BMW:n 2-sarjassa on yksi ominaisuus, joka muista malleista puuttuu.

BMW 2 Active Tourer on päällisin puolin kuin mikä keskikokoinen viisiovinen perheauto. Silti se aiheutti ilmestyessään melkoisen myrskyn BMW-harrastajien keskuudessa. Auto on nimittäin etuvetoinen – kuten valtaosa nykyautoista – mutta BMW:ltä on totuttu odottamaan vain taka- tai nelivetoisia malleja. Koeajon perusteella vetotavan muutosta ei kuitenkaan tarvitse säikkyä.

Tilat

BMW:n istuimia on kehuttu, eikä syyttä. Koeajoauto oli varustettu lisähintaisilla sportti-istuimilla, joissa on tavallista parempi sivuttaistuki. Isolle kuskille istuimet ovat hiukan ahtaat, eikä edes säädettävä istuinosan pituus pelasta tilannetta.

Mittaristo on selkeä. Sen alalaidassa on pieni ajotietokoneen näyttö. Sen olisi voinut sijoittaa mittariston ylälaitaan, josta sitä olisi helpompi tarkkailla.

Säätönappulat ja muut vipstaakit on sijoitettu hyvin. Tässäkin autossa iso osa toiminnoista on koottu toimimaan ison värinäytön kautta. Sitä ohjataan vaihdekepin viereen sijoitetulla säätöpylpyrällä, jonka käyttö vaatii hetken totuttelua.

Takapenkille sopii kaksi aikuista hyvin, kolme pienempää kohtuullisesti. Keskipaikka on reunapaikkoja ylempänä, eikä sillä viihdy kovin pitkää matkaa. Jos matkustajia on vain kaksi, saa keskipaikalle taitettua leveän kyynärnojan. Penkkiä voi liikuttaa pituussuunnassa. Sen ansiosta joko jalkatilaa tai tavaratilaa voi kasvattaa tarpeen mukaan. Kun penkki on taka-asennossa, jalkatila riittää hyvin 190-senttiselle matkustajalle, vaikka edessä istuisi yhtä pitkä kuski.

Tavaratila on selkeän muotoinen, mutta ei suurensuuri. Pohjan alla on pieni kaukalo, jossa voi kuljettaa vaikka likaiset lenkkitossut tai muita pieniä nyssäköitä. Tilan sivuilla on tukevat kiinnityslenkit. Kun takapenkin selkänojat kippaa, syntyy iso tasapohjainen kuljetustila.

Turvallisuus

A-pilarit ovat melko edessä, mikä aiheuttaa katvetta etuviistoon. Sen lisäksi BMW:n suunnittelijat ovat sortuneet samaan virheeseen kuin monen muunkin autotehtaan insinöörit: pilareiden juureen on tehty pienet ikkunat, jotka vain lisäävät kuskin näköhaittaa. Risteyksissä pitääkin käännellä ahkerasti päätä, jotta varmasti näkee pilareiden taakse. Asian voi tehdä myös toisin, kuten uudessa Skoda Fabiassa.

Turvatyynyt suojaavat sekä edessä että takana istuvia. Lukkiutumattomat jarrut ja ajonvakautusjärjestelmä lisäävät osaltaan turvallisuutta. Koeajetussa autossa oli 1500 euron varustepaketti, joka piti sisällään myös pari kätevää turvallisuusvarustetta: etu- ja takapysäköintitutkan ja jarrutoiminnolla täydennetyn vakionnopeudensäätimen. 

Talous

BMW luokitellaan niin sanotuksi premium-autoksi. Se saa odottamaan autolta tavallista parempaa laatua – ja hintaa. Koeajettu auton perushinta on melkein 35 000 euroa. Sen päälle tuli vielä lisävarusteita useilla tuhansilla euroilla. Osa lisävarusteista on vieläpä sellaisia, että monissa halvemmissa autoissa ne kuuluvat perushintaan.

Ajamista helpottava automaattivaihteisto nostaa auton hintaa melkein 3000 eurolla.

Tekniikka

Moottori on käsittämätön voimanpesä. Siinä on vain kolme sylinteriä ja kokoa 1,5 litraa, mutta käytännön voimaa löytyy koko ajan. Ei moitteen sanaa. Pienet moottorit ovat syystäkin nykyautoissa yhä yleisempiä

Vaihteisto sopii hienosti yhteen moottorin kanssa. Taajama-ajossa selviää lähes ilman vaihteiden vaihtelua.

Ohjaus on melko raskas, mutta tarkka – vaikkakaan ei parhaiden takavetoisten Bemareiden veroinen. Jousitus on napakka, jopa hyvin napakka. Ominaisuutta vielä korostaa se, että koeajoauton sporttipenkkejä ei ole topattu turhilla pehmusteilla.

Auto ei ole niin hiljainen kuin voisi odottaa. Etenkin huonokuntoisella asvaltilla renkaiden jyrinä kuuluu selvästi ohjaamoon. Melu pysyy kuitenkin kurissa, ja takapenkkiläisten kanssa voi keskustella ilman äänen korottamista, mikä ei suinkaan kaikissa autoissa onnistu.

BMW 218i Active Tourer

LUKUJEN VALOSSA

Mitat (mm): pituus 4342, leveys 1800, korkeus 1555, akseliväli 2670, raideleveys edessä 1561, takana 1562, maavara 165. Kääntöympyrä 11,3 m.
Painot (kg): omamassa 1320, kantavuus 625, perävaunu jarruin 1300 ja jarruitta 695.
Tavaratila (l): 468, laajennettuna 1510.
Moottori: iskutilavuus 1499 cm³, teho 100 kW (136 hv)/4400 r/min, vääntö 220 Nm/1250–4300 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 9,2 sekuntia, huippunopeus 205 km/h.
Kulutus: 4,9 l/100 km, bensa.
Hiilidioksidipäästöt: 115 g/km.
Hinta: 34 677 euroa (lisävarustein 38 737 e).

ARVIO

BMW 2 Active Tourerin etuvetoisuus voi järkyttää perinnetietoisia autoilijoita. Auto on kuitenkin ajettavuudeltaan ihan aito BMW. Kokonaisuus on laadukas, mutta siitä pitää myös maksaa.

PLUSSAT

Mainio suorituskyky
Tilat neljälle

MIINUKSET

Lisävarusteiden hinta
Jousitus melko kova

Helsinkiläinen Börje Uimonen joutui nettihuijarin uhriksi, vaikka teki kaiken oikein.

Viime syksynä Börje Uimonen alkoi etsiä käytettyä perämoottoria kalastusseuralleen.

– Haussa oli kohtuullisen vähän käytetty moottori, joiden tarjonta osoittautui aika niukaksi.

Hintapyyntö oli hyvin kohtuullinen.

Lopulta sopivalta vaikuttava moottori löytyi nettipalvelu tori.fi:stä.

– Hintapyyntö oli hyvin kohtuullinen, muttei ihan älyttömän halpa. Soitin ilmoituksessa olleeseen numeroon, mutta puhelu meni suoraan vastaajaan. Ilmoituksessa oli myös sähköpostiosoite, jonne lähetin viestin.

Kansainvälistä kauppaa

Kun vastausta ei kuulunut pariin kolmeen viikkoon, Börje arveli moottorin menneen sivu suun. Sitten myyjä kuitenkin lähestyi ja kertoi perämoottorin olevan vielä kaupan.

– Viesti tuli saksalaisen yrityksen sähköpostiosoitteesta. Myyjä pahoitteli huonoa suomeaan ja toivoi, että jatkaisimme kirjeenvaihtoa englanniksi.

Kaupoista päätti neljän hengen porukka.

Börje varmisti, että sähköpostissa mainittu yritys on oikeasti olemassa ja päätti uskaltaa jatkaa kaupantekoa. Seuraavien päivien aikana Börje ja myyjä vaihtoivat useita viestejä, joissa keskusteltiin moottorin kunnosta ja sen käyttötunneista. Myyjä vastasi kaikkiin kysymyksiin nopeasti ja asiallisesti.

– Minun lisäkseni moottorin ostamisesta oli päättämässä neljän hengen porukka kalastusseurasta. Kaikki hyväksyivät kauppojen tekemisen saksalaisen myyjän kanssa.

Myyjä vastasi nopeasti ja asiallisesti.

Myyjä ehdotti maksamiseen hiukan suomalaista postiennakkoa muistuttavaa järjestelyä.

– Ajatus oli, että siirrämme rahat kuljetusyhtiön tilille, josta ne siirtyvät myyjälle vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet moottorin ja todenneet sen olevan sellainen kuin odotimme.

Järjestely vaikutti turvalliselta sekä myyjän että ostajan näkökulmasta.

Myyjän ehdottama kuljetusliike oli englantilainen. Börje tarkisti nopeasti netistä, että tämäkin yritys vaikutti asialliselta. Hän siirsi sovitun kauppasumman firman tilille ja lähetti myyjälle kuittauksen siitä, että asia on ­hoidettu.

– Kuljetusliikkeeltä tuli saman tien vahvistussähköposti, jossa oli arvioitu toimituspäivä ja seurantakoodi, jonka avulla paketin matkaa pystyi seuraamaan yrityksen nettisivuilla.

Huolellista työtä

Sovittu päivä tuli ja meni, eikä moottoria kuulunut. Börje lähetti sähköpostin kuljetusliikkeelle, mutta vastausta ei kuulunut. Yrityksen nettisivuilla oli palautekaavake, mutta senkään täyttäminen ei johtanut yhteydenottoon. Soitot myyjän ja kuljetusliikkeen puhelinnumeroihin päätyivät suoraan vastaajaan.

Yritysten tiedot alkoivat vaikuttaa epäilyttäviltä.

– Siinä vaiheessa aloin ymmärtää, että olimme tulleet huijatuiksi. Aloin syynätä yritysten tietoja tarkemmin ja ne alkoivat vaikuttaa epäilyttäviltä.

Netistä löytyivät esimerkiksi kuljetusliikkeen liikevaihtotiedot. Ne paljastuivat summaltaan niin pieniksi, ettei yrityksellä oikeasti voinut olla minkäänlaista toimintaa.

– Todennäköisesti huijarit olivat hankkineet toimintansa päättäneen firman pöytälaatikkoyritykseksi, jota käytettiin vain petoksia varten.

Börje teki tapahtuneesta rikosilmoituksen, mutta siitä ei ollut hyötyä.

Maksutapa vaikutti turvalliselta.

– Syyttäjältä tuli viesti, jossa todettiin, ettei rikosilmoitus johda toimenpiteisiin. Rikollisten jäljittäminen ulkomailta on kai liian työlästä ja kallista suomalaisille viranomaisille.

Kalaseura menetti 3 100 euroa. Jos kauppa olisi maksettu luottokortilla, rahoja olisi voinut yrittää vielä saada takaisin. Pahaksi onneksi rahat maksettiin tavallisena tilisiirtona.

Huijaus oli rakennettu huolellisesti. Firmat olivat oikeasti olemassa, nettisivut olivat hyvin tehdyt ja yhteydenpito oli täysin asiallista siihen saakka, kunnes rahat oli saatu.

Netti- ja puhelinhuijaukset ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Petosriskiä voi itse pienentää. Lue, miten:

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin vältyt nettihuijareilta
Raha
Näin vältyt nettihuijareilta

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2018.

Estä pankkikortin kopiointi

Pari vuotta sitten pankkikorttini ei suostunut toimimaan bensa-asemalla. Verkkopankissa selvisi, että korttini oli suljettu epäilyttävän ostoksen takia. Se oli tehty Yhdysvalloissa vain pari tuntia sen jälkeen, kun olin käyttänyt korttia viimeksi Suomessa. Pankin turvajärjestelmä oli varmuuden vuoksi sulkenut korttini.

Tuon jälkeen olen minimoinut riskit asettamalla luottokorttiin maarajauksen, joka sallii käytön vain Suomessa. Jos lähden matkalle, käyn muuttamassa asetuksia niin, että korttia voi käyttää kohteessa matkapäivien ajan.”

Samalla tavalla olen estänyt verkko-ostosten tekemisen. Jos käytän korttia nettishoppailuun, käyn ensin verkkopankissa sallimassa sen. Varmuuden vuoksi olen vielä asettanut päiväkohtaisten ostosten ja nostojen summan pieneksi. Vaikka korttini jostain syystä päätyisi voron käsiin, vahinko jää toimieni ansiosta siedettäväksi.

Netti- ja puhelinhuijaukset ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Petosriskiä voi itse pienentää. Tiedätkö jo, miten?

1. Mistä voin tunnistaa nettihuijauksen?

Poliisilla on yksinkertainen ohje huijausten tunnistamiseen: jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. Nigerialaisen lesken tarjoama miljoonaperintö voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta, mutta miksi ihmeessä leski tyrkyttäisi rahoja Suomessa asuvalle tuntemattomalle ihmiselle?

Usein huijarit vetoavat kiireeseen.

Usein huijarit vetoavat kiireeseen. Nopeasti toimimalla on ainutlaatuinen mahdollisuus napata arpajaisvoitto, tehdä halvat kaupat tai saada jotain muuta yllättävää ja hienoa. Hätäilyn sijaan kannattaa pitää pää kylmänä ja etsiä tietoja tarjouksen tehneestä henkilöstä tai yrityksestä. Joskus nopeakin nettiselailu paljastaa, että kyseessä on huijari. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos mitään tietoja ei löydy.

Huijauksissa on omat muotivirtauksensa ja niiden rinnalla erilaisia kestosuosikkeja. Niistä on koottu tietoa Kuluttajaliiton nettisivulle huijausinfo.fi. Myös poliisin internetsivuilta löytää ajantasaista tietoa käynnissä olevista huijaustavoista.

2. Nettirakkaus roihahti. Miten uuden ihastuksen rahapyyntöön pitäisi suhtautua?

Itäeurooppalaiset kaunottaret – tai sellaisina esiintyvät henkilöt – ovat vieneet monen suomalaismiehen rahat. Kuvio on yleensä samankaltainen: lemmen roihahdettua nettituttavuus kertoo haluavansa tulla Suomeen. Pulma on, ettei hänellä ole rahaa viisumikuluihin. Viisumin päivähinnaksi mainitaan usein kymmeniä euroja. Jos nuorikon haluaa luokseen pariksi kuukaudeksi, kertyy siitä jo iso summa. Kun rahat on lähetetty, morsio katoaa. Poliisin tutkinnassa voi selvitä, ettei neitoa ole olemassakaan.

Facebook tuntuu olevan täynnä lemmenkipeitä upseereita.

Naisia taas lähestyvät lemmenkipeät amerikkalaiset upseerit, joita Facebook tuntuu olevan täynnä. Nykypäivän auervaarojen komennus on juuri loppumassa ja he kaipaavat pientä rahallista apua esimerkiksi saadakseen tavaransa jonkin eksoottisen maan tullista. Rahojen kadottua tililtä katoaa ylkäkin.

Rakastuminen saa helposti arvostelukyvyn pettämään. Rahan antaminen ihmiselle, jota ei ole koskaan tavannut, on kuitenkin riski. Siihen ei ehdoin tahdoin kannata ryhtyä.

Kuluttajansuoja ei koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.

Lue myös:


3. Uskaltaako netissä ostaa tai myydä mitään?

Poliisin tietoon tulevista huijauksista isoin osa liittyy nettikauppaan. Valtaosa nettikaupasta on aivan turvallista. Ongelmat liittyvät lähinnä käytettyjen tavaroiden myyntipaikkoihin. Niissä huijarit voivat myydä tuotetta, jota ei ole olemassakaan tai ostaa tavaroita, joita eivät ole aikeissakaan maksaa. Kun kaupat tehdään myyjän ja ostajan kesken, sivuston ylläpitäjä ei ole vastuussa väärinkäytöksistä, eikä kuluttajansuojakaan koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.

Toimiva puhelinnumero ja osoitetiedot kertovat, että kyseessä on oikea ihminen.

Joillain kauppapaikoilla on käytössä arviointisysteemi, jossa myyjät ja ostajat voivat antaa toisistaan julkista palautetta. Se helpottaa luotettavan myyjän tunnistamista. Jos arviointeja ei ole käytössä, on parasta sopia kaupat tehtäväksi kasvotusten. Aina se ei ole mahdollista. Silloin on syytä ennen kaupantekoa varmistaa, että myyjä on oikeasti olemassa, eikä pelkkä nettiä varten keksitty valeprofiili. Esimerkiksi toimiva puhelinnumero ja siihen liitetyt osoitetiedot kertovat, että kyseessä on ihan oikea ihminen.

Myyjän paras suoja on postiennakko. Se maksaa muutaman euron, mutta se varmistaa, että ostaja ei unohda maksaa.

Lue myös:

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin ostat turvallisesti verkossa
Raha
Näin ostat turvallisesti verkossa

4. Sain puhelun, jossa minun kerrottiin olevan lähellä arpajaisvoittoa. Nyt luottokortilta veloitetaan 64 euroa kuussa.

Poliisin tietoon tulee toistuvasti tapauksia, joissa ihmisille on kaupattu tekaistun arpajaisvoiton perusteella rahapelisivuston jäsenyyttä. Puhelu voi tulla suomalaisesta puhelinnumerosta, ja suomenkielisessä keskustelussa tuodaan esille, kuinka henkilö on jo lähellä suurta voittoa. Voittomahdollisuudet voi varmistaa muutaman kympin maksulla. Puhelun jälkeen sähköpostiin toimitetaan kirjautumistiedot sivustolle. Jättipottia ei tule, vaan huijattu joutuu maksumieheksi, sillä rahapeliyhtiö katsoo sopimuksen olevan voimassa vähintään neljä kuukautta.

Viranomaisten on vaikea puuttua toimintaan, sillä sekä markkinointi että yrityksen toiminta tapahtuvat ulkomailta käsin. Puhelun tullessa kannattaa muistaa, että Suomessa rahapelien järjestäminen on sallittu vain Veikkaukselle, joka ei harrasta tällaista markkinointia.

Vaikka kuinka hävettäisi, salailu ei auta.

5. Mitä teen, kun tajuan tulleensa huijatuksi?

Vaikka kuinka hävettäisi, salailu ei asiassa auta. Huijarin ansaan voi joutua kuka tahansa. Ensimmäiseksi on syytä ottaa yhteys pankkiin ja selvittää, onko rahoja vielä mahdollista saada takaisin tai pysäyttää niiden lähtö tililtä. Ilmoituksella on kiire, jos mielii pelastaa sen, mitä pelastettavissa on.

Rikosilmoituksen tekeminen helpottaa poliisin työtä. Usein huijarilla tai huijausketjuilla on paljon uhreja. Mitä useammasta tapauksesta poliisi saa tietoja, sitä paremmat mahdollisuudet viranomaisilla on napata tekijä. Jos kyseessä on maksamatta jätetty nettiostos, poliisi osaa rikosilmoituksen avulla palauttaa tavarat oikeille omistajilleen, jos se onnistuu voron nappaamaan.

Asiantuntijat ja lähteet: Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho ja ylitarkastaja Mikko Cantell. poliisi.fi/rikokset/huijaukset huijausinfo.fi

 

Katalaa kalastelua

Tieto on paitsi valtaa, myös rahanarvoista omaisuutta nettimaailmassa. Tietojenkalastelu, englanniksi phishing, on yleinen nettihuijausmuoto. Siinä ihmistä yritetään saada paljastamaan henkilötietonsa, salasanansa, tilinumeronsa tai luottokortti- ja pankkitietonsa. Kalasteluun lankeaminen voi johtaa pahimmillaan pankkitilin tyhjenemiseen tai aiheettomiin luottokorttilaskuihin.

Huijaus alkaa yleensä sähköpostilla, jossa kerrotaan tiliin liittyvästä ongelmasta. Esimerkiksi tiliin liittyvää maksua ei ole muka pystytty hoitamaan. Sähköpostissa on nettiosoite, jota klikkaamalla joutuu rikollisten hallussa olevalle nettisivulle, joka voi näyttää aivan samalta kuin pankin tai muun palveluntarjoajan www-sivu. Jos tällaiselle sivulle kirjoittaa tietonsa, ne ovat välittömästi roistojen käytettävissä. Vielä muutama vuosi sitten kalastelusähköpostit olivat melko tökeröitä ja huonosti suomeksi kirjoitettuja, mutta viime aikoina liikkeellä on ollut hyvin aidontuntuisia huijausviestejä.

Kaupat, pankit ja muut asialliset palveluntarjoajat ovat tarkkoja tietoturvasta. Ne eivät kysele sähköpostitse verkkopankki­tunnuksia tai muita tietoturvan kannalta tärkeitä tietoja. Jos tällainen kysely sähköpostiin tulee, se on viisainta poistaa heti.

Lähde: poliisi.fi