Suomen suvi tarjoaa hyvän mahdollisuuden aikamatkaan keskiajalle. Keskiaikaa voi aistia heinäkuussa kirkoissa, radion ääressä ja festivaalilla.
Ensi vuonna Martti Lutherin teeseistä tulee kuluneeksi 500 vuotta ja Suomessa vietetään reformaation juhlavuotta. Sitä ennen kannattaa kuitenkin palata juurille ennen uskonpuhdistusta eli katoliseen keskiaikaan.
Keskiaika on jättänyt kulttuuriimme monia muistoja itsestään. Suurimpia ja näkyvimpiä ovat keskiajan kivikirkot, joita Suomessa on säilynyt noin 80.
1500-luvun rakennusbuumi
Suomen ensimmäiset kirkot rakennettiin puusta, mutta ikävä kyllä kaikki keskiajan puukirkot ovat tuhoutuneet. Pisimpään säilyi Salon puukirkko, joka paloi talvella 1930.
Suomen vanhimmat kivikirkot sijaitsevat Ahvenanmaalla. Myös Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön jo vuonna 1300, mutta se oli aluksi paljon pienempi kuin kirkon nykyversio.
Keskiajan kiihkein rakennusbuumi ajoittuu 1500-luvun vaihteen molemmin puolin. Silloin muutamassa vuosikymmenessä kohosi kymmeniä kivikirkkoja ympäri Suomen tai silloisen Itämaan.
Tänä kesänä puolet Suomen keskiaikaisista kivikirkoista toimii tiekirkkoina eli pitää ovia auki matkustavaisille.
Keskiaikaisen kirkkoreitin suunnittelussa auttavat muun muassa sivustot tiekirkot.fi/teemakirkot ja Ilari Korhosen huolella kokoama teemasivusto keskiajan kivikirkoista tottosaari.com.
Keskiaika radiossa
Yle Radio 1 on valinnut heinäkuun teemaksi niin ikään keskiajan. Kanavan ohjelmissa tehdään kuvitteellisia matkoja keskiajan Suomeen, kuunnellaan ajanjakson musiikkia ja tutustutaan keskiajan taiteisiin. Ohjelmat valottavat myös esi-isiemme uskontoa, massaturismia eli pyhiinvaelluksia sekä orastavaa tieteellistä maailmankuvaa.
Yle ykkönen esittää Umberto Econ Ruusun nimi -teoksen kolmeosaisena kuunnelmana, ja klassikkoluentana heinäkuun arki-illoissa kuullaan kulttuurihistorioitsija Johan Huizingan teosta Keskiajan syksy.
Keskiaikaa livenä
Keskiajan heinäkuu huipentuu Sastamala Gregoriana – Wanhan Musiikin Päivillä 22.–30. heinäkuuta. Vanhalla musiikilla (early music) tarkoitetaan musiikkia vuosilta 500–1750.
Vanhaa musiikkia esitetään yleensä periodisoittimin, jotka ovat joko vanhoja aikalaissoittimia tai niiden replikoita. Gregoriaaninen musiikki, jonka mukaan festivaali on saanut nimensä, syntyi keskiajan alkupuolella vuosina 500-700.
Sastamala Gregoriana viettää tänä kesänä 20-vuotisjuhlaa. Vuodesta 2006 lähtien festivaalin ohjelmiston on koonnut luuttutaiteilija Michael Fields.
