Sohva vaihtuu lenkkipoluksi, television katselu pihatöiksi. Kevät tukee terveyttä, sillä ulkoliikkumisen lisääntyminen voi poistaa pääkipua ja rauhoittaa sykettä.

Toisin kuin muut eurooppalaiset, suomalaiset ulkoilevat paljon nimenomaan luonnossa.

Yksi katsoo kauas horisonttiin, toinen hakee metsän suojaa. Luonto antaa eri ihmisille eri asioita, ja myös kulttuuri vaikuttaa. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka saisivat ahdistuskohtauksen, jos heidät tuupattaisiin pusikkoon.

Monimuotoinen luonto tarjoaa myönteisiä yllätyksiä ja tuo jännitystä elämään. Lisäksi epätasainen metsäpolku haastaa sekä kunnon että koordinaatiokyvyn, ja tarjoaa usein sisätiloja pehmeämmän alustan.

Kansalliseksi erityispiirteeksi voi lukea myös sen, että ulkoliikunta tuo monelle kaivattua yksinoloa eikä pelkästään iloista yhdessäoloa. Ulkoilu antaa suomalaisille enemmän sisäistä tyydytystä kuin ulospäin näkyvää riemua.

Viileä ja raikas virkistää

Maisema ja maasto siis piristävät ja kannustavat liikkumaan, mutta moni virkistyy tylsässäkin ympäristössä. Päänsärky ja väsymys saattavat kaikota tosin pimeälläkin, kunhan pääsee happihypylle.

– Sisätiloissa on enemmän hiilidioksidia, materiaaleista höyrystyviä hajuja ja ärsyttäviä yhdisteitä, mikä saa ilman tunkkaiseksi ja ihmiset oireilemaan, selittää ympäristöterveyden dosentti Raimo O. Salonen Kansanterveyslaitokselta.

Hän muistuttaa, että raikkauden lisäksi myös viileys virkistää. Kylmä voi kohottaa vireystilaa ja parantaa ainakin tilapäisesti henkistä suorituskykyä. Toisaalta, iltakävelyä tarjotaan usein neuvoksi myös nukahtamisongelmista kärsiville.

Aivan yksiselitteisesti ei ole avantouinninkaan vaiktuksia kyetty luokittelemaan. Esimerkiksi osalla avantouimareista stressihormonitasot laskevat ja toisilla taas nousevat. Osa rentoutuu, osa virkistyy.

Raittiin ilman myrkytys?

Ulkoilman eduilla on hintansa. Kuumana kesäpäivänä jopa rauhallinen kävely on liikaa huonokuntoiselle.

– Vilkkaimmat liikenneväylät eivät ole parhaita raskaalle liikunnalle, eivätkä heikkotuuliset kovan pakkasen päivät kaupunkiympäristössä, Raimo O. Salonen arvioi. Hän neuvoo hengityssairaita seuraamaan ilman laatuun liittyviä tiedotuksia radiosta ja internetistä. Herkimpien ryhmään lukeutuvat myös sydänsairaat.

– Mekanismia ei tiedetä tarkkaan, mutta kaikkein pienimmät hiukkaset voivat verenkiertoon joutuessaan lisätä veren hyytymistä ja siten edistää esimerkiksi sydämen sepelvaltimotukoksen muodostumista.

Jääkö sohvaperunalle enää tekosyitä? Ylös, ulos ja lenkille!

– Jos liikunnalla halutaan edistää hyvinvointia, sen täytyy olla omaehtoista ja miellyttäväksi koettua, Markku Ojanen huomauttaa.
– Fyysistä kuntoa voi kyllä parantaa vaikka pakolla, kuten armeijassa, mutta vain omaehtoinen liikunta antaa mielihyväpiikkejä. Voi olla, että pidemmän päälle siitä kertyy myös mielialaplussaa.

Lähde: ET 11/2006 ja Vuori I., Taimela S., Kujala U., toim.: Liikuntalääketiede, Duodecim, 2005

Ulkoliikunnan plussia:

  • *Autuas yksinolo
  • *Iloinen yhdessäolo
  • *Aisteja hivelevä luonto
  • *Haastava maasto
  • *Herättelevä valo
  • *Virkistävä kylmyys
  • *Piristävä raikkaus

Lue lisää:

Hengitä puhdasta ilmaa

Terveyttä puutarhasta

60+, näin liikut oikein

Vierailija

Puutarhatyöt ja ulkoilma voivat helpottaa pääsärkyä

Lainaus: Heh,heh. edellinen, maalaiset ne meille kaupunkilaisille ne tehoviljellyt porkkanan ja perunankuvatukset kasvattaa. eikö vaan? Olet tavallaan oikeassa, maallahan ne sopimusviljelijät kasvattavat myyntiin tulevat perunat, porkkanat jne. Ei niiden pitäisi olla tehokasvatettuja mutta luulen että kuitenkin on. Miten muuten ehtisi varhaisperunan ym.sato ajoissa jo ennen juhannusta kaupppoihin ja koko kesän tuotosta on aikataulut sovittu, niissä on pysyttävä. Saattaa silti heillä omaan...
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.