Tunnelmia ET-lukijaristeilyltä kesällä 2013: Syvärin kylässä, Valamon luostarissa, Kižin museosaarella ja Petroskoissa. Katso upeat kuvat!

Yläkannen luentosalista on hyvät näkymät.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pianisti viihdyttää pianobaarissa.

Konstantin Korotkov -laivalla on mukavan maanläheiset värit.

Uralilaisen teollisuuspohatat ovat ostaneet Valamon Uuden Jerusalemin skiittaan posliinisen ikonostaasin.

Vanhat koulukaverit, lääkärit Kimmo Mustakallio ja Pertti Paljakka ovat ensimmäistä kertaa Laatokan-Äänisen risteilyllä.

- Professori Sergei Anishkov Leningradista vihittiin Helsingissä 1966 kunniatohtoriksi. Ultimuksena sain kunnian avustaa 85-vuotiasta professoria, joka oli ollut itse Pavolovin oppilaana. Anishkov suositteli minulle matkaa Kizhin saarelle. "Jos ei ole käynyt siellä, ei tiedä puuarkkitehtuurista mitään." Nyt toteutan Sergein ehdotuksen! Kimmo nauraa.

 

Risteilyn satamissa parhaimmillaan neljä laivaa pysähtyi vierekkäin ja ulommasta kuljettiin satamaan kaikkien läpi. Tämä siksi, että syviä satamakohtia ei ole paljoa. Iso laiva on Konstantin Korotkov, eli ET-risteilyn laiva.

 Sanotaan, että Nikolskin skiitan kirkko Valamossa on kuin jalokivi rasiassa.

Valamon pääluostariin mentiin pienellä kantosiipialukselle. Isot laivan eivät mahdu satamaan.

Larissa Myöhänen opasti ryhmäämme Valamossa.

Pyhiinvaeltajia Valamossa.

Pyhän Portin kautta pääsee Valamon pääkirkon alueelle.

Pieni konsertti Valamossa oli upea kokemus. Pietarilaiset ammattilaulajat tulevat vapaaehtoistöihin laulamaan turisteille.

Valeria antoi naisille lainaksi huiveja ja hameita ennen Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkkoon menoa.

Munkki matkalla töihin Valamossa.

Laivalla ruokailtiin koko viikko samassa seurueessa.Edessä sisarukset Seppo Törrönen ja Marja-Liisa Myller. Takana aviopari Kirsi ja Markku Ristola.

Raija Väänänen (vas) ja Tuulikki Kierimo tutustuivat omaishoitajien yhdistyksessä 10 vuotta sitten. Sen jälkeen he ovat matkustaneet paljon yhdessä

.

Taljankan Anja ja Timo Tyrväinen esittivät mukaansa tempaavia sävelmiä laivalla.

Sinä ja minä Äänisen aalloilla,  Pirjo ja Raimo Ruotsalainen näyttävät tanssin mallia!

Syvärin kylä oli mukava kokemus, siellä oli paljon katsottavaa. Samaan aikaan jotkut menivät Aleksanteri Syväriläisen luostariin retkelle.

Irina Lapushkina myi Syvärin kylässä käsitöitään, mm. hauskoja patahanskoja

.

Monet Syvärin käsityökioskien pitäjistä olivat pietarilaisia, niin myös pyyhkeitä ommellut Natasha.

Syvärin kylässä.
Traktorinrenkaasta on tehty hauska kukkaruukku.

 

Kannon nokkaan on asetettu kärpässieniksi maalatut vadit.

Miliisiaseman kaksi puolta: paraatipuoli oli viimeisen päälle maalattu, takapuoli taas ei...

Syvärin kylän raitilla juhlittiin Elina Tulonen-Lustigin 60-vuotispäiviä, ja kannon nokkaan oli katettu kuohuviiniä, luumuja ja sipulipiiraita. Juomana oli ”Suhosen Paulia” eli pol suhoje alias venäläistä puolikuivaa kuohuviiniä.

Elina, Merja Jokela, Tuulikki Laakso ja Eero Lustig ovat kaikki olleet Venäjällä erilaisissa projekteissa mukana mutta Karjala on jäänyt näkemättä.

– Synttärijuhlat huomioitiin laivallakin, tuotiin kakkua ja laulettiin, Elina toteaa.

Serjozha myi Syvärillä itse poimimiaan mustikoita.

Syvärillä, Venäjän ”taka-Hikiällä” on jopa sushi-baari!

Syvärin satamassa on paljon käsityäkioskeja.

Ales myy isänsä tekemiä taidokkaita tuohitöitä Syvärillä. Ales tekee niitä myös itse. Isä ja äiti työskentelevät Mandrogin perinnekylässä tuohitöiden parissa.

Maanläheistä tunnelmaa Syvärin rannoilla, on niin lehmiä kuin Ladojakin.

Svirstoin voimalaitos nostaa sulun läpi itään kulkevia laivoja 12 metriä ylemmäs.

Dramaattinen ukkosmyrsky Äänisellä. Martti Mäkinen, 95, ihailee.

Tunnelmia Kižin museosaarelta.  Kižin ytimenä ovat Kristuksen kirkastumisen ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkot sekä niiden kellotorni. Täyspuinen Kristuksen kirkastuksen kirkko on rakennettu 1714. Sen 22 haapapaanuista kupolia loistavat hopeisina, eikä kirkkoon ole käytetty ainuttakaan rautanaulaa. Alun perin se rakennettiin kesäkirkoksi. Kirkko on ollut turisteilta suljettu vuodesta 1980.

Petroskoissa Äänisen rannalla on mielenkiintoinen rannan patsaspuisto.

Iloinen Misha myi leipomossa pullia.

Kissa petroskoilaisella ikkunalla.

Giorgi myi itsepoimiaan lakkoja Petroskoin kadulla.

Petroskoin asemalla ei tarvinnut pitkään odotella, että kuvaan sai Ladan.

Kyllä voi roskis olla kaunis! Näin Petroskoissa.

Petroskoin konservatoriossa oli niin upea kansantanssi- ja lauluesitys, että se sai jäyhät suomalaisetkin innostumaan. Esitys oli taidokkuudessaan vertaansa vailla, sen olisi voinut katsoa heti uudestaan.

Laivalla oli hyvää teetä tarjolla.

Laivalla oli niinkin hieno palvelu kuin silityshuone! Eli Tulonen-Lustig silittää paitaansa.

Mandrogin perinnekylässä työskentelee maan parhaimpia käsityöläisiä. Tässä tehdään käsin maatuskanukkeja.

Mandorogissa on myös vanhoja karjalaistaloja.

Laivalla  on ilmainen sauna, jonka saa varata itselleen. Uima-allas oli aika kiva!

Uskontotieteilijä Risto Aikonen ihailee maisemia hyttinsä ikkunasta. Hän on ollut neljänä kesänä luennoimassa risteilyllä.Valamon turismi alkoi 20 vuotta sitten. Monet, joilla on juuria tänne ovat jo käyneet. Nuorempia ei kiinnosta, vaikka reissuhan on aivan upea kaikenikäisille.

Lue juttu ET-lehdestä nro 6, ilm. 5.3.2014

Vierailija

Tuosta Äänisestä muistui vain mieleeni "Äänisen aallot",  jota muistan jo yli 30 vuotta sitten edesmenneen kunnioittamani isäni joskus laulelleen. Hänen jäämistöstään löytyneestä sotilaspassista näin, että hän oli osallistunut niilläkin (Äänisen) seuduilla lukuisiin taisteluihin. Niistä, kuin ei yleensäkään sodasta hän ei koskaan puhunut mitään,- kaitpa ei pystynyt. Joskus muistan vain hänen kehuneensa siellä nykyisen rajan taakse jääneitä taidokkaasti veistettyjä, koristeellisia hirsitaloja joita kertoi siellä kaveriensa kanssa ihailleensa.

Sotaveteraanin poika.

Kesän 2013 ET-lehden risteily Laatokan ja Äänisen aalloilla onnistui erinomaisesti. Kiitän monipuolisesta laivaohjelmasta ja erityisesti Ahti Jokisen ja Taljankan esityksistä.

Reija Ypyän olisi pitänyt lähettää juttunsa tarkistettavaksi. Luokkatoverini etunimi on Pertti eikä Erkki. Kuvamme jatkotekstin olisi pitänyt kuulua:
- Professori Sergei Anishkov Leningradista vihittiin Helsingissä 1966 kunniatohtoriksi. Ultimuksena sain kunnian
avustaa 85 vuotiasta professoria, joka oli ollut itse Pavolovin oppilaana. Anishkov suositteli minulle matkaa
Kizhin saarelle. "Jos ei ole käynyt siellä, ei tiedä puuarkkitehtuurista mitään." Nyt toteutan Sergein ehdotuksen!
Kimmo nauraa.

Helsingissä 20.3.2014

Keväisin terveisin Kimmo Mustakallio

Sisältö jatkuu mainoksen alla