Sähköautojen määrä kasvaa nopeasti. Sopisiko sinulle sellainen jo nyt?

Ympäristöystävällisyys korostuu tulevien vuosien liikenneratkaisuissa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että vuonna 2030 Suomessa pitäisi olla vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Nyt autoja on noin 3 300. 

Moni empii uutta tekniikkaa, osin turhaan. Sähköauto sopii jo nyt useimpien tarpeisiin. 

1. Millaisia sähköautoja on myynnissä?

Ladattavia sähköautoja on kahta eri tyyppiä. Täyssähköautoissa on voimanlähteenä pelkästään sähkömoottori. Ladattavissa hybridiautoissa, ns. pistokehybrideissä, on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori, jonka voimin ajetaan silloin, kun sähkö ei enää riitä. Pistokehybridien akusto on pienempi kuin täyssähköautojen, joten niillä voi ajaa sähkön voimin lyhyempiä matkoja.

Sähköautoja on myynnissä kaikissa kokoluokissa neljän hengen pikkuautoista pakettiautoihin ja maastureista urheiluautoihin.

2. Miten paljon sähköauto maksaa?

Sähköautot ovat valitettavan kalliita. Niiden hinnat ovat 10 000–
15 000 euroa vastaavia polttomoottoriautoja korkeampia. Hinnat tulevat todennäköisesti laskemaan, kunhan valikoima ja myyntimäärät kasvavat. Moni autonvalmistaja on kertonut panostavansa sähköautoihin. Esimerkiksi Volkswagen ilmoitti tuovansa markkinoille neljä edullista sähköautomallia tulevina vuosina.

3. Kuinka paljon ajaminen maksaa?

Sähköautolla ajaminen on halpaa. Karkea arvio on, että latauskustannukset ovat noin kaksi euroa sadalta kilometriltä, kun bensiinikäyttöisen auton polttoainekustannus on noin kymmenen euroa sadalta kilometriltä. 

4. Kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa?

Turhan lyhyt toimintamatka on ollut sähköautojen pahin pulma, mutta asia on muuttumassa. Esimerkiksi uudella Opel Ampera-e:llä voi ajaa yhdellä latauksella noin 350 kilometriä. Se riittää jo useimpien tarpeeseen. Pikalatauksella auton akku täyttyy puolessa tunnissa siten,että sillä ajaa 150 kilometriä.   

Jos ajomatkat ovat valtaosin maantieajoa eri puolella Suomea, voi pistokehybridikin olla hyvä vaihtoehto. Sillä lyhyet matkat taittuvat sähkön voimin ja pidemmät polttomoottorilla. Silloin polttoainekulut tulevat edulliseksi.

5. Kuinka pitkään sähköauton akut kestävät?

Ajoakuille annetaan yleesä 5–10 vuoden takuu. Takuu voi olla myös kilometrimääräisiä, esimerkiksi 150 000 kilometriä. 

Sähköautojen litiumakuston kapasiteetti vähenee muutaman prosentin vuodessa. Kun alkuperäisestä kapasiteetistä on jäljellä enää alle 80 prosenttia, katsotaan akuston olevan elinkaarensa päässä. Arvio on, että akkujen käyttöikä olisi noin 250 000–300 000 kilometriä. Uusi akusto maksaa joitain tuhansia euroja. Akustojen hinnat ovat laskeneet noin neljäsosaan 10 vuoden takaisesta, ja laskun arvioidaan jatkuvan.

6. Miten sähköauto ladataan?

Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata peruslatauksella, pikalatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella. Peruslataukseen käytetään sähköautoille suunniteltua pistorasiaa ja pistoketta. Euroopan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovittu yhteinen pistokestandardi (Type 2). Peruslatauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täyssähköauton akun lataamiseen yön aikana.

Pikalataus on mahdollista lähinnä julkisilla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa. Pikalataus on useimmiten maksullista.

Sähköautoja voi hidasladata tilapäisesti myös lämpötolpasta tai vastaavasta kotitalouspistorasiasta, kunhan pitkäaikainen (yli 2 tuntia) latausvirta on rajoitettu riittävän pieneksi (esim. 8 A). Pistorasia-asennuksen soveltuvuus ja sähköturvallisuus on varmistettava ennen käyttöä. 

7. Missä lataaminen onnistuu?

Suomen on noin tuhannesta julkista latausasemaa, joista osa on ilmaisia, osa maksullisia. Niistä vain osa on pikalatausasemia. Määrä on kuitenkin kasvussa.

Oman hankaluutensa aiheuttaa se, että lataupisteissä käytetään erilaisia pistokkeita, joten esimerkiksi vanhempen japanilaisten autojen lataaminen ei onnistu joka paikassa. Tämän vuoden marraskussa astuu voimaan määräys, jonka mukaan Type 2 -pistoketyyppi on pakollinen julkissa latauspisteissä.

Latausasemien sijainnit ja tyypit voi tarkistaa erillisestä karttapalvelusta.

8. Tarvitaanko kotilataamiseen jokin uusi härveli?

Omakotitalossa lataaminen onnistuu yleensä helposti ulkopistokkeesta. Tavallisella yksivaihevirralla, ns. valovirralla, lataaminen on tosin hidasta. Kolmivaihevirralla – eli voimavirralla – lataaminen on paljon nopeampaa, mutta harvassa talossa on voimavirtapistoketta ulkona. Sellaisen asentaminen vaati sähkömiehen käyntiä ja mahdollisesti muutoksia kaapelointiin ja sulakekaappiin.

Peruslataukseen soveltuva Type 2 -latauspiste maksaan noin 1000 euroa. Sen päälle tulevat vielä asennustyöt. 

Taloyhtiöissä latauspisteiden järjestäminen on hankalampaa, sillä pisteiden rakentamisesta on päätettävä yhtiökokouksessa. Latauspisteiden rakentamisesta on laadittu kätevä opas.

9. Onko sähköautoilu niin ympäristöystävällistä kuin väitetään?

Oleelllista on se, miten autojen käyttämä sähkö tuotetaan. Suomessa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kohtuullisen pienet, joten täällä sähköautoilun CO2-päästöt ovat laskennallisesti 21 g/km. Se on vain noin viidennes siitä, mitä energiatehokas polttomoottoriauto tuottaa. 

10. Riittääkö Suomessa sähkö, jos kaikki ajavat sähköautoilla?

Jos hallituksen tavoite toteutuu, on Suomessa vuonna 2030 sähköautoja. Niiden samanaikainen lataaminen veisi 500 megawatin tehon, eli Loviisan toisen ydinreaktorin koko tuotannon. On arvioitu, että sähköntuotannon riittävyys ei kuitenkaan muodostu ongelmaksi.