Kaivoksen ympärille syntynyt Kiiruna on kiinnostava pikkukaupunki. Keskustan kahvilassa voi ihailla avaraa tunturimaisemaa. Paikallisten kanssa pääsee helposti juttusille, usein vielä suomen kielellä.
Kesäisen Lapin kaipuu on kalvanut minua jo vuosia, mutta ajokortittomana helsinkiläisenä olen jättänyt asian sitten joskus -asteelle.
Paatuneen interreilarin sisulla päätin lopulta matkata 1000 kilometriä Kiirunaan bussilla ja junalla.
Suunnittelu on matkoissa puolet huvia. Netti on tehnyt siitä helppoa, sillä kulkupelien aikataulut selvittää nopsasti kotikoneella. Kiirunaan voisi lentääkin, yhdellä vaihdolla Tukholmassa, mutta hidas matkanteko, tunnelmien ja maisemien muuttuminen on minun juttuni.
Kuuden tunnin junamatkalla Helsingistä Ouluun ehdin lukea dekkarin ja virkata pipoa.
Aamulla lähdemme kolmen tunnin bussimatkalle kohti Torniota. Aamiaisleipien lomassa tuijottelemme ohi vilistäviä kirkonkyliä: Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo.
Kemin linja-autoasemalla ryyppäämme kahvit kuskin pitäessä taukoa.
Lue koko juttu et-lehdestä 12/12.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/16527_article.jpg?itok=R1sFfX-F)
