Kiinalaisten matkailijoiden määrä Lapissa on vuoden aikana lähes tuplaantunut. Siitä voimme olla kiitollisia, mutta myös vähän varuillamme. Jos Lappi leimautuu kiinalaisten puuhamaaksi, se voi karkottaa muut turistit. Samalla saattaa hävitä se puhtaus ja rauha, josta kiinalaiset ovat nyt valmiita maksamaan.
Mihin kellonaikaan ne sytytetään
Hotellin edessä hytisevä nuori nainen tarkoittaa revontulia, mutta on pukeutunut pian alkavalle safarille kevyesti kuin olisi yökerhoon lähdössä. Repussa ja ranteissa hohtaa hopea. Kokenut eräopas taikoo turistin päälle pilkkihaalarin. Rukkaset eivät kelpaa, koska sormia tarvitaan jatkuviin somepäivityksiin. Elämys on elämys vasta sitten, kun se on jaettu.
Kuluneena vuonna Suomessa yöpyi liki 400 000 kiinalaista. Lappiin heitä vetävät lumi, puhtaus ja arktinen action. Mutta eivät ne yksinään riitä. Valtaosa kiinalaisista tekee Euroopassa kiertomatkan, ja Lappi on kelpo pysäkki levolle ja leikille.
Lapin lumosta hyötyy koko Suomi. Tähän mennessä olemme saaneet poimia rusinat pullasta. Kiitos sosiaalisen median, jossa leviävät kuvat ovat olleet tehokasta ja edullista markkinointia.
– Kokoonsa nähden Suomi on Kiinassa paljon näkyvämpi kuin sen kuuluisi olla, sanoo professori Matti Nojonen, kiinalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan professori Lapin yliopistossa.
Pökköä pesään on lisännyt Alitrip, maailman suurimman verkkokaupan Alibaban tytäryhtiö, joka vuosi sitten lupasi tuoda Lappiin 50 000 kiinalaista. Lennokas lupaus ei ole vielä toteutunut, onneksi. Lappi ei ole siihen vielä valmis.
– Varokaa, mitä toivotte, kiteyttää Nojonen.
Rovaniemellä varttunut Matti Nojonen innostui Kiinasta jo nuorena itämaisia kamppailulajeja harrastaessaan. Ennen Lapin yliopiston professuuria hän työskenteli muun muassa Ulkopoliittisessa instituutissa ja useampaan otteeseen Kiinassa.
– Ilman Kiinan talouskasvua ei meillä Suomessakaan olisi tätä hyvinvointia, Nojonen huomauttaa.
Kiinassa riittää erittäin maksukykyisiä ja laatutietoisia asiakkaita. Miljardöörejä on jo enemmän kuin Yhdysvalloissa. Mutta tosirikkaat ovat tottuneet sellaiseen tasoon, jota Lapista ei löydy. Nojonen kannustaakin Lapin matkailuyrittäjiä nykyistä rohkeampaan kermankuorintaan.
Superrikkaat vuokraavat matkatavaroilleen oman mökin.
Monenlaista mukavaa on toki jo tarjolla. Santa Hotelsin lasikattoisissa igluissa on revontulihälytin, joka pärähtää soimaan, kun taivaalla vähänkin loimottaa. Kosmisen elämyksen varmistamiseksi järjestetään myös erityisiä lentoja, joissa seurue nostetaan hetkeksi pilvimassan yläpuolelle. Sikarikkaiden tiedetään vuokranneen jopa oman koneen.
Oikein porhoilla voi olla niin paljon matkatavaroita, että niille pitää vuokrata oma mökki.
Mutta ei Kiinan nopeasti vaurastuneessa keskiluokassakaan ole mitään vikaan. He käyttävät jo nyt Suomessa enemmän rahaa, keskimäärin 940 euros kukin, kuin mikään muu matkailijaryhmä. Lapista ostettavien tuliaisten Top 3-listalla ovat porontalja, pakuritee ja Marimekon pikkupyyhe.
Kivat, itsekkäät ja öykkärit
Suomessa on tapana sanoa, että asiakas on kuningas. Kiinlaisen sanonnan mukaan asiakas on jumala. Pohjoismainen tasa-arvoisuus on joillekin turisteille vaikea pala. Palvelun odotetaan olevan huomattavasti nöyrempää.
– Kiinalainen yhteiskunta on muuttunut yhden sukupolven aikana rajusti. Suomessa vastaava muutos on vienyt kolme, neljä sukupolvea, Matti Nojonen muistuttaa.
– Vielä 1980-luvulla oma rannekello oli Kiinassa kova juttu, ja jokainen polkupyörä oli rekisteröity. Nyt kaupunkien kaduilla viilettävät kullatut Lamborghinit. Sillä kaikella on ollut vaikutusta myös kansalliseen identiteettiin.
Suurin virhe on suhtautua kiinalaisiin yhtenä massana, vaikka heitä onkin Lapin hangilla silmiinpistävän paljon.
"Jos tien mutkassa seisoo poro, kiinalainen autoilija pysähtyy kuvaamaan sitä muusta liikenteestä piittaamatta."
Valtaosa matkailijoista on fiksuja miljoonakaupunkien kasvatteja, mutta itseriittoisissa nuorissa ailahtelee myös ylimielisyyttä. Toista ääripäätä edustaa maaseudulta tullut vanhempi väki, joka ryntäilee meluisana laumana sinne tänne. He eivät piittaa tupakointikielloista eivätkä paljon muistakaan säännöistä.
Kiusallisimmin se näkyy liikenteessä. Moni kiinalainen vuokraa auton, vaikka ei ole tottunut talvikeleihin. Ja jos tien mutkassa seisoo poro, sen viereen pysähdytään kuvaamaan sen kummemmin muusta liikenteestä piittaamatta.
Villi luonto ei kuitenkaan saa olla liian villi. Joillekin turisteille vajaan sadan metrin kävely hotellin ravintolasta omaan mökkiin on iltahämärissä liian pelottava kokemus. Joillekin riittää luontokokemukseksi huoneesta aukeava maisema.
Kiinalaista rahaa ja muita herkkuja
– Enpä olisi uskonut, että rovaniemeläiset ovat niin nyhveröitä, että päästävät kinuskit määräämään liikenteestään. Näin ruikutti nimimerkki Late Lapista Suomi 24 -sivustolla eksyttyään kiinalaisten rakennustyömaalle, kun yritti päästä Pajakylään.
Nova Skyland -hotellin vastaanoton lasiseinää vasten roikkuvat jääpuikot hohtavat kuin urkupillistö. Aitauksessa kuopii maata pari lemmikkiporoa, kaulassa roikkuvat kellot helähtelevät hiljakseen.
Nova Skyland, kiinalaisten ensimmäinen suuri investointi, avattiin marraskuussa. Seitsemän hulppean paritalon ja ravintolan kokonaisuus on kivenheiton päässä Pajakylästä. Tähän mennessä kiinalaiset ovat satsanneet kokonaisuuteen kuusi miljoonaa euroa ja työllistäneet jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa mukavasti suomalaisia. Jatkoa on luvassa.
Siivoojat vetävät vaihtolakanoita ahkioissaan talolta toiselle. Hotellin koko kevät on melkein loppuunmyyty ja seuraaville yöpyjille pitää saada nopeasti siistiä.
Skandinaavisesti sisustetuissa kahden kerroksen huoneistoissa revontulet loimuavat varmuuden vuoksi myös päiväpeitoissa. Huoneistoissa yöpyminen maksaa noin 500 euroa vuorokaudelta.
Kirkkomaisen korkeassa ravintolasalissa tuoksuu vielä tuore puu. Kiinalaisen kulttuurin syvällinen tuntemus näkyy ruokalistassa, vaikka asiakkaat edustavat muitakin kansallisuuksia.
Aamiaisella on tarjolla kiinalaisten suosimaa löysää riisivelliä. Monet kiinalaiset kokeilevat ennakkoluulottomasti myös suomalaisia perinneherkkuja. Erityisesti he ovat savustetun lohen perään.
Kiinalaisten uuden vuoden kunniaksi keittiömestari taipui tekemään jopa ”Keisarien herkkua”, karhunkäpäläkeittoa. Käpälä saatiin kattilaan Helsingissä toimivan venäläisen ravintolan kautta.
Koko perheen voimin
Nova Skylandin varatoimitusjohtaja Tian Zhang, 37, on juurtunut Rovaniemelle suomalaisen aviomiehensä Mikko Kososen myötä. Pariskunta tekee hartiavoimin töitä Lapin-matkailua edistääkseen.
– Hotelli on toinen vauvani. Teen kaikkeni, että olen sijoittajien luottamuksen arvoinen, Tian sanoo.
Se Tianin toinen vauva, puolivuotias Miia keikkuu nytkin äitinsä lantiolla. Varsinaista äitiyslomaa Tian ei ole ehtinyt pitää viikkoakaan. Hän otti hotellista vastuun jo rakennusvaiheessa.
– Kiinassa synnyttäneellä naisella on tapana lepäillä ensimmäinen kuukausi vuoteessa muiden palveltavana, hymähtää Tian myyntiraportteja silmäillessään.
– Mutta en minä tästä kaikesta ilman miestäni ja äitiäni selviäisi. Toisaalta koen, että en saisi rasittaa äitiä näin paljon.
Äiti Guozhen Wang, 60, lensi Nanjingista ainoan lapsensa avuksi ensimmäisen kerran jo 2005, kun Tian sai esikoisensa Nicon. Kirurgina pitkän uran tehnyt isä Yung Ming Zhang, 67, liittyi tukijoukkoihin muutama vuosi sitten eläkkeelle jäätyään.
Mieheensä Mikkoon Tian rakastui kahdeksan vuotta sitten. Mikolla on maahantuontiyritys ja myymälä Pajakylässä. Lisäksi hän vetää safareita usein yötä myöten.
– Nyt tuntuu, etten olisi yksin mitään. Eikä Mikko ilman minua. Viimeisen vuoden puristus on hitsannut meidät yhteen ainutlaatuisella tavalla, kertoo Tian.
"Mietimme koko ajan, miten huippusesonkia saisi venytettyä."
Mikko kehaisee vaimoaan omalla tavallaan.
– Useana iltana viimeinen näky ennen nukahtamista on vaimon kasvot läppärin loisteessa. Vähän aikaa sitten hän imetti tytärtämme yhden aikaan yöllä ja vastaili samalla sujuvasti Kiinan aamusta tulleisiin bisnespuheluihin.
Kesällä parilla on aikaa vetä henkeä.
– Vaikka mietimme kyllä koko ajan, miten huippusesonkia saisi venytettyä.
Kaksi jokea, kaksi elämää
Tianin vanhemmilla on yhä koti myös Kiinassa, kahdeksan miljoonan asukkaan Nanjingissa. Äkkiseltään tuntuu, että Ming-dynastian entinen pääkaupunki temppeleineen ja kanavineen ei voisi olla erilaisempi asuinympäristö kuin Rovaniemi. Jotain yhteistä kuitenkin löytyy. Kummankin läpi virtaa joki, täällä Ounasjoki, Kiinassa mahtava Jangtse.
Tianin isälle joki on erityinen henkireikä. Hän kalastaa niin Suomessa kuin Kiinassa ja myös valmistaa pyydystämänsä saaliin.
Kiinalaiseen kulttuuriin ja käytökseen kuuluu kohtelias naamio. Sen takaa Tianin vanhemmat nostavat Suomesta esiin vain myönteisiä puolia. Ja onhan niitä, muitakin kuin ihmeellisen sininen taivas. Nanjingissa, Kiinan auto- ja elektroniikkateollisuuden keskuksessa, taivas on useimmiten samea.
Mutta aina joskus tulee ikävä Nanjingin vilinää ja ystäviä, joiden kanssa kokoonnutaan pelaamaan mahjongia.
Kiinan yhden lapsen politiikka käynnistyi 1980, vuosi ennen Tianin syntymää.
– Kun ainokaiseni kertoi muuttavansa Suomeen, itkin ja sanoin, etten halua hänen lähtevän. Mutta en myöskään halunnut estää häntä. Tiesimme, että Suomi on vakaa yhteiskunta. Ehkä arvelimme, että täällä on myös vähemmän stressiä ja kilpailua. Nyt näyttää välillä siltä, että Tian uuvuttaa itsellä työllä, mutta olemme hänestä erittäin ylpeitä, korostaa Guozhen-äiti.
Kassan kautta
Nekin, jotka pitävät Napapiirin Joulumaata mauttomana, myöntävät että se edustaa Lapin matkailussa samaa kuin Eiffeltorni Pariisissa. Pakko nähdä!
Pajakylä kymmenine turistirysineen on saanut presidentin kansainvälistymispalkinnon hyvästä syystä. Viime joulusesonkina siellä kirjattiin 130 eri kansallisuutta yhden kuukauden aikana. Joulupukin kammarissa on nähty myös Kiinan presidentti Xi Jinping.
Nyt pukin kyljessä kikattaa kaksi kiinalaista nuorta naista, jotka vaativat kuvaan mukaan myös tontun. Eilen he lilluivat märkäpuvut päällä Kemin edustan ahtojäissä, jäänsärkijä Sammon kyydissä risteillen. Huomenna he lentävät Helsingin kautta Kööpenhaminaan. Tyypillinen kierros. Bàibài!
Harvassa 60 000 asukkaan kaupungissa on sama määrä erikoisliikkeitä ja palveluja kuin Rovaniemellä. Safariyritykset kilpailevat vieri vieressä. Yhden oviaukossa on katseenvangitsijana jäinen valtaistuin, toisella täytetty poro. Lordin aukiollakin riittää säpinää.
Rinteenkulman K-kaupassa kiinalainen mies lappaa ostoskoriin porosipsejä. Nainen kuvaa selfiekepin avustuksella videota. Takana vilisee seinällinen suomalaisia maitotaloustuotteita.
Muutama matkamuistokoju sinnittelee Koskikadulla iltamyöhään, vaikka pakkasta on yli 20 astetta. Ilmassa leijaava lumi kimaltaa timanttien lailla.
Vitriinissä komeilee Maon kuvalla somistettu maljakko.
Kiinalaisten ravintoloiden oviaukkoja vahtivat lohikäärmeet. Suosituin ”aitoa kiinalaista” ruokaa tarjoava ravintola Da Zhong Hua (Suuri Kiina) on vähän sivummalla. Melkein joka pöytä on täynnä.
Shanghailaiset ystävykset, sijoittajina työskentelevät Yan Zheng ja Zhep Biyun ovat tulleet Suomeen saman ikäisine lapsineen. Vitriinissä komeilee Maon kuvalla somistettu maljakko. Pöydällä höyryää hot pot, jonka liemessä tuoksuu chili ja sichuaninpippuri. Kukin ruokailija nappaa tikuilla lihaa tai kasviksia ja kiehauttaa niitä hetken mausteliemessä.
– Ei tämä niin tulista ole kuin kotona, mutta sopii lapsille, äidit kommentoivat kohteliaasti.
Trendikäs toppatakki viistää melkein maata, kun seurue pakkautuu illallisen jälkeen taksiin ja siirtyy majapaikkaansa, keskustan ainoaa viiden tähden majapaikkaan Valtakadun Northern Light -hotelliin.
Työllistävä vaikutus
Ounasvaaran laella saa käsityksen, miten laaja on Lapin maa. Huijing Xu ja Yue Yu konttaavat vuoron perään lumessa kuin taaperot. Toinen kuvaa.
Heillä on oppaanaan Saara Hartzell, joka kertoo, että joskus tämä huippu on ollut järven pohjaa.
Keikkoja Hartzellille välittää parikin kiinalaista firmaa.
– Ennen tätä pestiä ehdin olla pitkään työttömänä, mutta jo opiskeluvuosina aloitetusta kiinan kielen harrastuksesta on ollut viime aikoina suuresti iloa.
Saaran palkannut Nordic Unique Travels järjestää myös lyhyitä visiittejä rovaniemeläisiin koteihin. Kysyntää on riittänyt.
Myös Arktikumin tiedekeskuksessa ja museossa opastavan Ami Kallon valtti on mandariinikiinan taito.
Mikä matkailijoita askarruttaa eniten?
– Kiinalaiset ovat kiinnostuneita saamelaisten porotaloudesta ja perinteistä. Hieman he ihmettelevät Suomen käymiä sotia ja jokamiehen oikeutta.
"Toivon, että kiinalaiset ammentaisivat täältä luonnon ja eläinten kunnioitusta."
Osalla kiinalaisista seurueista on mukanaan oma opas.
–Kiinalaiseen kulttuurin ei kuulu sanoa ”en tiedä”, joten joskus kerrotaan muunneltua totuutta. Esimerkiksi lumikkoa olen kuullut väitetyn albiino-oravaksi, hymähtää Ami.
– Itse toivon, että kiinalaiset ammentaisivat täältä luonnon ja eläinten kunnioitusta. Arvot ja asenteet ovat siellä kovin erilaiset. Toivon myös, että täkäläisillä yrittäjillä riittää selkärankaa. Että kaikki ei ole kaupan ja hyödynnettävissä.
Ikävä kyllä kiinalaisten lumoamiseen ei ole yhtä menetysreseptiä. Niin monenlaiset motiivit tuovat heitä tänne.
– Samalla he tuovat mukanaan omat sisäiset jännitteensä ja ongelmansa, muistuttaa professori Nojonen ja antaa yhden neuvon.
– Parhaiten kiinalaisia oppii ymmärtämään ja palvelemaan, kun lukee kiinalaisia novelleja – nykykirjallisuutta ja vanhempaa. Kaiken kaikkiaan suomalaiset tietävät Kiinasta hyvin vähän. Osaatko sinä nimetä viisi kiinalaista brändiä tai maailmantähteä?
– Toisaalta Kiina ei ole kovin eksoottinen kulttuuri. Sama huoli pärjäämisestä ja läheisistä siellä on päällimmäisenä, Nojonen jatkaa.
Pieni suuri yllätys
Kiinteistönvälittäjä Jianfeng Lin ja kirjanpitäjä Fang Fang Zheng on varustautuneet hyvin. Viime vuodet Madridissa asuneilla ystävyksillä on takkinsa taskuissa hierottavia pusseja, joilla he lämmittävät vähän väliä käsiään ja poskiaan.
Shaman Huskies -koirafarmilla heidät ottaa vastaan sydämeenkäyvä joukko 8-viikkoisia huskyn pentuja, ja vähän vanhempia villikkoja, jotka pääsevät valjakon eteen vartuttuaan.
Ahkion edessä odottaa kymmenen koiraa. Lauman hyytävän tyyni alfauros on Kanadasta ostettu koirasusi, joka ei hötkyile malttamattomana niin kuin jo matkaan hinkuavat kaverinsa. Kun lähtökäsky kajahtaa, reki kirjaimellisesti lentää. Ohjastaja Jussi Holck ottaa turisteilta luulot pois jo ensimmäisessä alamäessä, joka kaartaa jyrkästi oikealle. Naisten ihastunut kiljunta leikkaa ilmaa, muuten taivaallista rauhaa ja maisemaa. Puut nyökkivät tykkylumensa alla.
Viiden kilometrin lenkin jälkeen kodassa on lämmin – ja pikku hiljaa kuuma. Turistit kuoriutuvat vaatteistaan kuin perhosen toukat ja ryystävät suomalaista marjamehua kaurakeksien painikkeeksi. Uunin alla on sulamassa ”voimalevy”, sikanautaa koirien ruokkimiseen.
Vaatteeseen tarttuneet lumikiteet liikuttavat Jianfengin melkein kyyneliin.
Tarinat seidoista ja taivaan kannella kipinöivistä tuliketuista ovat osa retken lumousta.
– Tarinallisuus on tärkeä osa turistibisnestä. Juuri sitä, mitä kiinalaiset arvostavat myös omassa kulttuurissaan, psykologista vaikuttamista ja yllättämistä. Perinteisissä kiinalaisissa sotastrategian kirjoissa voitto perustuu siihen, että vastustaja ei osaa odottaa tiettyä liikettä, valaisee Nojonen.
Tämänkin reissun suurin yllätys on hyvin pieni: lumikide. Kun Jianfeng ahkiosta noustessaan tajuaa hihaansa liimautuneiden lumikiteiden tähtimuodon, hän alkaa hihkua ja liikuttuu hetken päästä melkein kyyneliin.
– Ne ovat vielä erilaisia keskenään!
Ja taas kuvataan.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2018.
