Tomi Lindgren ja Susanna Mäkinen sanoivat tahdon keskellä yötä.
Tomi Lindgren ja Susanna Mäkinen sanoivat tahdon keskellä yötä.
Tomi Lindgren ja Susanna Mäkinen sanoivat tahdon keskellä yötä.
Tomi Lindgren ja Susanna Mäkinen sanoivat tahdon keskellä yötä.

Mikä saa 30 vuotta seurustelleen parin haluamaan naimisiin? Ehkä se, että Tikkurilan seurakunnan pappi sai lyömättömän idean.

Keskiaikaisen kirkon holvien alla ei voi muuta kuin henkäistä ihastuksesta. Syksyn hämärässä illassa ulkotulet leimuavat linjassa ja valkoiset hääpuvut lepattavat kauniissa rivissä. Näkymä on uskomattoman hurmaava – ja samaan aikaan hämmentävä. Kuka haluaa jonon kautta naimisiin? Moni.

Ovien edessä pyöriskelee yksi keski-ikäinen pariskunta muita levottomammin.

– Tultiin vähän tutkailemaan, että jos sitä itsekin ensi vuonna uskaltaisi, pari nyökyttelee ja katoaa pian pois.

Papilla ei meinaa aika riittää

Pyhän Laurin kirkon pihalla katselee ympärilleen myös Tikkurilan seurakunnan pappi Heikki Leppä. Hieman taitaa pappia jännittää itseäänkin; edessä on vilkas ilta. Kello on puoli kahdeksan, ja vihkimiset alkavat puolen tunnin päästä.
Ensimmäisellä kerralla vuonna 2009 paikalle saapui peräti yli sata paria, joista syntyivät pitkät jonot kirkon pihalle. Silloin Heikki huhki alttarin takana kahteen asti yöllä.

Tänäänkin pappien aika on kortilla, sillä pareja vihitään sekä alttarilla että pienessä asehuoneessa kirkon takaosassa. Heikki myös haastattelee kaikki parit ennen vihkivuoron alkamista. Kukin pari saa valita oman vihkikaavansa tarjotuista vaihtoehdoista.  Ennakkovarauksia ei voi tehdä, paikalle saavutaan esteettömyystodistuksen ja henkilöpaperien kanssa.

– Haluamme tarjota pareille valmiiksi suunnitellun illan. Ilman television hääohjelmista tuttua stressiä, jota syydetään nyt joka tuutista, Heikki kertoo.
Heikkiä saa kiittää siitä, että tummenevassa illassa voi alttarille kävellä vaivattomasti ja sanoa ”tahdon”. Hän keksi aikoinaan tämän tapahtuman, joka mahdollistaa spontaanin ja helpon tavan avioitua.

Koskettava tarina: Kun pappi paloi loppuun

Meno kuin rokkikeikalla

Häämarssilistassa on kaksitoista kappaletta, ja se jakaa vihkivuorot erilaisiksi teemoiksi. On Mendelssohnia, Wagneria ja kotimaisena vaihtoehtona Toivo Kuulaa.  Samalla kun yksi pareista tekee vielä toivomustaan Prinsessa Ruususen häämarssista,  Susanna Mäkinen, 44, ja Tomi Lindgren, 31, odottavat jo vuoroaan.  Ihan pian heidän suhteensa olisi virallistettu.

Pappi vertaa hääyön fiilistä rock-konserttiin. Ensin jonotetaan sisään, sitten yritetään saada paras paikka lavan vierestä.

– Jos haluamaansa paikkaa ei saa, pettyy kyllä hiukan, mutta pettymys unohtuu nopeasti kun itse keikka alkaa. Edeltävät vihkimiset toimivat oman vihkimisen lämppäreinä, Heikki kuvailee. 

Pikaisen vihkimisen jälkeen Susanna ja Tomi siirtyvät suoraan ulos kirkosta ja pihalle. Siellä odottavat halauksia jakavat omaiset. Tunteet ovat pinnassa, ja hääpari kuivaa kyynelvanoja poskiltaan.

– Tapasimme internetissä. Viiden vuoden seurustelun jälkeen tuntui, että nyt oli sopiva aika avioitumiselle, Tomi kertoo.

Susanna suosittelee sitä erityisesti kaikille niille, jotka haluavat mennä naimisiin vaivattomasti, mutta juhlavasti.

Kun suurimmat tunnekuohut ovat ohi, Lindgrenit suuntaavat kotiin syömään ja lepäämään. Juhlat sukulaisille ja ystäville pidetään vasta huomenna.

Lue lisää: yli 50 ideaa juhlapöytään - voileipäkakuista täytekakkuihin

Hyvä oppi ensimmäisestä hääyöstä

Vantaan häähumussa näkee monenikäisiä pareja ja erilaisia juhlatyylejä. Useimmilla morsiamilla on päällään valkoinen hääunelma, mutta avioituvien joukossa on myös heitä, jotka ovat arkisesti pukeutuneita. Osa haluaa naimisiin jopa salaa läheisiltään, ilman hössötystä.

– Tämähän on sellainen tapahtuma, johon voi kysäistä puolisoaan aamupalalla Hesarin yli, että hei, haluaisitko mennä naimisiin, Heikki Leppä luonnehtii.
Hänen mukaansa suurin osa tapahtumaan saapuvista pareista on ollut yhdessä pitkään. Tämän Heikki oppi jo ensimmäisessä hääyössä, vaikka odotukset olivat toiset.

– Yllätyin todella, sillä olin kuvitellut että tapahtumaan saapuisi paljon nuoria pareja. Kirkko täyttyikin 30 vuotta yhtä pitäneistä pariskunnista, joiden hääsuunnitelmat olivat aikoinaan päässeet hautautumaan arjen kiireiden alle, Heikki muistelee viiden vuoden takaisia tunnelmia.

Lue lisää: Yhteiskuvasta voi näkyä pitkän liiton salaisuus

Eron jälkeen yhteen

Hääyön toinen vihittävä ryhmä muodostuu heistä, jotka avioituvat keskenään toista kertaa.

– Olen vihkinyt monta sellaista kertaalleen eronnutta paria, jotka ovat rakastuneet uudelleen kuljettaessaan viikonloppuisin lapsiaan toistensa luokse. He ovat huomanneet eron jälkeen haluavansa palata takaisin yhteen.

Lue lisää: Ruma ero, osaanko sen jälkeen enää rakastaa?

Tapahtumassa on nähty myös tuplahäitä. Heikki epäilee, että sellaisten ehdottaminen on rennossa hääyössä helpompaa: pikahäissä ystäväpariskunta ei koe kuokkivansa toisen hääparin tilaisuuteen.

Entäpä pappi itse? Heikki kertoo olleensa naimisissa 36 vuotta, ja häät olivat perinteiset. Minkälaiset häät hän valitsisi tänä päivänä?

– Meillä on yhtä pitkä liitto takana kuin yhtä pitkään monet vihkimistäni pareista ovat asuneet yhdessä. Vaikea sanoa, mitä tekisimme tänä päivänä. Silloin nuorena perinteiset häät tuntuivat tärkeältä tapahtumalta, Heikki tuumii ja kiiruhtaa takaisin töihin.

Taustaa: Yksin elävät voivat huonommin kuin parisuhteessa olevat

Aikuinen morsian - lue tämä! 7 upeasti muotoilevaa alusasua

”Enää ei tarvitse salailla”

”Tapasimme toisemme työpaikalla, ja olemme asuneet yhdessä kymmenen vuotta. Avioliitto oli pitkäaikainen toiveemme. Häät vain ovat nykypäivänä joko elämää suurempi spektaakkeli tai koruton hetki maistraatissa. Hääyö tuntui meille sopivimmalta tavalta virallistaa suhteemme.
Halusimme häät ilman hössötystä, mutta kivassa paikassa. Pyhän Laurin kirkko on juhlava ja tunnelmallinen kirkko. Häämarssimme oli Toivo Kuulan Häämarssi. Se ei ollut ykkösvaihtoehtomme, mutta emme halunneet myöhäisempää aikaa. Vuoromme oli varttia vaille yksitoista illalla. Alussa jännitti hieman, mutta pappi Satu Huttusen lämmin puhe oli niin kannustava, että jännitys katosi ja vaihtui liikutukseen. Enää ei tarvitse salailla, vaan on aika kertoa sukulaisillekin, että menimme naimisiin.
Hääyö sopii periaatteessa kaikille pareille, mutta kannattaa ajatella myös häävieraita. Lapsille ja vanhuksille voi olla raskasta odotella yhteentoista tai jopa puolille öin. Meillä kun ei ollut muita mukana, pystyimme omaa vuoroa odotellessamme käymään kotona.”

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.