Perinnnön jakamista kannattaa pohtia ajoissa. Kun järjestelet viisaasti ainakin osan omaisuudestasi, vältät kustannuksia ja säästät perilliset monilta riidoilta.

1. Olemme aviopari. Miten omaisuutemme jaetaan, kun toinen kuolee?

Jos avioehtoa ei ole, leskelle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet yhteenlasketusta varallisuudesta. Lapset tai muut rintaperilliset perivät toisen puolen.

Omaisuus on yleensä sen, jonka nimissä se on. Aviopuolisot eivät välttämättä ole yhtä varakkaita, joten toisen kuoltua kummankin velat ja varat selvitetään. Jos vainajalla on enemmän omaisuutta kuin leskellä, leski voi saada tasinkoa. Jos vaikkapa kuolleen omaisuus on 200 000 euroa ja lesken 100 000 euroa, tasinko on 50 000 euroa. Siitä ei makseta veroa.

Kuolleen 150 000 euroa jaetaan perillisille tasan. Jos hänellä on kolme lasta, kukin saa 50 000 euroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös puolisot voivat testamenteilla ohjata omaisuuden jakoa.

Jos leskeksi jäänyt on puolisoista varakkaampi, hän voi toisen kuoltua kieltäytyä antamasta tasinkoa. Tällöin äskeisen esimerkin lasten jaettavaksi jää 100 000 euroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Mikä voi muuttaa tilanteen?

Puolisoiden avioehtosopimus ja mahdolliset aiemmin kuolleiden tekemät testamentit voivat rajoittaa puolison avio-oikeutta.

Myös puolisot voivat testamenteilla ohjata omaisuuden jakoa. Testamentit voivat koskea koko omaisuutta tai osaa siitä. Testamentata saa kenelle tahansa, mutta lapsilla on oikeus lakiosaansa, joka on puolet perintöosasta.

Jos esimerkiksi perintö on 100 000 euroa ja rintaperillisiä on kaksi, kummankin osuus on 50 000 euroa. Testamentilla voidaan määrätä 50 000 euroa muualle. Silloin kumpikin rintaperillinen saisi lakiosana 25 000 euroa.

Vaikka lapset eivät heti saisikaan mitään, perintöveron he joutuvat maksamaan.

Puolisot voivat tehdä erilliset asiakirjat tai yhteisen testamentin. Olisi toki järkevää, että niissä olisi yhteinen linja. Riitojen ehkäisemiseksi voi olla hyvä puhua suunnitelmistaan asianosaisten kanssa.

Jos leski tekee oman testamentin puolisonsa kuoltua, hän ei voi muuttaa ensiksi kuolleen tahtoa. Jos tämä on määrännyt vaikkapa täysin omistamansa mökin ensin leskelle ja hänen jälkeensä pojalleen, perijää ei voi vaihtaa.

3. Miten voi varmistaa, että leskeksi jäänyt saa asua kotonaan?

Leskellä on yleensä oikeus jäädä parin yhteiseen kotiin omistussuhteesta riippumatta. Jos asunto on ainoa omaisuus, sitä ei tarvitse myydä lasten lakiosien maksamiseksi.

Vaikka lapset eivät heti saisikaan mitään, perintöveron he joutuvat maksamaan. Lesken asumisoikeus tosin alentaa lasten perintöveroja.

4. Koskeeko sama oikeus mökkiäkin?

Ei koske, mutta puolisot voivat testamentilla päättää, että mökki pysyy jäljelle jääneellä. Tilannetta helpottaa, jos on muuta omaisuutta, jota voi antaa lapsille lakiosana.

Perintöveron alaraja on 20 000 euroa.

Paitsi omistusoikeus, puolisolle voidaan määrätä myös hallintaoikeus. Se pienentää lasten perintöveroa. Hallintaoikeus on edullinen leskellekin, sillä hän ei maksa siitä veroa. Sen sijaan omistusoikeudesta voi mennä perintöveroa.

Toisaalta leski saa perintöverotuksessa aina 90 000 euron puolisovähennyksen. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa. Nämä lasketaan yhteen eli leski maksaa veroa vasta, kun perintö on vähintään 110000 euroa.

5. Kannattaako omaisuutta jakaa eläessään?

Se voi olla järkevää, jos oma vanhuus on turvattu. Ensin kannattaa kuitenkin selvittää verovaikutukset, eikä ratkaisuja pidä tehdä vain verojen välttämiseksi.

Samalle henkilölle voi verotta antaa alle 5 000 euroa kolmessa vuodessa.

Samalle henkilölle voi verotta antaa alle 5 000 euroa kolmessa vuodessa. Suuremmista summista menee lahjavero. Rintaperilliselle annettua lahjaa pidetään pääsääntöisesti ennakkoperintönä, joka otetaan huomioon perintöverotuksessa.

Perintövero on suhteessa sitä suurempi, mitä suurempi perintö on. Omaisuuden jakaminen vähitellen pienentää kerralla saatavaa pottia ja siten veroja.

6. Testamenttaisinko mökin lastenlapsille?

Sukupolven yli hyppääminen säästää yhdet perintöverot ja voi olla järkevää, jos lapset eivät tarvitse omaisuutta. Perinnön jakautuminen useammalle myös pienentää verojen määrää.

Riippuu perheestä ja suhteista, miten tarkoituksenmukaista omistuksen siirtäminen ja pilkkominen on. Mökki saattaa rapistua, jos kukaan ei ota vastuuta siitä.

7. Kelpaako itse tehty testamentti?

Kyllä, jos siinä on kahden vähintään 15-vuotiaan todistajan allekirjoitukset. Silti on hyvä käyttää asiantuntijaa, jotta asiakirja olisi yksiselitteinen. Testamentista ja sen olinpaikasta on hyvä kertoa jollekin.

Asiantuntijana Veronmaksajain keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari

Ketkä perivät?

  • Ensisijaisia eli rintaperillisiä ovat paitsi lapset myös heidän lapsensa. Jos heitä ei ole, aviopuoliso perii.
  • Jos kuollut ei ole naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä, hänen isänsä, äitinsä sekä siskot ja veljet lapsineen perivät.
  • Avopuoliso ja kihlakumppani eivät peri mitään ilman testamenttia.
  • Lapset eivät aina vaadi lakiosaansa eikä kenenkään ole pakko periä. Lapset voivat vaikkapa luopua perinnöstä ja siirtää sen suoraan omille lapsilleen.

Tiesitkö?

Yli puolet veronalaisista perinnöistä on alle 50 000 euroa.

Lähde: Verohallinto

Sisältö jatkuu mainoksen alla