Volvo on ollut turvallisuustekniikan edelläkävijä. Uusi XC90 vakuuttaa tekniikallaan, mutta siitä on maksettava pitkä penni.

Lumisade on yllättänyt Etelä-Suomen. Sakean pyryn takia liikenne matelee, eikä moottoritielläkään vauhti nouse yli kuudenkympin. Keli harmittaisi – ehkä jännittäisikin – mutta nyt keskityn nauttimaan hifilaitteiston mainiosta äänentoistosta. Uusi Volvo XC90 on juuri nyt parhaimmillaan.

Turvallisuus

Volvo on jo vuosikymmenien ajan erikoistunut autojen turvallisuustekniikkaan. Se onkin erinomainen kilpailuvaltti, kukapa ei haluaisi ajaa turvallisella autolla. Tutkimukset osoittavat, että Volvon panostus on kannattanut: Törmäystestien perusteella yli 10 vuotta vanha Volvo päihittää monet uudet autot.

Lasikatto on lisävaruste. Se lisää tilan tuntua entisestään.
Lasikatto on lisävaruste. Se lisää tilan tuntua entisestään.

XC90 on ruotsalaisen turvallisuusajattelun kirkkain helmi. Se on saanut törmäystestistä täydet pisteet, mutta sen lisäksi auto on ladattu täyteen tekniikkaa, jonka tehtävänä on estää törmäys. Auto on tehty jalankulkijoillekin mahdollisimman turvalliseksi. XC90 on kuin neljällä pyörällä liikkuva huomioliivi, jolla on kypärä päässä.

Palataan moottoritielle. 

Olen säätänyt vakionopeudensäätimen suurimpaan sallittuun nopeuteen. Jono edessä etenee paljon verkkaisemmin, mutta auto osaa automaattisesti pitää reilun turvavälin edellä ajavaan, myös kiivaissa jarrutuksissa. Mukautuva vakionopeudensäädin on lisävaruste, mutta sen hankkimista uskaltaa suositella. 

Vaikka turvallisuustekniikan varaan ei saisi liikaa luottaa, niin valitettavan helposti käy. Keskittymisen herpaantuessa alkavat ajatukset harhailla, samoin auto. Silloin kaistavahti puuttuu lempeästi peliin ja ohjaa varovaisesti auton takaisin omalle kaistalle. Tieto kaistavahdin valppaudesta lisää osaltaan turvallisuuden tunnetta.

Tavaratilaan mahtuu esimerkiksi keskikokoinen koirahäkki, vaikka kolmas penkkirivi on käytössä.
Tavaratilaan mahtuu esimerkiksi keskikokoinen koirahäkki, vaikka kolmas penkkirivi on käytössä.

Tilat

XC90 on iso auto, suorastaan häpeilemättömän iso. Ei mikään ujon ihmisen valinta.

Koeajetussa autossa oli seitsemän istuinpaikkaa. Viimeisen penkkirivin istuimet taittuvat helposti tavaratilan pohjalle. Istuimet ylhäälläkin autossa on vielä kohtuullisesti tavaratilaa. Lisäksi penkit voi nostaa ja laskea yksitellen, joten kuuden hengen porukalla on tilaa matkatavoille jo aika paljon. 

Keskiriville mahtuu kolme aikuista hyvin, kaksi loisteliaasti. Ylellistä tunnelmaa voi lisätä valitsemalla lisävarustelistalta reunapaikoille istuinlämmityksen ja ilmastoinnin. 

Takapenkkejä voi liikuttaa pituussuunnassa, kutakin erikseen.
Takapenkkejä voi liikuttaa pituussuunnassa, kutakin erikseen.

Etupenkkiläisten tilat ovat useimmissa autoissa hyvät. XC90:ssä ne hipovat täydellistä. Penkki säätyy sähköllä useampaan suuntaan kuin hammaslääkärin tuoli. Olo vain on paljon mukavampi. Selkänoja tosin tuntui aluksi liian kovalta, mutta pitkä ajomatka osoitti, että penkissä kestää pitkäkin matkan ilman selkävaivoja, 

Lyhytjalkaiselle autoon nousu ja sieltä poistuminen voi käydä urheilusta. Sen verran korkealla autossa istutaan.

Ohjaamon yleisilme on äveriäs mutta pröystäilemätön. Tunnelma on kuin tukholmalaisella yksityisklubilla, jonne vanhan rahan edustajat pakenevat arjen huolia.

Tekniikka

XC90:n turvallisuutta on helppo hehkuttaa, mutta kehuja ansaitsee muukin tekniikka. Koeajoautossa oli kaksilitrainen dieselmoottori, väkivahva mutta taloudellinen. Yli 2000 kiloa painava auto kiihtyy sadan kilometrin nopeuteen noin kahdeksassa sekunnissa. Vielä tärkeämpää on, että myös ohituskiihtyvyys on ripeää. Siitä kuuluu osakiitos kahdeksanvaihteiselle automaattivaihteistolle, joka reagoi nopeasti kiihdytyksissä ja osaa pitää moottorin kierrokset matalalla tasaisessa ajossa.

Auton keskikulutukseksi luvataan alle kuusi litraa sadalla kilometrillä. Lukuun voisi päästä, jos ajaisi vain tasaista maantietä, mielellään myötätuulessa. Todellinen kulutus sekalaisessa ajossa oli hiukan alle yhdeksän litraa. Sekään ei ole paljon isolle autolle, mutta roimasti yli ilmoitetun.

Kuski saa säädettyä esimerkiksi reisitukea ja istuimen pituutta.
Kuski saa säädettyä esimerkiksi reisitukea ja istuimen pituutta.

Vaan on autossa menty metsäänkin. Likipitäen kaikkia auton toimintoja ohjataan ison kosketusnäytön kautta. Esimerkiksi istuinlämmittimille tai ilmastoinnille ei ole omia painikkeitaan. Näytön käyttö on kyllä kätevää parkissa, mutta liikenteessä ei. Tunnustan kironneeni, kun kolmannen kerran tökkäsin penkinlämmiten sijaan päälle penkinviilennyksen (kyllä, Volvossa on sellainen!). Aamuvilakka nahkapenkki ei muutu mukavammaksi, jos se puhkuu kylmää ilmaan suoraan takalistoon. 

Kosketusnäyttöä voi käyttää hanskat kädessä. Liikenteessä näyttöä on välillä hankala painella.
Kosketusnäyttöä voi käyttää hanskat kädessä. Liikenteessä näyttöä on välillä hankala painella.

Talous

Raha. Sitä XC90:n ostaja tarvitsee. Koeajetun auton lähtöhinta on 88 721 euroa. Kun lisävarustelistaa oli ruksittu 23 000 euron edestä, saadaan hintalappuun loppusummaksi hiukan yli 112 000 euroa. 

Onko auto sitten kaiken tuon rahan väärti? 

Kysymystä pitää lähestyä oikeaan kahta kautta. Ensinnäkin XC90 on niin kallis auto, että sen ostajalla on oltava paljon rahaa. Tätä autoa varten ei oteta pikavippiä. Ja kun rahaa on, sitä voi käyttää vaikka mukavaan ja tehokkaaseen katumaasturiin.

Yli 100 000 euron auton pitäisi sykähdyttää.

Toisaalta sadan tuhannen euron autot ovat kaikki erinomaisia, ja silloin niiltä odottaa jotain erikoista. Auton pitää sykähdyttää, herättää pientä värinää. Siihen XC90 ei pystynyt.

XC90 sopii totisempaankin käyttöön: maavara on 27 senttiä ja vetokyky 2700 kiloa.
XC90 sopii totisempaankin käyttöön: maavara on 27 senttiä ja vetokyky 2700 kiloa.

Tieto

Volvo XC90 D5 AWD Inscription

Lukujen valossa

Mitat (mm): pituus 4950, leveys 2008, korkeus 1776, akseliväli 2984, raideleveys edessä 1668, takana 1671, maavara 238, kääntöympyrä 11,8 m.
Painot (kg): omamassa 2130, kantavuus 620, perävaunu jarruin 2700.
Tavaratila (l): 671, laajennettuna 1868.
Moottori: iskutilavuus 1969cm³, teho 165kW (225hv)/4250r/min, vääntö 470Nm/1750-2500r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 7,8 sekuntia, huippunopeus 220 km/h.
Kulutus: 5,8 l/100 km, diesel.
Hiilidioksidipäästöt: 152 g/km.
Hinta: 88 721 euroa (lisävarustein 112 292 e).

Arvio

XC90 on korskeankomea auto, jota helppo ajaa niin kaupungissa kuin maantiellä. Automaattivaihteisto, tehokas moottori ja kehittynyt neliveto tekniikka mahdollistivat etenemisen hankalissakin keleissä. Autossa on hyvin tilaa jopa 7 matkustajalle. 

Plussat

Vakaa ja helppo ajettava
Hyvät tilat
Turvavarusteet

Miinukset

Kosketusnäyttö
Lisävarusteiden hinta

Ympäristöjärjestö WWF:n nettisivuilla pyörii jo uusia livelähetyksiä luonnosta. Norppalähetys on jo monille tuttu, mutta nyt netissä voi seurata myös liito-oravan ja metsäpeuran touhuja. 

Supersuosittua Norppaliveä on seurattu netissä tarkkaan jo pari vuotta. Kahden viime kevään aikana saimaannorppien köllöttelyä on katsottu yhteensä yli viisi miljoonaa kertaa. Lähetyksistä tutuiksi tulleille norpille järjestettiin jopa nimenantoäänestys. Erityissuosioon nousi Pullervo, mutta kivellä nähtiin usein myös Siiri-norppa.

Norppakamera asetetaan tänäkin vuonna norppien suosiman loikoilukiven äärelle lähettämään jatkuvaa videota. Kun osuu lähetyksen ääreen samaan aikaan kuin norppa kiipeää kivelle, olo on kuin luonnossa kököttävällä lintubongarilla: siellä se nyt on!

Tänä keväänä WWF on aloittanut nettisivuillaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Tavoite on, että nettisivuilla on toiminnassa vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Jo nyt katsojat pääsevät tarkkailemaan liito-oravan ja metsäpeuran asuinalueelle asennettujen kameroiden kuvaa. Pian sivuilla voi seurata myös kalasääskeä ja aiemmilta keväiltä tuttua saimaannorppaa.

– Liito-orava ja metsäpeura ovat molemmat harvoin nähtyjä lajeja, jotka ovat kärsineet suuresti metsien käsittelystä. Haluamme tehdä niitä tutummaksi jokaiselle suomalaiselle. Kameroiden testivaiheessa molemmat lajit ovat näyttäytyneet kuvissa säännöllisesti, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen tiedotteessa.

Liito-oravakamera, joka kuvaa eläimen pesäkoloa, on toteutettu yhteistyössä luontokuvaaja Benjam Pöntisen kanssa. Kamera sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Metsäpeurakamera on toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa. Kamera on asennettu Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaukseen, josta metsäpeuroja vapautetaan tulevina vuosina luontoon. Hankkeen tavoitteena on palauttaa metsäpeuroja alkuperäisille esiintymisalueilleen eteläiselle Suomenselälle.

Luonto tulee lähelle

Norppalive alkaa pyöriä jälleen toukokuussa. Kamera viedään hyvin todennäköisesti samaan paikkaan kuin viime keväänä, WWF:stä kerrotaan.

WWF avaa vuoden mittaan myös muita kameroita, joista kerrotaan tarkemmin suunnitelmien edetessä. Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista eläinlajeista ja niiden kohtaamista uhkista sekä innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta ja tutkimusta.

 
– Haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle. Uskomme ja toivomme ihmisten innostuvan, oppivan, liikuttuvan ja viihtyvän livelähetysten parissa, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu häiriötä. Kameran asettamiseen on hankittu aina maanomistajan lupa, mutta kuvauspaikkaa ei useimmissa tapauksissa paljasteta, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään.

WWF:n luontoliveä pääset katsomaan klikkaamalla tästä: luontolive.wwf.fi.

Kaikki livekamerat löytyvät samasta osoitteesta. Voit vaihtaa kameraa ylälaidasta valitsemalla joko liito-oravakameran tai metsäpeurakameran. Norppalive ja kalasääski tulevat seurantaan myöhemmin.

Tunnetko liito-oravan ja metsäpeuran?

Liito-orava

  • Liito-orava on väriltään harmaa ja hiukan tavallista oravaa pienempi nisäkäs. Se pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä.
  • Liito-oravia elää Oulun eteläpuolella. Liito-orava on Suomessa silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.
  • Vuosien 2006 ja 2016 välillä liito-oravakannan arvioidaan taantuneen yli kolmanneksen. Merkittävin syy kannan laskuun on metsätalous – etenkin avohakkuut.
  • Liito-orava on pääasiassa yöaktiivinen, joten parasta aikaa kameran seuraamiselle ovat hämärän hetket.

Metsäpeura

  • Metsäpeura hävisi Suomesta sata vuotta sitten ihmisen takia. Laji teki paluun maahamme sotien jälkeen.
  • Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 000 yksilöä. Metsäpeura luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.
  • Suurin syy metsäpeuran taantumiseen on maankäyttö, esimerkiksi metsätalous: lajille luontaisista laajoista metsä- ja suoerämaista on enää sirpaleita jäljellä. Etenkin Kainuussa myös suurpedot, ennen kaikkea susi, ovat metsäpeurakannan kasvua rajoittava tekijä.

Lähde: WWF

Omaisen tai läheisen kadotessa tunteet heilahtelevät toivosta epätoivoon. On tärkeätä pyrkiä toimimaan järkevästi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa.

1. Tarkista lähiseutu ja ystävät

Ennen poliisiln pakeille menemistä kannattaa varmistua siitä, että henkilö todella on kateissa. Tarkista asuinympäristö ja selvitä, ettei kadonnut ole esimerkiksi lähisairaalassa, kesämökillä tai ystävien luona. Jos hän on kadonnut aiemminkin, tarkista paikka, mistä hän löytyi viimeksi.

Jos epäilet, että kadonnut saattaa olla rikoksen uhri, hengenvaarassa tai kyvytön huolehtimaan itsestään (lapsi, vanhus, sairas henkilö), soita heti yleiseen hätänumeroon 112.

2. Tee katoamisilmoitus

Jos kadonnutta ei löydy, tee virallinen katoamisilmoitus poliisiasemalla. Kerro poliisille kadonneen tuntomerkeistä, vaatetuksesta ja mahdollisesta kulkuvälineestä (ks.lista alla). Ota mukaan tuore valokuva. Anna tietoa myös kadonneen taustasta, mielentilasta, suunnitelmista ja rahavaroista.

Selvitä poliisille, missä ja kuinka tiiviisti kadonnutta on jo etsitty. Viranomaiset aloittavat etsinnän, jos on perusteltua syytä olettaa kadoneen joutuneen hengenvaaraan, onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi.

Suomessa toimii Punaisen Ristin koordinoima 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä Vapepa, jonka vapaaehtoiset hälytysryhmät auttavat viranomaisia erityisesti paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävissä.

Jos haluat hyödyntää sosiaalista mediaa kadonneen etsinnässä, tee se yhteistyössä poliisin kanssa.

3. Hanki edunvalvonta

Pitkään kadoksissa olevalta henkilöltä jää usein asioita, jotka vaativat hoitamista. Tällöin voit tehdä maistraatille ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä. Tarvittaessa maistraatti tekee hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi kadonneelle. Kadonneen läheinen voi tehdä hakemuksen myös suoraan käräjäoikeudelle.

4. Pidä poliisi ajan tasalla

Jos kadonnut löytyy tai tulee itse kotiin, viranomaisille on ilmoitettava siitä heti. Ilmoitus tehdään samalle taholle, jonne katoamisilmoitus on tehty, eli joko poliisilaitokselle tai hätänumeroon.

Etsimistä helpottavat:

Henkilötiedot: nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero.

Tuntomerkit: ikä, pituus, paino, ruumiinrakenne, hiusten väri, pituus, muoto ja mahdollinen kaljuuntuminen, silmien väri, silmälasit, erityistuntomerkit (proteesit, kuulolaitteet, raajan puuttuminen tai muu invaliditeetti, tatuoinnit, ontuminen tai muu liikkumisen erityispiirre).

Vaatetus: vaatteiden malli, merkki, väri, repeytymät, paikkaukset, jalkineet sekä mahdolliset reput, kassit tai salkut.

Mahdollinen kulkuväline: polkupyörän merkki, väri ja malli; mopon tai moottoripyörän merkki, väri, malli ja rekisteritunnus; auton merkki, väri, malli, rekisteritunnus sekä vuosimalli, tyyppi ja erityistuntomerkit; veneen malli, rekisteritunnus ja mahdolliset erityistuntomerkit.

Lähde: poliisi.fi, suomi.fi

Lue ET-lehdestä 9/2018 kotkalaisen Esa Anttalaisen haastattelu, jossa hän kertoo poikansa katoamisesta. Lehti ilmestyi 25.4.2018

Vain hädässä olevan puhelin voidaan paikantaa

  • Voisi ajatella, että paikantamalla matkapuhelin kadonnut löydettäisiin tehokkaasti tai ainakin hänen jäljilleen päästäisiin nopeasti.
  • Hätäkeskus ei kuitenkaan saa käyttää paikannusta, jos on kyse poliisitutkinnallisesta asiasta, esimerkiksi kun kyseessä on kadonnut henkilö, joka ei ole hädässä tai välittömässä vaarassa.
  • Matkapuhelinpaikannusta ei myöskään tehdä, jos kyseessä on rikoksen estämiseksi tai rikoksen selvittämiseksi tarvittava tieto. Näissä tapauksissa poliisilla on muita keinoja selvittää asiaa.
  • Hätäpaikannuksen tekeminen edellyttää aina perusteltua olettamaa, että hätäpaikannuksen kohteena oleva henkilö on akuutissa hengen tai terveyden vaarassa.

112.fi