenteriaan ja sopii vierailuaikoja. Miehen ekokeksinnöt kiinnostavat niin viherpeukaloita kuin muitakin luonnonmukaisista innovaatioista innostuneita.

Raimo, 72, on kehitellyt erilaisia puutarhanhoitoon ja kompostointiin liittyviä ideoita kesämökillään jo 30 vuotta. Vanhemmiten tahti on vain kiihtynyt.

Raimo on kehittänyt toimivan ratkaisun erittäin ajankohtaiseen haja-asutusalueiden harmaavesien käsittelyyn. Useita erityyppisiä koepuhdistamoita hyrrää jo täydellä teholla. Pitkäaikaiset seurantamittaukset osoittavat, että sähkötön ja ympäristöystävällinen keksintö toimii erinomaisesti ympäri vuoden.

Raimo laskeskelee tehneensä kolmisenkymmentä keksintöä. Huikeimmasta päästä ovat auringon energiaa hyödyntävät solarsauna ja lautasantennin muotoinen aurinkogrilli. Molemmat toimivat hyvin, mutta tässä ilmastossa ne on ideoitu lähinnä messujen vetonauloiksi.

– Uskoakseni maailman ainoa aurinkoenergialla lämpenevä mallisaunani on pystytetty Teiskon viinitilan pihaan. Sen kaksi lämpöä varaavaa seinää ovat vuolukiveä ja kennomuovilevyä ja toimivat aurinkolämmön kerääjinä. Sisälämpö voi olla jopa 60 astetta, tarvitaan vain pesällinen puita kiukaaseen. Sauna on kylpykunnossa iltamyöhälläkin.

Madot – töihin!

Innokkaana puutarhurina Raimo on myös paneutunut pienimuotoisen hyötykasviviljelyn tuottavuuden parantamiseen. Pyöröpenkkiviljelmät ja helpporakenteiset kasvihuoneet tuovat merkittävästi lisälämpöä tai lisäävät tuholaissuojaa tarvitsevien lajikkeiden viihtyvyyttä.

Ötökkäkammoista viherpeukaloa viehättänee erityisesti pyöröpenkkiin upotettu putkikompostori, johon ruoantähteet katoavat siististi näkymättömiin. Osaksi mullan alla olevaan rei’itettyyn putkeen ilmaantuu matoja. Ja mikä parasta, nekin pysyvät näkymättömissä, mutta hoitavat hommansa sopimuksen mukaan.

Monikäyttöinen niksibetoni

Laajaa kiinnostusta on herättänyt myös näppärä niksibetoni. Se on betonimassan ja hienoksi jauhettujen keinokuituisten kangastilkkujen sekoitus. Se ei tarvitse lainkaan raudoitusta, koska kangassilppu toimii raudoituksen tavoin.

Kesämökkitontillaan Raimo on käyttänyt niksibetonia muun muassa altaan reunojen, pihapolkujen, puron ja leikkimökin rakennusaineena. Betonia voi sahata ja värjätä, ja ruuvit uppoavat kovettuneeseenkin massaan.

Kesämökin pihapiirin katseenvangitsija on noin 50-neliöinen, jäätymisen kestävä keinotekoinen pihalampi, jossa voi uida. Vesi tulee läheisestä joesta ja kulkee itse keksityn puhdistamon kautta.

 

Lammen reunat on tehty niksibetonista.

– Halusimme altaaseen kasveja ja kaloja, joten kloorin lisääminen oli mahdotonta. Oma puhdistamoni suodattaa jokiveden ja poistaa myös ravinteita, joten levien kasvu pysyy kurissa. Veden laatu on tarkistettu laboratoriotestein. Se täyttää erinomaisen uimaveden vaatimukset, sillä suodatin poistaa myös haitallisia bakteereita, Raimo kertoo.

Keksijästä kirjailijaksi

Raimo Flink on monipuolinen mies. Jäätyään työttömäksi vähän yli viisikymppisenä hän on muun muassa perustanut yrityksen, toiminut ympäristötaitopuiston vetäjänä ja Pirkanmaan keksijät ry:n puheenjohtajana. Hän on julkaissut useita oppaita ekologisesta viljelystä ja haja-asutusalueiden vesi-, energia- ja jätehuollosta.

Lue lisää et-lehdestä 11/2012

Raimon keksintöjä ovat mm

  1. ilmankostutin                                                                                           
    jäätymisen estävä kaivon kansi                                                            1989
  2. reunapeltiprofiili
  3. marjapensastuki
  4. rimatuki
  5. kukkakeppi
  6. rengaspenkkikasvimaa
  7. porraskompostori                  
  8. kukkiva kompostori                                                                         
  9. maatilakompostori                                                      
  10. kääntökauhakäymälä           
  11.  kerrostalokompostori
  12. sisäkompostori                                                                               
  13. ekopenkkikompostori                                                                               
  14. kompostihautausmaa                                                                                 
  15. solarsauna                                                             
  16. BESTHELP-kompostikäymälä
  17. aurinkogrilli        
  18. ekologinen kylmiö                                     
  19. BEST-mökkihuussi                  
  20. onnettomien keksintöjen näyttely 
  21. BEST-monitoimikompostori
  22. köysiratajarru
  23. muovilautaideoita:                                                                              
  24. jäätymisen kestävä lampi                                                                 
  25. EKORAMI-3 uima-allaspuhdistamo *                                               
  26. tynnyrikompostori 
  27. NIKSIBETONI-ideoita                                                           
  28. POSSU-kompostori     
  29. EKORAMI- 250, 300 ja 900 jätevesipuhdistamo

Lähde:

http://www.elisanet.fi/raimo.flink/keksi

Vierailija

Keksijän pihamaalla

Miten ihana ja mielenkiintoinen juttu,ajatukset aivan lähtivät vyörymään,luettuani jutun Raimo Flingistä.Olisi tosi mielenkiintoista tavata hänet ja keskustella näistä tosi innostavista keksinnöistä. Tuon kukkapenkkikompostorin ja tomaattikasvatyksen Sekä niksipetonin aion varmasti kokeilla.Jos asuisin lähempänä.menisin varmasti vierailulle..mutta lapin läänistä on turhan pitkä vierailumatka.terveisin etelästä kotoisin oleva multasormi,Marja Soudunsaari
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.