Suomalaisten senioreiden kukkaronnyörit ovat löysällä, kun oma jälkikasvu on rahan tarpeessa. Auttajan motiivikin on selvä: tehdään hyvä mieli itselle ja läheiselle.

ET-lehden tekemästä sukupolvien välisestä rahakyselystä selviää, että useimmiten vanhemmilla ja isovanhemmilla on taloudellisen tukijan rooli. Vain piskuinen osa vanhemmasta polvesta kaipaa itse avustusta lapsiltaan. Kyselyyn osallistui runsaat 800 vastaajaa, joista puolet oli yli 55-vuotiaita.

Hyvinvointia jakamassa

Joka toinen vastaaja avustaa jälkikasvuaan omasta halustaan. Joutilaalla rahalla halutaan saada aikaiseksi hyvää mieltä, ja samalla helpottaa lasten perhe-elämää.

”Minulla ja miehelläni on jo kyllin materiaa, annamme mielellämme rahaa lapsillemme.”

Vanhemmat kokevat, että auttaminen on pakollista, jos aikuista lasta tai lähimmäistä seuraa muuten taloudellinen ahdinko.

”Esikoinen on työkyvyttömyyseläkkeellä, häntä ja hänen perhettään autan.”

Avustuksista ei hiiskuta

Avunannoista ei pidetä meteliä. Suurimmaksi osaksi rahan antamisesta tietääkin vain oma perhe.

Sisarten tasapuolista avustamista pidetään usein itsestäänselvyytenä. Vastaajien halu toimia oikeudenmukaisesti nousi joskus omista katkerista kokemuksista.

”Omat vanhempani eivät olleet tasapuolisia, nuorinta poikaa avustettiin, mutta me tytöt emme koskaan saaneet mitään. Vanhemmat testamenttasivat omaisuutensa pojalleen. Siksi yritän itse olla reilu kaikkia lapsiani kohtaan. ”

Aivan jokaisessa perheessä apu ei kuitenkaan jakaannu tasan, mutta silloin syykin on selvä.

”Toinen lapsista pärjää taloudellisesti paremmin kuin toinen”, kiteytti eräs vastaaja.

Eniten tasapuolisuuden merkitystä korostetaan vapaaehtoisesti annettavissa avustuksissa, kuten joululahjoissa.

Raha kuluu ruokaan

Vanhemmat avustavat jälkikasvuaan useimmin antamalla rahaa ruokaan.

”Avustan molempia tyttäriäni, sillä heillä on isot asuntolainat ja pienet lapset.”

Aikuisia lapsia avustetaan paitsi ruokamenoissa, niin myös ylellisyystarvikkeiden hankkimisessa, kampaamokuluissa ja matkustelukustannuksissa.

Isoja summia aikuiset lapset eivät kuitenkaan saa usein.

Vanhemmat eivät saa tukea

ET-lehden lukijat eivät itse saa, eivätkä kaipaa apua. Vain muutama prosentti vastaajista saa tukea aikuisilta lapsiltaan. Silloinkin apua pyydetään satunnaisesti.

”En saa suoraan rahaa, mutta lahjaksi lapset antavat lahjakortteja kampaamoon, teatteriin, hierontaan. Kasvohoidossakin olen käynyt. ”

Aina auttamiseen ei kuitenkaan tarvita rahaa.

”Jos sairastun, niin lapset hakevat minulle polttopuita ja vievät ne suojaan.”

Tällaista apua saan lapsiltani

”Saan lapsiltani vanhaksi jääneitä vaatteita, ompelen niistä sopivia itselleni. Muuta apua en saa.”

”Saan pojiltani korotonta lainaa, jos tulee jokin isompi hankinta kuten kodinkone tai lääkärille meno.”

”Saan yleensä matkan, kirjoja, lippuja erilaisiin kulttuuririentoihin tai hemmottelujuttuja. Olen kiitollinen näistä siksi, että minun ei aina tule ajateltua omia tarpeitani ja mielitekojani.”

Tällaista apua annan

"Maksan puhelinlaskut. Liittymät ovat olleet nimelläni lasten lapsuudesta asti."

"Hyvinvointiin liittyviä menoja olen kustantanut, kuten maksanut hierontakertoja."

"Olen pyytänyt laskun erikoislääkärikäynneistä itselleni maksettavaksi."

"Ostan lapsenlapsilleni harrastusvälineitä."

"Työapua annan. Autan puutarhahommissa ja lastenhoidossa."

"Saatan viedä pesuaineita, siivousvälineitä ja ruokaa lapsen kotiin."

"Annan kodistamme tavaraa, jota emme enää tarvitse."

Puhutko rahasta avoimesti?

”Kyllä. Palkkatyöläisellä ei ole sijoitussalaisuuksia.”

”On hyvä koko perheen tietää, mikä on kunkin lapsen perheen tilanne kuten vanhempienkin rahatilanne. Mietitään sitä sitten yhdessä.”

”En. Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin.”

Tästä olin kiitollinen

”Eläkepäätös viipyi kohtuuttomasti ja sairauskulut kasvoivat sietämättömiksi. Lapset auttoivat.”

”Mieheni menehtyi hiljattain, ja jouduin täydelliseen taloudelliseen ahdinkoon. Sain apua.”

”Ruuat olivat loppuneet ja yhtäkkiä ovikello soi, sieltä tuli sisälle naapuri, joka toi kassillisen ruokaa.”

Paljonko säästää vuodessa, jos lopettaa tupakoinnin ja kahvilassa istumisen? Tai jos lyhentää suihkuaikaa viiteen minuuttiin? ET selvitti. 

1. Irrota television johdon pistorasiasta aina, kun et katso telkkaria
Rikastut: 60 senttiä
Saat: Postimerkin

2. Sammuta kattolamppu neljäksi tunniksi joka päivä
Rikastut: 3,20 euroa
Saat: Paketin leikkelettä

3. Sulje televisio aina virtakytkimestä, äläkä vain kaukosäätimestä
Rikastut: 6 euroa
Saat: 6 kiloa perunoita tai porkkanoita

4. Jätä ruokakaupan muovipussi ostamatta kaksi kertaa viikossa
Rikastut: 21 euroa
Saat: Kaksi elokuvalippua

5. Lyhennä suihkuaikaa kymmenestä minuutista viiteen
Rikastut: 154 euroa
Saat: Halpalennon Eurooppaan

6. Lopeta päivittäinen kahvittelu kahvilassa
Rikastut: 803 euroa
Saat: Jääkaappi-pakastimen

7. Jätä ostamatta tupakka-aski päivässä
Rikastut: 1 606 euroa
Saat: Rivitalo-osakkeen ja pikkuauton vakuutukset vuodeksi

8. Puolita 20 000 ajokilometriä ja vaihda autoa kolmen vuoden välein
Rikastut: 1 703 euroa
Saat: Kaksitehosilmälasit

9. Ryhdy tuhlarista nuukaksi omakotitalon lämmityksessä ja veden kulutuksessa
Rikastut: 2 986 euroa
Saat: Näönkorjausleikkauksen yksityisellä lääkäriasemalla

10. Älä osta autoa lainkaan, vaan käytä julkista liikennettä
Rikastut: 6 594 euroa
Saat: Opiskelijaboksin vuokrarahat vuodeksi

 


Juttu on julkaistu alun perin ET-lehden numerossa 1/2015.

Lähteet: Autoliitto, Teknillinen korkeakoulu, Motiva, Ilta-Sanomat. 

Vierailija

10 vinkkiä: Näin paljon rikastut vuodessa, jos muutat rutiineitasi

Nähtävästi tämä artikkeli on suunnattu uusavuttomille nuorille, jotka istuskelevat ylihinnoitelluissa latte-kahviloissa päivät pitkät. Ei kai kukaan eläkeläinen kahvittele kahvilassa joka päivä kun on aikaa keittää kahvit kotona. Retkille ja päiväristeilyille keitän kahvit kotona ja kaadan puolen litran termoskannuun, jonka otan mukaan. Siinä säästyy monta euroa. Sammuta kattolamppu 4 tunniksi joka päivä? Pitääkö siis joku lamppuja päällä 24 tuntia vuorokaudessa vai miten tämä säästö on...
Lue kommentti

Mökkikauppa näyttää pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Markkinat ovat silti edelleen ostajan.

1. Millaiset mökit käyvät nyt kaupaksi?

Vapaa-ajan asuntojen kysyntä jakaantuu tällä hetkellä kahteen ryhmään. Kaupaksi käyvät yhtäältä edulliset kuivan maan mökit ja toisaalta kalliit, hyvin varustellut mökit.

Kuivan maan mökkien ostajat etsivät edullista kesäpaikkaa, ja parhaiten liikkuvat kohteet, joiden hinta on 50 000 euron paikkeilla.

Esimerkiksi hirsirakenteiset mummonmökit ovat kysyttyjä kohteita. Ne ovat usein idyllisissä paikoissa, ja moni ostaja arvostaa sitä, että mökit ovat talviasuttavia. Mummonmökkiin voi halutessaan muuttaa pysyvästi.

Omakotitalon myyminen voi olla maakunnissa haastavaa. Jos talo on sopivalla paikalla, sitä voi kaupata myös vapaa-ajan asuntona, jolloin ostaja on mahdollista löytää uudesta asiakaskunnasta.

Varustelluissa mökeissä hinta voi helposti olla moninkertainen, ja silloin myös ostajien vaatimukset ovat korkealla: mökillä on oltava mukavuuksia ja sen on sijaittava veden äärellä – mieluiten ison vesistön.

Oma lukunsa ovat pääkaupunkiseudun tuntumassa olevat uudenaikaiset, mukavuuksiltaan kaupunkiasuntoa vastaavat mökit. Niistä pyydetään ja maksetaan kovia hintoja.

Ajomatkan kesto mökille on monille tärkeä kriteeri. Useimpien mielestä matka saa kestää korkeintaan pari tuntia.

2. Mitä tarkoittaa hyvä varustelu?

100 000 euron mökissä on yleensä oltava sähkö ja juokseva vesi, ennen kuin se herättää ostajien mielenkiinnon. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi hyvä sijainti voi vaikuttaa asiaan.

Kiinteistövälittäjien mukaan ostajat eivät ole nykyisin kovin halukkaita remontoimaan. Monilla sekä aika että osaaminen ovat kortilla. Mökkiin kohdistuvat isot investoinnit vaikeuttavat myyntiä. Jos esimerkiksi jätevesiasetus edellyttää sakokaivon tai pienpuhdistamon rakentamista, ostajat usein edellyttävät, että ne on hoidettu jo.

3. Milloin mökki kannattaa myydä?

Turhan moni kypsyttelee myyntipäätöstä kesän yli ja aloittaa mökin kauppaamisen vasta loppukesästä tai alkusyksystä. Silloin voi olla jo liian myöhäistä kaupanteolle, sillä ostajat ovat yleensä innokkaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Ensimmäinen ostopiikki on jo pääsiäisenä ja seuraava juhannuksen tienoilla.

4. Mitä myyjä voi tehdä edistääkseen kauppaa?

Ennen myynnin aloittamista kannattaa selvittää kirjallisesti kaikki lupa- ja sopimusasiat. Ostajia kiinnostavia asioita ovat esimerkiksi se, millainen oikeus on vesialueeseen tai tieosuuteen, onko alueelle suunnitteilla kaavamuutoksia tai onko tontilla rakennusoikeutta. Mökillä tehdyt remontit voi samalla kirjata ylös.

Kauniainen on Suomen ainoa kunta, jossa ei ole kesämökkejä. (Lähde: Tilastokeskus)

Mökkitontin rajat kannattaa merkitä selvästi, jotta ostajien on helppo havaita ne. Siisti piha toimii hyvänä käyntikorttina. Ennen myynnin aloittamista rojut ja epämääräiset puukasat on syytä siivota pois.

Myyntiremontin tekeminen mökillä ei välttämättä kannata, mutta pieni viimeistely tekee aina hyvää. Irtonaisina irvistelevät listat tai lepattavat kattohuovat antavat ikävän vaikutelman, samoin siivoamattomat sisätilat.

5. Kannattaako kiinteistövälittäjän käyttäminen?

Jos itsellä on aikaa ja osaamista, ilman välittäjääkin pärjää. Silloin pitää olla valmis esittelemään mökkiä ostajaehdokkaille aina tarpeen mukaan. Jos kodin ja mökin etäisyys on suuri, se vie aikaa. Itse myymällä säästää kuitenkin välittäjän palkkion, joka on keskimäärin neljästä viiteen prosenttia myyntihinnasta.

Välittäjän puolesta taas puhuu se, että ammattilaisella on valmis kontakti- ja markkinointiverkosto. Lisäksi välittäjä osaa todennäköisesti arvioida mökin hinnan paremmin kuin mattimeikäläinen.

Internetin asunnonmyyntisivustoilla on merkittävä rooli kaupanteossa. Hyvät myyntikuvat ovat tärkeitä. Jos mökkiä myy kesällä, alkukeväästä otetut kuvat eivät toimi. Mökki, pihapiiri ja maisema pitäisi saada näyttämään mahdollisimman hyviltä, mutta silti totuudenmukaisilta.

6. Mistä tietää, kuinka paljon mökistä voi pyytää?

Hinta-arvion pohjana voi käyttää alueen muiden mökkien hintapyyntöjä ja toteutuneita kauppahintoja.

Ahneeksi ei kuitenkaan kannata ruveta: myynnin kannalta tärkeintä on hinnoitella mökki heti aluksi realistisesti. Jos hintapyyntö laitetaan reilusti yläkanttiin, se voi karkottaa mahdolliset kiinnostuneet ostajat pitkäksi aikaa. Myöhemmin tehtävä hinnanlaskukaan ei välttämättä pelasta tilannetta.

Kun hinta on oikea, ostajia on kyllä liikkeellä. Myyjän pitää muistaa, että tunnearvolla ei ole ostajalle merkitystä.

Asiantuntijana Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Mikkeli on ollut pitkään Suomen johtava mökkikunta, mutta nyt se on menettänyt ykkössijansa. Kun Juankoski yhdistyi Kuopioon, Kuopion mökkimäärä nousi yli 10 700:aan. Mikkeli jäi kakkoseksi noin 10 300 mökillä. Lounais-Suomen Parainen pitää kolmossijaa.

Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, hyvänä kakkosena tulee Etelä-Savo. Molemmissa on lähes 50 000 mökkiä. Listan viimeisenä on Keski-Pohjanmaa, jossa on alle 4000 mökkiä.

Suomessa on 63 kuntaa, joissa vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisten kuntien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin kahdellakymmenellä. Esimerkiksi Puumalassa on mökkejä kolminkertaisesti vakituiseen asuntoihin verrattuna.

Lähde: Tilastokeskus