Lähikaupan käteisautomaatti lakkautettiin aikaa sitten. Pankin konttori on auki vain muutaman tunnin viikossa. Käyttötilille maksetaan mitätöntä korkoa.
Tavallisten pankkipalveluiden käyttäjästä tuntuu, että on rasite eikä asiakas, josta halutaan pitää kiinni.
Pankkien toiminta on mullistunut muutamassa vuosikymmenessä. Se on muuttanut myös hyvän asiakkaan määritelmää.
Tavallisten pankkipalveluiden käyttäjästä tuntuu, että on rasite eikä asiakas.
Suomessa rahoitusmarkkinat olivat äärimmäisen säännellyt 1980-luvun puoliväliin asti.
– Ainoa asia, jolla pankit pystyivät houkuttelemaan talletuksia, oli mahdollisimman tiheä konttoriverkosto, sanoo Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Antti Ripatti.
Ripatti muistaa ajan hyvin. Hän asui 80-luvulla Keski-Suomessa 5000 asukkaan Korpilahdella. Kirkonkylällä oli neljä pankkikonttoria.
Kun talletuskorotkin vapautettiin kilpailulle 1980-luvulla, pankkien talletuksista saama tuotto pieneni. Niiden oli kuitenkin pakko alkaa kilpailla juuri niillä.
– Rankka luotonanto ja riskien unohtaminen olivat osasyy pankkikriisiin ja 1990-alun syvään lamaan.
Kallista konttoriverkostoa alettiin karsia. Viime vuoden lopussa niitä oli 692. Näistä konttoreista 43 prosenttia palveli kokoaikaisesti.
Kohtuullisella hinnalla kassalle
Kassapalveluita käyttää enää hyvin pieni osa väestöstä.
Finanssivalvonta on antanut pankeille suosituksen, jonka mukaan pankkien tulisi mahdollistaa peruspankkipalveluiden käyttäminen fyysisesti kohtuullisella hinnalla niille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta hoitaa asioita digitaalisesti.
Suomessa on 692 pankkikonttoria, joista 43 prosenttia palvelee kokoaikaisesti.
– Veikkaisin, että tässä tapahtuu edelleen sellaista kehitystä, että jos asiakas haluaa fyysisiä palveluita, siitä yritetään jossakin muodossa laskuttaa.
Pankeille paras asiakas on Ripatin mukaan sellainen, jolla on paljon varoja, joita hän sijoittaa pankin suosittelemiin ja ylläpitämiin rahastoihin.
Viime vuosina asiakkaiden sijoitukset pankkien tarjoamiin sijoituspalveluihin ovat olleet pankeille kannattavaa liiketoimintaa.
Pankille paras asiakas on sellainen, joka sijoittaa paljon pankin rahastoihin.
Tavallistenkin tallettajien rahoja tarvitaan.
Kesäkuun lopussa suomalaisilla oli talletuksia reilut 68 miljardia euroa käyttötileillä tai muilla tileillä, joilta varoja voidaan nostaa tai siirtää vapaasti. Määräaikaistalletuksia suomalaisilla oli 14 miljardia ja sijoitustalletuksia vajaat 29 miljardia euroa.
Asiantuntijana Antti Ripatti, joka työskentelee Helsingin yliopistossa empiirisen makrotaloustieteen professorina.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 22/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Suomalaisten sijoitukset
