Jos tonttu on erityisen tärkeä, se kannattaa ehkä nostaa sisälle yön ajaksi.

1. Ostin jouluksi itselleni tablettitietokoneen. Heti helmikuussa se putosi ja meni rikki. Ymmärrän, ettei takuu korvaa, mutta miksi kotivakuutuksessani laitteen arvosta vähennettiin 20 prosenttia ikävähennystä?

Sinulla on huono tuuri. Juuri sinun vakuutuksessasi ikävähennys lasketaan käyttöönottovuotta seuraavalta kalenterivuodelta. Vähennys olisi siis sama, vaikka laite olisi rikkoutunut loppuvuodesta.

Monessa vakuutusyhtiössä ikävähennys tehdään vasta sitä seuraavalta vuodelta, eli kun käyttöönottovuoden ja vahinkovuoden välissä on ollut yksi kokonainen vuosi. Onneakin on matkassa, sillä perustason kotivakuutuksesta et olisi saanut korvausta lainkaan irtaimiston rikkoutumisesta.

2. Nelivuotias lapsenlapsi oli kylässä ja napsautti jossain välissä pakastimen pois päältä. Tultuamme ulkoilemasta huomasin pakasteiden sulaneen ja keittiön lattian lainehtivan. Korvaako kotivakuutus?

Laaja kotivakuutus korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia. Korvauksen piirissä on lattian mahdollinen kuivaus ja uusiminen sekä pakasteiden arvo. Niin sanotussa suppeassa perustason kotivakuutuksessa on korvattavat vahingot määritelty tarkkaan. Tämä tapaus tuskin kuuluu niihin. Jos asutte asunto-osakeyhtiössä, korvaus rakenteiden vahingoista saattaa kuulua taloyhtiön kiinteistövakuutuksen piiriin.

3. Olin kaupungilla asioilla ja huomasin kotiin tultuani, että puhelimeni oli kadonnut. Uskon, että se varastettiin. Saanko vakuutuksesta uuden puhelimen?

Kotivakuutuksista on yleensä rajattu pois katoamisesta aiheutuneet vahingot. Jos ei tiedetä, mitä puhelimelle on tapahtunut, vahinko jää korvaamatta. Varkaus pitäisi pystyä todistamaan.

4. Asun 1970-luvulla rakennetussa omakotitalossa, joka on rakennettu sen ajan määräys­ten mukaisesti. Pesuhuoneessa tapahtui vesivahinko, putki oli syöpynyt puhki suihkunurkkauksessa. Miksi vakuutus ei korvaa lattian ja rakenteiden uusimista?

Tuon ajan pesuhuoneessa ei välttämättä ole vesieristeitä. Jos putken puhkiruostuminen lattian sisällä johtuu vedestä, joka on imeytynyt laattojen saumoista vuosien myötä, tapahtuma ei ole ennalta arvaamaton tai yllättävä, vaan hyvinkin todennäköinen.

5. Olen kerännyt pihalleni kauniin kokoelman pihatonttuja ja eläinpatsaita. Eräänä yönä ne oli viety. Korvaako kotivakuutus varkauden?

Vaikka kotivakuutus korvaakin varkaudet, pihalla olevat taide-esineet tai patsaat eivät välttämättä ole lainkaan kotivakuutuksessa vakuutettuina. Vakuutusehdoissa voi myös olla rajaus, että tällaisen omaisuuden varkausvahinkoja ei korvata.

6. Television ja tietokoneen johdot olivat seinässä ukon-ilmalla, eivätkä laitteet enää toimineet myrskyn laannuttua. Saanko korvausta vakuutuksesta?

Laaja kotivakuutus korvaa yllättävät ja äkilliset jännitepiikistä johtuvat laitteiden rikkoutumiset. Korvausta alentavat laitteiden ikävähennykset. Jos kotivakuutus on suppeampi perustason vakuutus, se korvaa mahdollisesti vain suoran salamaniskun aiheuttaman mekaanisen pirstoutumisen. Tässä on kuitenkin paljon vakuutuskohtaista vaihtelua.

7. Olin laskemassa vettä kattilaan, kun puhelin soi toisessa huoneessa. Vesihana jäi epähuomiossa valumaan ja kattila viemäriaukon päälle, kun kiirehdin vastaamaan ja unohduin puhumaan puheluani. Puhelun päätyttyä vettä oli valunut lattialle ja omakotitaloni puulattia oli kastunut. Saako tästä mitään korvauksia?

Laajan kotivakuutuksen perusteella voi saada korvauksia, sillä kyseessä on inhimillinen erehdys, mutta tämä riippuu vakuutusehdoista. Suppeakin kotivakuutus saattaa korvata lattian korjauksen, jos vakuutus korvaa vuotovahingot. Toisaalta jos vahinko katsotaan törkeäksi huolimattomuudeksi, korvausta pienennetään.

Jos vahinko sattuisi kerrostalossa, taloyhtiön kiinteistövakuutus ei välttämättä korvaisi rakenteisiin tulleita vahinkoja, sillä auki jääneistä hanoista aiheutuneet vahingot on saatettu rajata korvauksen ulkopuolelle.

8. Laitoin keiton porisemaan kattilassa liedelle ja kävin pitkäkseni sohvalle. Nukahdin ja heräsin vasta, kun keittiö oli täynnä savua. Isoa tulipaloa ei onneksi tullut, mutta keittiön seinät piti maalata. Miksi kotivakuutus korvaa vain osan kustannuksista, vaikka sen pitäisi korvata palovahingot?

Vaikka kyseessä on inhimillinen erehdys, edes laaja kotivakuutus ei välttämättä korvaa vahinkoa kokonaan. Vakuutusehtojen suojeluohjeiden mukaan liedellä ei saa valmistaa ruokaa ilman valvontaa. Lieden vieressä ei tarvitse olla joka hetki, mutta keitosta on käytävä katsomassa aika ajoin. Jos suojeluohjetta on laiminlyöty ja se on vaikuttanut vahingon syntyyn, korvausta voidaan myös alentaa.

9. Surffailin läppärillä netissä ja teekuppi kaatui vahingossa näppäimistön päälle. Kone ei enää toiminut. Saanko koti­vakuutuksesta korvausta?

Laaja kotivakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon. Suppeasta vakuutuksesta ei heru korvausta.

10.  Meillä on laaja koti­vakuutus. Ruokapöytä meni kesämökillä rikki ja perintöastiasto pirstoutui. Miksi kotivakuutus ei korvaa vahinkoja?

Mökin irtaimisto ei kuulu vakituisen asunnon kotivakuutuksen piiriin, vaan se on vakuutettava erikseen. Myös itse mökki on vakuutettava.

Juttua varten on haastateltu FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan vakuutusasiantuntijaa Hanna Saloa.

Tee vakuutus ajatuksella ja ajan kanssa

Mikään vakuutus ei korvaa kaikkea. Aina on tilanteita, jotka eivät kuulu vakuutusten piiriin. Siksi vakuutuksen ehdot on syytä lukea tarkkaan.

Esimerkiksi myrskyn aiheuttamia vahinkoja saatetaan korvata vain silloin, jos lähimmällä sääasemalla on mitattu tietty tuulennopeus. Ole tarkkana myös siitä, onko vakuutuksessa omavastuuta ja kuinka suuria ikävähennyksiä esimerkiksi esinevahingoista tulee.

Etenkin jos päädyt ottamaan suppean kotivakuutuksen, päätöksesi pitää olla tietoinen. Hintaeroa laajan ja suppean välillä ei välttämättä ole kuin muutamia kymppejä vuodessa. Jotkut vakuutusyhtiöt tarjoavat myös räätälöityjä, normaalia laajempia tai parempiehtoisia kotivakuutuksia.

Kotivakuutukseen sisältyy yleensä myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Näin et joudu maksumieheksi, jos vahingoitat toisen omaisuutta. Lisäksi kannattaa harkita tapaturmavakuutusta.

Matkailijan on aina syytä ottaa matkustaja- ja matkatavaravakuutus. Ne voivat auttaa sinut pulasta, jos esimerkiksi passisi varastetaan matkalla ja joudut hankkimaan uuden. Kun vakuutukset ottaa samasta yhtiöstä, useamman vakuutuksen ottaminen on edullisempaa kuin yksittäiset vakuutukset.

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti