Aluillaan on viimeinen vuosi, kun vaatteita saa vielä heittää pois sekajätteeseen. Ensi vuonna asia on toisin. Miten asiaan voi valmistautua jo nyt?

Suomalaisten jäteluvut ovat rumia: Suomen kaatopaikoille lastataan 90 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä joka vuosi.

Vuonna 2016 asiaan tulee suuri muutos. Jätelaki uudistuu, ja se tarkoittaa että vaatteita ei saa enää laittaa sekajätteeseen. Mitä kuluttaja voi tehdä vaatteilleen?

Martat ovat nyt ottaneet sydämen asiakseen opastaa suomalaisia vastuulliseen ja kohtuulliseen tekstiilikuluttamiseen. Järjestön mukaan vaatteet ovat kuitenkin usein niin edullisia, joten niitä on useimmilla varaa ostella. Silti monen vaatekaappi vaikuttaa täydeltä. Tuntuu, kuin ihmiset eivät katso vaatekaappinsa, sillä usein kuulee tutun lausahduksen ”ei ole mitään päällepantavaa”.

Tämä on ihme, sillä suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 20 kiloa per henkilö vuodessa. Monet ostavat yli oman tarpeen.

Yksi suomalaisten suurimmista vaatteisiin liittyvistä kulutussynneistä onkin fiilisshoppailu, lähes kertakäytönomainen tapa hankkia hyvää mieltä ostelulla, myöntää Marttojen kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist.

– Myös peruskorjaustaidot ovat monella hakusessa. Mutta näitä ”syntejä” on paha yleistää. Jos sinulla on varaa maksaa laadusta, maksa laadusta ja huolla ja korjaa, saattaa tulla pitkällä aikavälillä jopa edullisemmaksi kuin kertakäyttövaatteiden ostaminen, Lindqvist vinkkaa.

– Kannattaa kiertää myös kirpputorit ja second hand -kaupat. Niissä on löytämisen iloa ilman huonoa omaatuntoa. Vaate välttyy joutumasta kaatopaikalle ja saa uuden elämän.

"Ei ole ainoa syntinen"

Ennen ostosten tekemistä Martat suosittelevat kuitenkin vaateinventaarion tekemistä ja omaan komeroon tutustumista. Mitä voisit korjata tai tuunata uudeksi? Tai antaa pois sitä tarvitseville?

Jos omat korjaustaidot eivät riitä, Martat auttavat siinä mielellään. Garderobi-tapahtumat käynnistyvät viikolla neljä, ja niissä korjataan ja keskustellaan tekstiilien kuluttamisesta sekä tekstiilijätteen vähentämisestä sekä vastuullisista vaatevalinnoista.

– Ympäristön kannalta ainoa syntinen ei ole yksityinen kuluttaja. Tarvitsisimme paljon lisää mekanismeja tekstiilien helppoon lajitteluun niin, että ne kulkisivat kierrätykseen järkeviä reittejä myöten. Tässä on poliittisen päätöksenteon paikka, sanoo Marttojen Lindqvist.

Marttojen 3 teesiä

  1. Harkitse – ennen kuin ostat
  2. Korjaa – opettele perustaidot tai korjauta
  3. Kierrätä – tuunaa uudeksi, anna toisten hyödyntää raaka-aine jota et enää tarvitse, kierrätä vaate tarvitseville ja vältä tekstiilin joutumista kaatopaikalle

    Lisää aiheesta täällä.

Eikö kukaan oikeasti katso kaappiin? "Korjaustaidot ovat monella hakusessa"

Miksi kerätä kaikenlaista tavaraa kaappeihin? Ihminen on vähän kuin hamsteri, pitää koko ajan kerätä varastoon, jos nyt sattumalta joskus tarvitsis. Tyttäreni johdolla siivottiin joulun alla kaappeja. Laitettiin kolmeen kasaan; säilytettävät, kierrätettävät, poisheitettävät. Nyrkkisääntö oli että jos mietin enemmän kuin 30 sek. tarvitsenko kyseistä tavara niin se on poistettava. Tuli muuten raikas olo kun tehtävä oli suoritettu. Nyt olen tehtnyt sellaisen päätöksen että jos tekee mieli hankkia...
Lue kommentti