Ikkuna- ja muiden remonttien myyjät ovat ahkerasti liikkeellä. Kuluttajaliitto tarttui asiaan järein julkisuusasein. Pakkomyyjiä kannattaa varoa, seniori!

"Iäkkäälle äidilleni myytiin yli 20 000 euron ikkunat vanhaan rintamamiestaloon. Myyjä ei suostunut poistumaan ennen kuin sopimuspaperi oli allekirjoitettu."

"Vanhempieni pihaan tuli kattoremonttiporukka, jotka siltä istumalta pakotti allekirjoittamaan yli 30 000 euron kattoremontin. Tilausta ei voi perua, kun pellit on kuulemma leikattu."

Tällaisia kertomuksia Kuluttajaliittoon on tullut tänä syksynä.

Kuluttajaliitto julkaisi viikko sitten asiasta tiedotteen: "Syksyn aikana on Kuluttajaliiton neuvontaan tullut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja ikkunoiden ja remonttien aggressiivisista kotimyyjistä.”

Mitä on poikkeuksellisen paljon, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario?

– Normaalisti näitä kotimyyntiä koskevia ongelmia tulee tietoomme noin kerran kuussa, mutta nyt puhutaan kymmenistä.

Mitä on pakkomyynti?

Kuluttajaliiton esiin nostamat pakkomyyntisyytökset liittyvät nimenomaan kotimyyntiin. Kuluttajansuojalain mukaan kotimyynnillä tarkoitetaan "kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle henkilökohtaisesti muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimipaikassa".

Tyypillinen kotimyyjä on ovikelloa soittava kauppias, joka on saapunut ovelle kutsumatta.

– Jos avaat oven ja sanot kiitos ei, myyjän pitäisi lopettaa siihen. Mikäli tarina jatkuu ja jalka tulee oven väliin, hälytyskellojen pitäisi soida, Sario sanoo.

Tämä syksynä tyypillinen houkuttelutarina on ollut se, että alueelle on tulossa runsaasti remontteja ja nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tilaus tehtyä pienemmillä kuljetuskustannuksilla.

Pakkomyynniksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun sopimus vaaditaan allekirjoitettavaksi saman tien eikä kunnon harkinta-aikaa anneta.

– Näin suurissa hankinnoissa pitää nukkua yön yli, Sario korostaa.

"Haluamme ongelmista eroon"

Kuluttajaliitto käyttää järeää julkisuusasetta mainitessaan kaksi firmaa nimeltä. ”Yleisimmin valitetaan Lämpölux-merkkisten ikkunoiden myyjistä, mutta myös Tiivi-ikkunoiden myynnissä on ollut ongelmia", tiedote kertoo.

Kumpikin tiedotteessa mainituista yrityksistä on ollut yhteydessä Kuluttajaliittoon ja se oli Sarion mukaan tarkoituskin.

– Haluamme päästä ongelmista eroon emme hillua julkisuudessa näiden kanssa, Sario sanoo ja lisää, että firman nimien julkistaminen on aina juristien kanssa tarkkaan harkittava asia.

– Kevyin perustein emme siihen lähde.

Esimerkkitapaus vastaa

Lämpöluxin toimitusjohtaja Pekka Koskelo kiistää jyrkästi, että yritys harrastaisi pakkomyyntiä.

Firma on ikkuna- ja oviremonttien markkinajohtaja tämän vuoden yli 4000 toteutuneella kaupalla. Lämpöluxin palkkalistoilla on 70 myyntimiestä.

– Meillä on myynnin eettiset ohjeet, joista pidämme kiinni. Emme tee väkipakolla kauppaa, Koskelo sanoo.

Koskelon mukaan Lämpölux ei mene talouksiin koskaan kutsumatta.

– Meillä on kiellettyä tehdä kauppa siten, että marssimme sisään ja teemme saman tien kaupan.

Kauppoja on purettu

ET saa Lämpöluxin eettiset ohjeet nähdäkseen. Niissä lukee muun muassa: ”Asiakkaan ollessa yli 75-vuotias myyjän täytyy ennen kaupantekoa keskustella asiakkaan lähiomaisten kanssa ja varmistaa kyseisen asunnon elinkaari ja mahdollinen jatkokäyttö. Aina, kun keskustellaan iäkkäiden henkilöiden kanssa ikkunoiden ja ovien uusimisesta, täytyy noudattaa erityistä varovaisuutta ja huomioida asiakkaan harkintakyky.”

– Jos joku myyjä poikkeaa ohjeista, ojennamme häntä. Ja jos asiakas kokee niin, että kauppa on tehty väkisin, olemme valmiit purkamaa sen, Koskelo kertoo.

Kaupan purkuja sattuu hänen mukaansa muutama vuodessa.

¬Ei meidän toimintamme kestä sellaista, että toimitaan epäeettisesti ja väkipakolla.

Kuluttajaliitto ei tarkentanut

Koskelo kokee aggressiivisen kotimyynnin esimerkkitapaukseksi nousemisen kiusallisena ja erittäin vahingollisena.

¬Pyysin Kuluttajaliittoa yksilöimään nämä meistä valittaneet asiakkaat, mutta en ole saanut tarkennusta. Kuulemma heitä on alle 10.

Lämpöluxin omistavat Capmanin hallinnoimat rahastot ja sen yhteistyökumppani remonttien lainoituksessa on OP.

¬Hekin ovat erittäin tarkkoja siitä, että toimimme eettisesti, Koskelo kertoo.

Lämpölux pyysi tiedotteeseen jälkikäteen korjauksia, mutta Kuluttajaliitto ei nähnyt siihen tarvetta.

Parempi tiedostaa kuin katua

Tuula Sarion mukaan ongelmatapauksia on Lämpöluxin ja Tiivin lisäksi paljon muitakin ja vielä räikeämpiä.

– Esimerkiksi länsirannikolla on kiertänyt irlantilainen kattoremonttiporukka, jonka toiminta on ollut suorastaan rikollista, mutta he ovat lähteneet maasta ainakin tältä vuodelta.

Kuluttajaliitto haluaa herätellä senioreita ja heidän lapsiaan, jotta remontti-investointeja ei tarvitsisi katua jälkikäteen.

Lämpöluxin eettisissä ohjeissa lukee, että ”mahdollisissa kaupan purkamistilanteissa noudatetaan kuluttajansuojalakia sekä korkeaa moraalia”.

– Jokainen myyjämme saa ensi alkuun neljä viikkoa teoriakoulutusta ja sitten hän lähtee kokeneemman myyjän matkaan. He tietävät, että kaupan pitää perustua vapaaehtoisuuteen, Koskelo sanoo.

Kyllästynyt

”Hälytyskellojen pitäisi soida” – älä mene tällaisten myyjien halpaan

Meillä kävi juuri äsken ko.yrityksen ikkunamyyjä.tuli sisään ja kysyi onko talon isäntä.ovat huomenna tulossa mittailemaan ja ilm.myymään kun kerran tällä alueella ovat.asennus tosin olisi sitten vasta ensi keväänä.ei mennyt kuin 10 min.ja tuli lux-ilmastointilaitteen myyjä.ihme yhteensattuma.kiitos googlen en tule kauppoja tekemään.
Lue kommentti

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti