Kummallakin on ikää 60+ ja lapsia aiemmista liitoista. Kannattaako mennä naimisiin vai elää sittenkin avoliitossa? Entä pitääkö tehdä avioehto?

1. Onko avioliiton solmimisesta meille jotain etua?

Avioliitto tuo avio-oikeuden. Mikäli puolisoilla oli avio-oikeus, avioliiton päättyessä toimitetaan omaisuuden ositus.

Omaisuuden osituksessa se puoliso, jolla on vähemmän avio-oikeudenalaista omaisuutta, voi saada toisen puolison omaisuudesta tasinkoa. Avio-oikeudesta voidaan määrätä puolisoiden kesken avioehtosopimuksella.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Avioliitto antaa leskelle oikeuden asua puolisoiden yhteisessä kodissa elinaikansa ja pitää hallinnassaan asuinirtaimisto. Vain silloin, jos leskellä olisi omassa omistuksessaan lähes samanlainen asunto, asumisoikeutta ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Avoliitossa leskellä ei ole lakisääteistä asumisoikeutta.Avopuolisot voivat kyllä testamentilla antaa toisilleen asumisoikeuden, mutta jos kuolleen puolison lapset eivät voi saada lakiosaansa testamenttimääräyksen vuoksi, asumisoikeus väistyy.

2. Avioliitto tuntuu meistä oikeammalta ratkaisulta, mutta miten varmistamme, että kummankin lapset perivät vanhempansa?

Lapset ovat vanhempiensa perillisiä, eikä avioliitto muuta tätä. Kuolleen puolison omaisuutta voi avio-oikeuden nojalla kuitenkin mennä toiselle puolisolle, ellei puolisoilla ole avioehtoa.

Millään asiakirjalla ei voi poistaa lesken asumisoikeutta puolisoiden yhteisessä tai kuolleen puolison omistamassa asunnossa. Perittävän lasten on tyytyminen siihen, että leskellä on asuntoon avio-oikeus, vaikka he eivät edes saisi lakiosaansa. Mitenkään ei voi siis varmistaa sitä, että perittävän lapset saavat kaiken omaisuuden hallintaansa vanhempansa kuoltua, jos omaisuuteen sisältyy asunto, johon leskellä on asumisoikeus. 

3. Millaisissa tilanteissa kannattaa tehdä testamentti?

Ainakin silloin, jos lain määräämä perimysjärjestys on toinen kuin kenelle perinnön haluaisi menevän. Lisäksi testamentilla voi määrätä esimerkiksi, että kesämökki menee pojalle ja arvotaulu tyttärelle. Testamentilla voi myös poistaa lasten aviopuolisoiden avio-oikeuden.

4. Entä sitten, kun toinen meistä kuolee?

Toimitetaan perunkirjoitus. Siinä selvitetään, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita ja mitkä ovat pesän varat ja velat. Jos puolisot ovat tehneet sellaisen avioehdon, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen, lesken omaisuuden arvoja ei merkitä perukirjaan. Hän ei ole silloin myöskään kuolinpesän osakas.

Kun avioehtoa ei ole, leski on kuolinpesän osakas ja myös hänen varansa ja velkansa merkitään perukirjaan. Perunkirjoituksen jälkeen tehdään jonkun kuolinpesän osakkaan niin halutessa ositus ja perinnönjako.

5. Miten ositus ja perinnönjako menevät?

Puolisoiden omaisuus ositetaan, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

Jos kuollut puoliso oli puolisoista varakkaampi, osituksen lopputuloksena leski toisaalta ja toisaalta vainajan lapset yhdessä saavat varoja yhtä paljon. Jos leski oli puolisoista varakkaampi, hän saa osituksessa pitää halutessaan koko oman omaisuutensa. Vasta osituksen jälkeen tehdään perinnönjako.

Kuolleen ensisijaisina perinnönsaajina ovat hänen lapsensa. Leski ei peri mitään, jos kuolleella on rintaperillisiä.

6. Mitä muuta meidän on otettava huomioon?

Lesken asumisoikeus voi perillisten näkökulmasta olla kohtuuton, sillä oikeus ei poistu edes silloin, jos leski avioituu uudestaan. Perilliset joutuvat myös maksamaan asunnosta perintöveroa, vaikka eivät pääsekään realisoimaan asuntoa. Perintöveroa alentaa toki lesken asumisoikeus. Leski voi myös luopua asumisoikeudesta.

Lesken on puolestaan otettava huomioon, että hän ei saa vaihtaa asuntoa ilman perillisten suostumusta, vaikka entinen koti olisi esimerkiksi liian kallis asua. Asumisoikeus ei ole suojattu velkojia vastaan.

Kuolinpesän varoista on maksettava pesän velat. Jos asunnosta on jäljellä vielä asuntolainaa, eikä velkoja pystytä muuten maksamaan tai asuntolainaa järjestettyä uudelleen, asunto saatetaan joutua myymään. Silloin leski joutuu luopumaan asumisoikeudesta.

Puolisot voivat kuitenkin testamentillaan määrätä, että leski saa halutessaan myydä yhteisen kodin ja hankkia elämäntilanteeseensa paremmin sopivan.

7. Harkitsemme muuttamista etelän lämpöön. Muuttaako se jotain?

Vuonna 2015 tulee voimaan eurooppalainen testamentti- ja perintöasetus. Sen mukaan perimykseen sovelletaan henkilön asuinpaikan lakia, vaikka hänellä olisi perillisiä ja omaisuutta myös siinä maassa, jonka kansalainen hän on. Jos suomalainen kuolee esimerkiksi Espanjassa ja hänellä on siellä asuinpaikka, perintö jaetaan kokonaisuudessaan Espanjan lakien mukaisesti.

Testamentilla voidaan määrätä, että perimykseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on. Puolisot voivat lisäksi määrätä avioehdolla, että osituksessa sovelletaan kansallisuusmaan lakia.

Jutun asiantuntijana asianajaja Eeva Kemppainen, Asianajotoimisto Kemppainen Ay.

Avioehto ei ole testamentti

Avioehtosopimuksella ei voi määrätä, kuka perii omaisuuden kuoleman jälkeen. Sen määrää perintökaari tai mahdollinen testamentti.

  • Testamentissa ei voi tehdä muunlaisia avio-oikeutta koskevia määräyksiä kuin että testamentinsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen.
  • Avioehtosopimus voi sisältää määräyksen siitä, mihin omaisuuteen aviopuolisolla on avio-oikeus ja mihin ei.
  • Samoin voidaan sopia, onko omaisuuden tuotto avio-oikeuden alaista vai ei. Avioehdolla ei voi esimerkiksi sopia, että puoliso saisi avioerossa tietyn euromäärän omaisuutta.
  • Avioehtosopimus on pätevä, kun se on allekirjoitettu, päivätty ja kahden esteettömän henkilön todistama sekä rekisteröity maistraatissa ennen avioeron vireille tuloa. Avioehto kannattaa teettää asiantuntijalla, sillä maistraatti ei tutki ennen rekisteröintiä, onko sopimus lainmukaisesti laadittu.
  • Testamenttia tehtäessä on otettava huomioon muun muassa avio-oikeuden vaikutus siihen, mikä tulee olemaan testamentintekijän jäämistö. Kun avio-oikeuden vaikutus on selvillä, voidaan nähdä, mistä testamentilla voidaan määrätä.
  • Omaisuuteen voi kohdistua myös rajoitteita. Esimerkiksi puolisonsa perinyt lapseton leski ei voi määrätä testamentis­saan koko omaisuudestaan, vaan ainoastaan siitä osuudesta, joka menee hänen omille perillisilleen. Testamentti kannattaakin päivittää, jos elämäntilanne, varallisuus tai muut olosuhteet muuttuvat.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla