Vietä pihalla tai parvekkeella muutama tunti siivoten, suojaten ja istuttaen syys–lokakuussa. Keväällä nautit kukkaloistosta sekä terhakkaista ja hyvin talvehtineista kasveista.

1. Lannoita

Syyslannoitus edistää seuraavan kesän kukkasilmujen kehitystä ja auttaa kasveja talvehtimaan. Lannoita kostealla säällä tai kastele heti levittämisen jälkeen. Lannoite polttaa helposti kasvuston, jos se jää maan pinnalle tai kasvien lehdille.
Kun lannoitat nurmikolla olevia puita tai pensaita, tee nurmikkoon reikiä talikolla tai rautakangella. Näin lannoite leviää juuristoon.

2. Käännä ja kitke

Vie vanhan kasvuston jäänteet, kuten naatit tai vioittuneet juurekset, kompostiin. Älä käännä niitä maan sisään, sillä niissä voi olla kasvitautien aiheuttajia. Kitke huolella monivuotiset rikkakasvit. Jos maa tarvitsee kalkitusta tai lisäät maanparannusmultaa, tee se ennen maan kääntämistä.
Käännä maa lapion syvyydeltä tasakärkisellä puutarhalapiolla tai talikolla. Tee käännöksestä tasainen tai keskeltä hieman kupera, sillä maahan jääneet kuopat keräävät vettä ja kuivuminen on epätasaista keväällä. Paakkuja ei tarvitse rikkoa, routa murentaa kovankin savipaakun.

3. Istuta ja uudista kasveja

Syksyllä kannattaa istuttaa. Levossa olevat paljasjuuriset lehtipuut ja -pensaat lähtevät silloin paremmin alkuun kuin keväällä.
Perennat on hyvä jakaa alkusyksyllä ja perustaa jakotaimista uusi kukkapenkki tai istuttaa ne ruukkuihin asetelmiin. Katkaise tuleentuneet perennan varret. Jätä kuitenkin muutama sentti vartta. Älä turhaan siivoa jätteitä: suurin osa niistä maatuu talven aikana.

4. Leikkaa ja haravoi nurmikko

Aja nurmikko lyhyeksi ennen lehtien putoamista, niin haravoinnista tulee helpompaa. Kaikkia lehtiä ei kannata haravoida, sillä ne maatuvat talven aikana ja lannoittavat nurmikkoa. Kalkitse nurmikko juuri ennen lumentuloa. Kanttaa nurmikon reunat kukkapenkkien ja teiden reunoilta.

5. Suojaa arkoja kasveja

Laita ruohovartisten kasvien päälle turvetta juuri ennen maan routaantumista. Hyvin aroille kasveille voit lisätä vielä havukerroksen, joka pitää turpeen kuivana ja ilmavana.

Laske huonosti talvehtivat köynnökset alas ja peitä ne havuilla. Maata vasten suojattujen kasvien päältä ei saisi talven aikana olla kulkua. Sen sijaan kasvin päälle kannattaa kasata lunta.

Puuvartisten pensaiden ja puiden rungot kannattaa suojata myyriltä ja jäniksiltä suojanauhalla tai verkolla. Pienet pensaat voi suojata kokonaan säkkikankaalla. Aseta kangas tukikeppien varaan kasvin ympärille siten, ettei kankaan päälle kertyvä lumi paina kasvia kasaan.

Nosta daaliat, gladiolukset ja rungolliset ruusut ylös ennen maan jäätymistä. Talveta ne 5–10 asteen lämmössä.

6. Hoida hyötykasvit

Leikkaa vadelmasta marjoneet versot ja heikot uudet kasvustot. Siivoa mansikkamaa roskista, kuolleista lehdistä ja rönsyistä. Kerää hedelmäpuiden alta pois kaikki hedelmät ja lehdet. Vanhat, pilaantuvat hedelmät lisäävät tautiriskiä. Harjaa omenapuun runko sileäksi, jotta tuholaiset eivät löydä onteloista talvehtimispaikkoja.
Haravoi marjapensaiden alustat ja nosta oksat tukien sisään. Tarkista samalla tukien kunto. Poista puista ja pensaista kaikki kuolleet oksat.

7. Tyhjennä ja puhdista

Puhdista rännit ja salaojakaivot lehdistä ja roskista. Tyhjennä puutarhaletkut vedestä ja sulje ulkohana. Tarkista pihavalojen toimivuus. Säilytä ruukut ylösalaisin tai jos pidät niissä mullan, käännä ruukut kyljelleen. Siirrä nesteet, kuten torjunta- aineet ja nestemäiset lannoitteet, sisätiloihin. Tyhjennä ja tarvittaessa pese kasvihuone.

8. Nauti ja lepää

Kevättä odotellessa sytytä kynttilöitä ja katsele valon ja varjon leikkiä.

Syksyllä maahan voi istuttaa

Havukasvit
Useimmat paljasjuuriset koristepensaat ja perennat
Pihalta nostetut paljasjuuriset siirto- tai jakotaimet
Astiataimina myytävät jaloruusut. Tee istutusleikkaus vasta keväällä.
Kotimaista kantaa olevat puistoruusut
Kaksivuotisten kukkakasvien taimet uuteen paikkaan
Mansikan rönsytaimet
Marjapensaiden paljasjuuriset, omista pensaista juurrutetut taivukaspistokkaat
Lähes kaikki astiataimet

Näin istutat kukkasipulit

Valitse eri aikaan kukkivia lajikkeita. Ensimmäiset kukkivat jo maaliskuussa lumen alta pilkottaen, viimeiset kesäkuussa.
Monet sipulit voi istuttaa nurmikkoon. Nosta sipulinistutusraudalla nurmikakku, paina sipuli kuoppaan ja paina nurmikakku sen päälle. Multapenkkiin sipulit on helpointa kaivaa istutuskauhalla. Istutukset eivät yleensä tarvitse kastelua.
Istutussyvyys on 3–4 kertaa sipulin paksuus, mutta Pohjois-Suomessa sipulit kannattaa istuttaa 10–20 sentin syvyyteen sipulin koosta riippuen ja hiukan aiemmin.
Sipuli istutetaan suippokärki ylöspäin. Jos mukula joutuu väärin päin multaan, se yleensä kääntyy maassa oikein päin, mutta kukinta viivästyy.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.