Ikkuna- ja muiden remonttien myyjät ovat ahkerasti liikkeellä. Kuluttajaliitto tarttui asiaan järein julkisuusasein. Pakkomyyjiä kannattaa varoa, seniori!

"Iäkkäälle äidilleni myytiin yli 20 000 euron ikkunat vanhaan rintamamiestaloon. Myyjä ei suostunut poistumaan ennen kuin sopimuspaperi oli allekirjoitettu."

"Vanhempieni pihaan tuli kattoremonttiporukka, jotka siltä istumalta pakotti allekirjoittamaan yli 30 000 euron kattoremontin. Tilausta ei voi perua, kun pellit on kuulemma leikattu."

Tällaisia kertomuksia Kuluttajaliittoon on tullut tänä syksynä.

Kuluttajaliitto julkaisi viikko sitten asiasta tiedotteen: "Syksyn aikana on Kuluttajaliiton neuvontaan tullut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja ikkunoiden ja remonttien aggressiivisista kotimyyjistä.”

Mitä on poikkeuksellisen paljon, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario?

– Normaalisti näitä kotimyyntiä koskevia ongelmia tulee tietoomme noin kerran kuussa, mutta nyt puhutaan kymmenistä.

Mitä on pakkomyynti?

Kuluttajaliiton esiin nostamat pakkomyyntisyytökset liittyvät nimenomaan kotimyyntiin. Kuluttajansuojalain mukaan kotimyynnillä tarkoitetaan "kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle henkilökohtaisesti muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimipaikassa".

Tyypillinen kotimyyjä on ovikelloa soittava kauppias, joka on saapunut ovelle kutsumatta.

– Jos avaat oven ja sanot kiitos ei, myyjän pitäisi lopettaa siihen. Mikäli tarina jatkuu ja jalka tulee oven väliin, hälytyskellojen pitäisi soida, Sario sanoo.

Tämä syksynä tyypillinen houkuttelutarina on ollut se, että alueelle on tulossa runsaasti remontteja ja nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tilaus tehtyä pienemmillä kuljetuskustannuksilla.

Pakkomyynniksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun sopimus vaaditaan allekirjoitettavaksi saman tien eikä kunnon harkinta-aikaa anneta.

– Näin suurissa hankinnoissa pitää nukkua yön yli, Sario korostaa.

"Haluamme ongelmista eroon"

Kuluttajaliitto käyttää järeää julkisuusasetta mainitessaan kaksi firmaa nimeltä. ”Yleisimmin valitetaan Lämpölux-merkkisten ikkunoiden myyjistä, mutta myös Tiivi-ikkunoiden myynnissä on ollut ongelmia", tiedote kertoo.

Kumpikin tiedotteessa mainituista yrityksistä on ollut yhteydessä Kuluttajaliittoon ja se oli Sarion mukaan tarkoituskin.

– Haluamme päästä ongelmista eroon emme hillua julkisuudessa näiden kanssa, Sario sanoo ja lisää, että firman nimien julkistaminen on aina juristien kanssa tarkkaan harkittava asia.

– Kevyin perustein emme siihen lähde.

Esimerkkitapaus vastaa

Lämpöluxin toimitusjohtaja Pekka Koskelo kiistää jyrkästi, että yritys harrastaisi pakkomyyntiä.

Firma on ikkuna- ja oviremonttien markkinajohtaja tämän vuoden yli 4000 toteutuneella kaupalla. Lämpöluxin palkkalistoilla on 70 myyntimiestä.

– Meillä on myynnin eettiset ohjeet, joista pidämme kiinni. Emme tee väkipakolla kauppaa, Koskelo sanoo.

Koskelon mukaan Lämpölux ei mene talouksiin koskaan kutsumatta.

– Meillä on kiellettyä tehdä kauppa siten, että marssimme sisään ja teemme saman tien kaupan.

Kauppoja on purettu

ET saa Lämpöluxin eettiset ohjeet nähdäkseen. Niissä lukee muun muassa: ”Asiakkaan ollessa yli 75-vuotias myyjän täytyy ennen kaupantekoa keskustella asiakkaan lähiomaisten kanssa ja varmistaa kyseisen asunnon elinkaari ja mahdollinen jatkokäyttö. Aina, kun keskustellaan iäkkäiden henkilöiden kanssa ikkunoiden ja ovien uusimisesta, täytyy noudattaa erityistä varovaisuutta ja huomioida asiakkaan harkintakyky.”

– Jos joku myyjä poikkeaa ohjeista, ojennamme häntä. Ja jos asiakas kokee niin, että kauppa on tehty väkisin, olemme valmiit purkamaa sen, Koskelo kertoo.

Kaupan purkuja sattuu hänen mukaansa muutama vuodessa.

¬Ei meidän toimintamme kestä sellaista, että toimitaan epäeettisesti ja väkipakolla.

Kuluttajaliitto ei tarkentanut

Koskelo kokee aggressiivisen kotimyynnin esimerkkitapaukseksi nousemisen kiusallisena ja erittäin vahingollisena.

¬Pyysin Kuluttajaliittoa yksilöimään nämä meistä valittaneet asiakkaat, mutta en ole saanut tarkennusta. Kuulemma heitä on alle 10.

Lämpöluxin omistavat Capmanin hallinnoimat rahastot ja sen yhteistyökumppani remonttien lainoituksessa on OP.

¬Hekin ovat erittäin tarkkoja siitä, että toimimme eettisesti, Koskelo kertoo.

Lämpölux pyysi tiedotteeseen jälkikäteen korjauksia, mutta Kuluttajaliitto ei nähnyt siihen tarvetta.

Parempi tiedostaa kuin katua

Tuula Sarion mukaan ongelmatapauksia on Lämpöluxin ja Tiivin lisäksi paljon muitakin ja vielä räikeämpiä.

– Esimerkiksi länsirannikolla on kiertänyt irlantilainen kattoremonttiporukka, jonka toiminta on ollut suorastaan rikollista, mutta he ovat lähteneet maasta ainakin tältä vuodelta.

Kuluttajaliitto haluaa herätellä senioreita ja heidän lapsiaan, jotta remontti-investointeja ei tarvitsisi katua jälkikäteen.

Lämpöluxin eettisissä ohjeissa lukee, että ”mahdollisissa kaupan purkamistilanteissa noudatetaan kuluttajansuojalakia sekä korkeaa moraalia”.

– Jokainen myyjämme saa ensi alkuun neljä viikkoa teoriakoulutusta ja sitten hän lähtee kokeneemman myyjän matkaan. He tietävät, että kaupan pitää perustua vapaaehtoisuuteen, Koskelo sanoo.

Vierailija

”Hälytyskellojen pitäisi soida” – älä mene tällaisten myyjien halpaan

Myyjiä on turha syyttää. Tämä lämpölux pakottaa uutta aktiivilakia hyväksikäyttäen työvoimatoimistoa selaillen sellaisia töihin, jotka eivät voi sanoa ei, koska muuten loppuu toimeentulo. Myyjä raasut joutuvat itse maksamaan jopa matkansa. Kouluttavat muka. Sekin on vain koukku, kun ei voi oikeastaan kieltäytyä. Kuulemma pulju on Oulusta ja senhän sitten tietää... Huijarihommaa. Sekä asiakkaille, että työntekijöille.
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.