Mätäkuuhun liittyy paljon neuvoja töistä, joita ei pidä ryhtyä nyt tekemään, sillä niistä ei tule hyvä tulos. Mutta kannattaako kaikkia juttuja uskoja?

Vanhoissa uskomuksissa ja neuvoissa voi hyvin olla enemmän perää kuin äkkiseltään näyttäisi, sillä luonnossa on erikoinen aika. Kaksi kuuta, uusi kuu ja mätäkuu, vaikuttavat juuri nyt yhtä aikaa.  Mätäkuu alkoi viikko sitten tiistaina (22.7.)  ja sunnuntaina 27.7. syntyi uusi kuu.  

Koska tähän aikaan vuodesta on kaikkein lämpimintä, oli riski haavojen tulehtumiselle ennen vanhaan – ilman ilmastoituja sairaaloita ja antibiootteja – hyvinkin suuri. Puutarhatöissä sekä remontoidessa haavoja ja vammoja syntyy tavallista helpommin nykyäänkin. Uusimpien tutkimusten mukaan myös leikkaushaavat tulehtuvat helpommin.

Kun uudenkuun syntymästä on kulunut kolmisen päivää, säätyyppi asettuu aloilleen. Kuumaa ja kosteaa säätä on siis luvassa koko mätäkuuksi.

Esimerkiksi maankaivuu perustuksia varten, betonin valuu ja maalaus saavat odottaa vähenevälle kuulle, jos ei erityistä kiirettä ole. Näin lopputulos on parempi, sillä vähenevä kuu on "kuiva aika", eli kaikki kuivui paremmin.

Nurmikko kellastuu helposti pitkien hellejaksojen aikana, varsinkin jos se on lyhyttä. Helteillä kannattaa harventaa leikkausta ja jättää nurmikko vähintään kymmenen sentin pituiseksi. Lannoittaakaan ei helteellä kannata, sillä lannoite voi polttaa nurmikkoa.

Nousevalla kuulla ei ole syytä perata rikkaruohoja, sillä ne kasvit, jotka nyt perkaa tai katkaisee, kasvavat voimakkaana takaisin.

Puutarhatöissä kannattaa käyttää kunnon suojakäsineitä, ettei haavoja tulisi. Kostea, muhinut multa sisältää paljon bakteereja. Jos haava kuitenkin tulee, se on syytä puhdistaa normaalia huolellisemmin.

Helteellä ei ole hyvä istuttaa monivuotisia kasveja, sillä ne juurtuvat selvästi huonommin. Elokuun lopulla ja syyskuussa kosteutta on sopivasti ja helteet ohi.

Vesakoitakaan ei kannata raivata, sillä esimerkiksi pajukot kasvavat takaisin hyvin pian uuden kuun aikana. Sama pätee mökin rannan heinikkoon, ruovikkoon ja vesikasveihin.

Vanha kansa neuvoi keräämään sadon nousevan eli yläkuun aikana, jotta se säilyisi paremmin. 28.–29. heinäkuuta ja 10.–11. elokuuta ovat "hedelmäpäiviä" eli erityisen hyviä marjojen poiminta- ja säilöntäaikoja.

Juuri nyt mahlaa vuotavien monivuotisten kasvien leikkausaika on parhaimmillaan. Tällaisia kasveja ovat muun muassa kiinanlaikkuköynnökset, koivut, vaahterat, luumut, kirsikat, hevoskastanjat ja jalopähkinät.

Kaksi kuuta ovatkin hyvä syy pääasiassa rentoutua, lomailla ja nauttia kesästä!

Kuka keksii mätäkuun jutun?

Mätäkuuhun liittyy myös sanonta ”mätäkuun juttu”.

Loppukesällä uutisrintamalla on ollut yleensä hiljaista, jolloin hassu, erikoinen tai ei niin todenperäinen juttu saa tärkeämpien asioiden puutteessa huomiota.

Mätäkuun jutuilla tarkoitetaan usein myös kansan suussa kiertäviä legendoja.
Tänä kesänä ei ole vielä nähty Ruokolahden leijonaa, Liekki-sonnia tai elämäntapaintiaania.  Kukahan keksii ensimmäisen kunnon mätäkuun jutun?

Kerro oma mätäkuun juttusi! 

Kerro meille parhaat kesäiset juttuvinkkisi tai muistele alla olevassa kommentointikentässä, mikä on ollut hulluin tai hauskin mätäkuun juttu, johon olet törmännyt!

Lähteet: Ylakuu.com ja KodinKukat Oy

Lue lisää: Puutarhan kesä.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.