Uusi Skoda Superb on tiloiltaan valtava. Hyvällä tolalla ovat myös muut ominaisuudet.

Otetaan viisi pitkää miestä ja jokaiselle mökkikassi. Kokeillaan mahduttaa porukka autoon. Useimmissa tapauksissa tulee tenkkapoo tai ainakin ahdasta, mutta Skoda Superbiin seurue sopii ilman kinaa. 

Mitä muuta Superb tarjoaa kuin tilaa isokenkäisille?

Tilat

Superbin kuski saa ajoasennon kohdalleen, oli sitten pitkä tai pätkä. 190-senttisen jalat eivät polkimille ylety, jos penkin vinssaa taka-asentoon. Ratissakin riittää säätövaraa. 

Etupenkit edustavat niin sanottua saksalaista koulukuntaa. Ne ovat jämäkät, joidenkin mielestä jopa kovat, mutta silti mukavat istua. Penkkejä oppii arvostamaan viimeistään pitkällä ajomatkalla, sillä useamman tunnin istuminenkaan ei saa takalistoa puutumaan. 

Kojelauta ja mittaristo ovat tyylikkään vähäeleiset. Mittaristo on selkeä suurine kierros- ja nopeusmittareineen. Kojelautaa hallitsee isokokoinen kosketusnäyttö, jonka alla ovat lämmityslaitteiden ja ilmastoinnin painikkeet. Ratkaisu on toimiva ja tyylikäs. Vähemmän tärkeitä toimintoja ohjataan kosketusnäytön kautta, kuten useimmissa nykyautoissa.   

Takapenkiltäkään ei tila lopu heti kesken. 190-senttisen kuljettajan säädettyä itselleen lokoisan ajoasennon, jää takapenkkiläiselle tilaa vaikka heilutella jalkojaan. Kolmen raavaan miehen istuessa rinnakkain voi hartioille tulla ahdasta. Takapenkin keskipaikalla voi siis aikuinenkin matkustaa. Pitemmillä matkoilla huomaa, että takapenkin istuinosa on melko matala. 

Tavaratila on suuri, 660-litrainen. Skoda on viime aikoina onnistunut muutenkin loihtimaan valtavia tavaratiloja.

Kun takapenkin selkänojan kippaa alas, syntyy peräti 1950-litrainen tila. Tilan laajentaminen onnistuu helposti takaluukun sivuun sijoitusta vivusta.

Tavaratilan suuaukon leveys on reilu metri, joten kyytiin mahtuu isojakin tavaroita. 

Turvallisuus

Superb sai virallisesta törmäystestistä täydet viisi tähteä. Jarrut ovat lukkiutumattomat ja autossa on vakiona elektroninen ajonvakautusjärjestelmä kuten pitääkin. Turvatyynyjä autossa on kuin patjakaupassa. 

Isommilta ja pienemmiltä kolareilta ehkäisee nippu turvavarusteita, joista kätevin on pysäköintiavustin, joka ohjaa auton parkkiruutuun automaattisesti. Avustin osaa tehdä taskuparkkeerauksen niin ahtaaseen koloon, ettei tavallinen kuljettaja uskaltaisi edes kokeilla. Avustimen käyttö vaatii tosin aluksi hieman rohkeutta: ei ole helppoa istua autossa, joka kääntelee itse rattia!

Toinen tavattoman hyödyllinen varuste on vakionopeudensäädin, joka pitää automaattisesti turvavälin edellä ajavaan autoon. Jos tarve on, auto osaa itsestään jarruttaa vauhdin hyvinkin rivakasti. 

Talous

Uuden Superbin saa edullisimmillaan hiukan yli 27 000 eurolla. Koeajetussa autossa oli 190-hevosvoimainen dieselmoottori, automaattivaihteisto ja kattava Style-varustelu ja muutama arvokas lisävaruste. Ne nostavat hinnan 48 000 euroon. Se on iso kasa rahaa. Toisaalta hyvin varusteltu Superb kilpailee yleisen laatuvaikutelmansa puolesta samassa sarjassa saksalaisten premium-merkkien kanssa. Niihin verrattuna auto on vielä edullisempi. 

Polttoainetta iso auto kuluttaa maltillisesti. Virallinen lukema, 4,6 litraa sadalla kilometrillä, on silti turhan optimistinen. 

Tekniikka

Skoda on ollut jo pitkään osa Volkswagen-konsernia. Sen takia Superbin tekniikkakin on monelta osin tuttua muista konsernin automalleista. Lähin sukulainen on Volkswagen Passat, joka valittiin Suomessa vuoden autoksi 2015. 

Väkivahva dieselmoottorin seurana oli koeajoautossa DSG-automaattivaihteisto. Yhdistelmä teki ajamisesta helppoa – ja tarvittaessa ripeääkin. Ripeissä kiihdytyksissä vaihteisto tosin empi hetken. Automaattivaihteisto nostaa hintaa noin 2500 eurolla, mutta on suositeltava hankinta

Vähemmän ajavalle mallistosta löytyy esimerkiksi 1,4-litrainen bensiinimoottori, joka on rauhalliseen ajoon aivan riittävä voimanlähde.

Tieto

Skoda Superb Combi 2.0 TDI 190 Style DSG

Lukujen valossa

Mitat (mm): pituus 4856, leveys 2031, korkeus 1477, akseliväli 4856, raideleveys edessä 1584, takana 1572, maavara 148, kääntöympyrä 11,7 m.
Perävaunu jarruin 2200 ja jarruitta 750.
Tavaratila (l): 660, laajennettuna 1950.
Moottori: iskutilavuus 1991cm³, teho 140kW (190hv)/3500-4000 r/min, vääntö 400Nm/1750-3250 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 7,8 sekuntia, huippunopeus 233 km/h.
Kulutus: 4,6 l/100 km, diesel.
Hiilidioksidipäästöt: 119 g/km.
Hinta: 44 438 euroa (lisävarustein n. 48 00 e). 

Arvio

Skoda Superbista on helppo pitää. Auto on tiloiltaan suuri, mutta silti kohtuullisen näppärä. Laatuvaikutelma on hyvä, ja ajaminen maistuu maantiellä ja kaupungissa. 

Plussat

Tilat etu- ja takapenkillä sekä tavaratilassa
Vakaa maantiellä, kätevä kaupungissa

Miinukset

Valot aiempaa heikommat
Etupenkiltä kapuaminen hiukan hankalaa

Ympäristöjärjestö WWF:n nettisivuilla pyörii jo uusia livelähetyksiä luonnosta. Norppalähetys on jo monille tuttu, mutta nyt netissä voi seurata myös liito-oravan ja metsäpeuran touhuja. 

Supersuosittua Norppaliveä on seurattu netissä tarkkaan jo pari vuotta. Kahden viime kevään aikana saimaannorppien köllöttelyä on katsottu yhteensä yli viisi miljoonaa kertaa. Lähetyksistä tutuiksi tulleille norpille järjestettiin jopa nimenantoäänestys. Erityissuosioon nousi Pullervo, mutta kivellä nähtiin usein myös Siiri-norppa.

Norppakamera asetetaan tänäkin vuonna norppien suosiman loikoilukiven äärelle lähettämään jatkuvaa videota. Kun osuu lähetyksen ääreen samaan aikaan kuin norppa kiipeää kivelle, olo on kuin luonnossa kököttävällä lintubongarilla: siellä se nyt on!

Tänä keväänä WWF on aloittanut nettisivuillaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Tavoite on, että nettisivuilla on toiminnassa vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Jo nyt katsojat pääsevät tarkkailemaan liito-oravan ja metsäpeuran asuinalueelle asennettujen kameroiden kuvaa. Pian sivuilla voi seurata myös kalasääskeä ja aiemmilta keväiltä tuttua saimaannorppaa.

– Liito-orava ja metsäpeura ovat molemmat harvoin nähtyjä lajeja, jotka ovat kärsineet suuresti metsien käsittelystä. Haluamme tehdä niitä tutummaksi jokaiselle suomalaiselle. Kameroiden testivaiheessa molemmat lajit ovat näyttäytyneet kuvissa säännöllisesti, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen tiedotteessa.

Liito-oravakamera, joka kuvaa eläimen pesäkoloa, on toteutettu yhteistyössä luontokuvaaja Benjam Pöntisen kanssa. Kamera sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Metsäpeurakamera on toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa. Kamera on asennettu Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaukseen, josta metsäpeuroja vapautetaan tulevina vuosina luontoon. Hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeuroja alkuperäisille esiintymisalueilleen eteläiselle Suomenselälle.

Luonto tulee lähelle

Norppalive alkaa pyöriä jälleen toukokuussa. Kamera viedään hyvin todennäköisesti samaan paikkaan kuin viime keväänä, WWF:stä kerrotaan.

WWF avaa vuoden mittaan myös muita kameroita, joista kerrotaan tarkemmin suunnitelmien edetessä. Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista eläinlajeista ja niiden kohtaamista uhkista sekä innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta ja tutkimusta.

 
– Haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle. Uskomme ja toivomme ihmisten innostuvan, oppivan, liikuttuvan ja viihtyvän livelähetysten parissa, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu häiriötä. Kameran asettamiseen on hankittu aina maanomistajan lupa, mutta kuvauspaikkaa ei useimmissa tapauksissa paljasteta, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään.

WWF:n luontoliveä pääset katsomaan klikkaamalla tästä: luontolive.wwf.fi.

Kaikki livekamerat löytyvät samasta osoitteesta. Voit vaihtaa kameraa ylälaidasta valitsemalla joko liito-oravakameran tai metsäpeurakameran. Norppalive ja kalasääski tulevat seurantaan myöhemmin.

Tunnetko liito-oravan ja metsäpeuran?

Liito-orava

  • Liito-orava on väriltään harmaa ja hiukan tavallista oravaa pienempi nisäkäs. Se pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä.
  • Liito-oravia elää Oulun eteläpuolella. Liito-orava on Suomessa silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.
  • Vuosien 2006 ja 2016 välillä liito-oravakannan arvioidaan taantuneen yli kolmanneksen. Merkittävin syy kannan laskuun on metsätalous – etenkin avohakkuut.
  • Liito-orava on pääasiassa yöaktiivinen, joten parasta aikaa kameran seuraamiselle ovat hämärän hetket.

Metsäpeura

  • Metsäpeura hävisi Suomesta sata vuotta sitten ihmisen takia. Laji teki paluun maahamme sotien jälkeen.
  • Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 000 yksilöä. Metsäpeura luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.
  • Suurin syy metsäpeuran taantumiseen on maankäyttö, esimerkiksi metsätalous: lajille luontaisista laajoista metsä- ja suoerämaista on enää sirpaleita jäljellä. Etenkin Kainuussa myös suurpedot, ennen kaikkea susi, ovat metsäpeurakannan kasvua rajoittava tekijä.

Lähde: WWF

Omaisen tai läheisen kadotessa tunteet heilahtelevät toivosta epätoivoon. On tärkeätä pyrkiä toimimaan järkevästi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa.

1. Tarkista lähiseutu ja ystävät

Ennen poliisiln pakeille menemistä kannattaa varmistua siitä, että henkilö todella on kateissa. Tarkista asuinympäristö ja selvitä, ettei kadonnut ole esimerkiksi lähisairaalassa, kesämökillä tai ystävien luona. Jos hän on kadonnut aiemminkin, tarkista paikka, mistä hän löytyi viimeksi.

Jos epäilet, että kadonnut saattaa olla rikoksen uhri, hengenvaarassa tai kyvytön huolehtimaan itsestään (lapsi, vanhus, sairas henkilö), soita heti yleiseen hätänumeroon 112.

2. Tee katoamisilmoitus

Jos kadonnutta ei löydy, tee virallinen katoamisilmoitus poliisiasemalla. Kerro poliisille kadonneen tuntomerkeistä, vaatetuksesta ja mahdollisesta kulkuvälineestä (ks.lista alla). Ota mukaan tuore valokuva. Anna tietoa myös kadonneen taustasta, mielentilasta, suunnitelmista ja rahavaroista.

Selvitä poliisille, missä ja kuinka tiiviisti kadonnutta on jo etsitty. Viranomaiset aloittavat etsinnän, jos on perusteltua syytä olettaa kadoneen joutuneen hengenvaaraan, onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi.

Suomessa toimii Punaisen Ristin koordinoima 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä Vapepa, jonka vapaaehtoiset hälytysryhmät auttavat viranomaisia erityisesti paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävissä.

Jos haluat hyödyntää sosiaalista mediaa kadonneen etsinnässä, tee se yhteistyössä poliisin kanssa.

3. Hanki edunvalvonta

Pitkään kadoksissa olevalta henkilöltä jää usein asioita, jotka vaativat hoitamista. Tällöin voit tehdä maistraatille ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä. Tarvittaessa maistraatti tekee hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi kadonneelle. Kadonneen läheinen voi tehdä hakemuksen myös suoraan käräjäoikeudelle.

4. Pidä poliisi ajan tasalla

Jos kadonnut löytyy tai tulee itse kotiin, viranomaisille on ilmoitettava siitä heti. Ilmoitus tehdään samalle taholle, jonne katoamisilmoitus on tehty, eli joko poliisilaitokselle tai hätänumeroon.

Etsimistä helpottavat:

Henkilötiedot: nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero.

Tuntomerkit: ikä, pituus, paino, ruumiinrakenne, hiusten väri, pituus, muoto ja mahdollinen kaljuuntuminen, silmien väri, silmälasit, erityistuntomerkit (proteesit, kuulolaitteet, raajan puuttuminen tai muu invaliditeetti, tatuoinnit, ontuminen tai muu liikkumisen erityispiirre).

Vaatetus: vaatteiden malli, merkki, väri, repeytymät, paikkaukset, jalkineet sekä mahdolliset reput, kassit tai salkut.

Mahdollinen kulkuväline: polkupyörän merkki, väri ja malli; mopon tai moottoripyörän merkki, väri, malli ja rekisteritunnus; auton merkki, väri, malli, rekisteritunnus sekä vuosimalli, tyyppi ja erityistuntomerkit; veneen malli, rekisteritunnus ja mahdolliset erityistuntomerkit.

Lähde: poliisi.fi, suomi.fi

Lue ET-lehdestä 9/2018 kotkalaisen Esa Anttalaisen haastattelu, jossa hän kertoo poikansa katoamisesta. Lehti ilmestyi 25.4.2018

Vain hädässä olevan puhelin voidaan paikantaa

  • Voisi ajatella, että paikantamalla matkapuhelin kadonnut löydettäisiin tehokkaasti tai ainakin hänen jäljilleen päästäisiin nopeasti.
  • Hätäkeskus ei kuitenkaan saa käyttää paikannusta, jos on kyse poliisitutkinnallisesta asiasta, esimerkiksi kun kyseessä on kadonnut henkilö, joka ei ole hädässä tai välittömässä vaarassa.
  • Matkapuhelinpaikannusta ei myöskään tehdä, jos kyseessä on rikoksen estämiseksi tai rikoksen selvittämiseksi tarvittava tieto. Näissä tapauksissa poliisilla on muita keinoja selvittää asiaa.
  • Hätäpaikannuksen tekeminen edellyttää aina perusteltua olettamaa, että hätäpaikannuksen kohteena oleva henkilö on akuutissa hengen tai terveyden vaarassa.

112.fi