Eino Tunkelo, 86, asuu rivitalossa ja ostaa monenlaisia palveluja arjesta selvitäkseen. 

Ihailen muuttuvaa järvimaisemaa 50 vuotta sitten ostamani kodin ikkunasta.

Kun 50 vuotta sitten olin ostamassa rivitalo-asuntoa Lippajärven rannalta ja pyysin pankista lainaa, pankinjohtaja sanoi, että jos olet löytänyt Espoosta rantapaikan, osta se saman tien.

Niinpä saan edelleen ihailla alati muuttuvaa järvimaisemaa, joka olohuoneeni isoista ikkunoista avautuu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pankinjohtaja sanoi, että osta asunto saman tien.

Minusta on luonnollinen toive saada asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Siihen liittyy riippumattomuus ja vapaus järjestää elämänsä sellaiseksi kuin itse haluaa. Uskon, että hoivakotiin joutuessa elämä muuttuu ratkaisevalla tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kotona selviytymisen edellytys on, että on ihmisiä, joilta saa tarvittaessa monenlaista pientä apua. Vaimoni kuoli viisi vuotta sitten, ja siitä lähtien olen asunut yksin.

Viisi vuotta olen asunut yksin.

Kolme poikaani perheineen ovat tärkeä tuki ja turva, samoin lähellä asuvat ystävät. Ja kun on puoli vuosisataa vuotta asunut samassa pihapiirissä, yhteys naapureihinkin on hyvä.

Eino Tunkelon luona käyvät kodinhoitaja, siivooja, pojat perheineen ja ystävät.
Eino Tunkelon luona käyvät kodinhoitaja, siivooja, pojat perheineen ja ystävät.

Kerran viikossa kotiini tulee paikallisen yrityksen kautta palkkaamani kodinhoitaja, joka laittaa ruuat sekä hoitaa pyykit ja silittämisen. Sama ihminen on käynyt luonani jo kymmenen vuotta, ja hänestä on tullut tärkeä ystävä, kuin perheenjäsen.

Lisäksi talossa käy siivooja joka toinen viikko laittamassa paikat kuntoon.

Kaksikerroksisessa kodissa liikkumista helpottaa porrashissi. Hankin sen jo parikymmentä vuotta sitten, kun liikkumiseni alkoi vaikeutua.

Sama kodinhoitaja on käynyt jo 10 vuotta. 

Sairastan perinnöllistä munuaistautia, joka aiheuttaa muun muassa verenkierto-ongelmia jaloissa. Käytän rollaattoria kotonakin varmuuden vuoksi.

Porrashissin lisäksi apunani on liikkeelle lähtöä helpottavia kahvoja vessassa ja kylpyhuoneessa. Sänkyni on tavallista korkeampi, jotta pääsen siitä mukavasti ylös.

Istun usein ulkona patiolla, mutta muuten en enää juuri ulkoile. Kolme kertaa viikossa käyn taksilla sairaalassa dialyysihoidossa.

En enää juuri ulkoile.

Kauppa-asiat hoituvat niin, että teen ostokset internetissä ja ne tuodaan kotiin kerran viikossa. Se maksaa pikkuisen lisää, mutta on helppoa, kun pakasteetkin saa suoraan autosta pakastearkkuun.

Myös pankkiasiat hoidan internetissä. Täytyy sanoa, että digimaailma toimii kyllä mukavasti ja helpottaa monenlaisissa asioissa.

Välillä on toki yksinäistä. Onneksi yksi pojistani asuu lähellä, ja hänen kanssaan pääsen vaikkapa esitelmätilaisuuksiin. Sveitsissä asuva poikani käy Suomessa kerran kuukaudessa ja asuu silloin täällä kotona.

Digimaailma helpottaa monissa asioissa.

Minulla on myös hyviä ystäviä, joiden kanssa puhun puhelimessa ainakin kerran viikossa.

Siitä olen iloinen, että pää pelaa edelleen hyvin. Olen luonteeltani sellainen, että innostun ja kiinnostun monista asioista, mikä pitää aivot aktiivisina.

Koulutukseltani olen tekniikan tohtori. Tein työurani fysiikan professorina, yksityisenä konsulttina ja teollisuustalouden professorina. Sanon aina lapsillenikin, että viiden vuoden välein kannattaa vaihtaa työtä tai ammattia, jotta innostus työhön säilyy.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 8/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla