Viimeinen tahto on jokaisen oikeus määrätä omaisuudestaan kuoleman jälkeen. Milloin muistisairaus voi johtaa testamentin purkuun?

Omaisuudestaan kuoleman jälkeen voi määrätä laatimalla testamentin, jonka kaksi todistajaa allekirjoittaa. Se on ihmisen viimeinen tahto, jota muiden tulee kunnioittaa.

Mutta entä jos ihmisellä on todettu tai todetaan muistisairaus? Mitä lähempänä diagnoosi on testamentin päivämäärää, sitä herkemmin tilanne aiheuttaa jälkipuintia.

Omaiset saattavat alkaa pohtia, onko testamentti laadittu täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja nostaa moitekanteen oikeudessa.

Henkilö ei voi tehdä testamenttia, jos hänellä on esimerkiksi pitkälle edennyt Alzheimerin tauti.

Jos sen laatii joku toinen hänen puolestaan, tilaisuus taivutteluun tai pakottamiseen on ainakin teoriassa olemassa.

Kysyimme kuusi yleistä kysymystä aiheesta Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorilta Urpo Kankaalta.

1. Milloin muistisairaan testamentti ei päde?

– Perintökaaren mukaan testamentti on pätemätön, jos henkilö on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään tai riippuvaista asemaansa.

2. Miten määräytyy muistisairaan testamentin pitävyys?

– Ratkaiseva hetki on testamentin mahdollisimman tarkka laatimisajankohta. Jos perittävä on määrännyt omasta vapaasta tahdostaan testamentilla esimerkiksi silloin, kun hänellä oli todettu lievä dementia, testamentti on pätevä ja pysyy pätevänä, vaikka perittävä myöhemmin kuolee vakavasti dementoituneena. Olennaista on näyttö siitä, mikä oli testamentin tekijän tahtotila ja terveys laatimishetkellä.

3. Miten testamentin voi riitauttaa?

– Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan. Testamentin moitekanne on yksilöllinen kanne. Testamentti julistetaan pätemättömäksi, jos kanne menestyy, vain siltä osin kuin se estää kantajaa saamasta omaa osuuttaan jäämistöstä. 

4. Voiko testamentin riitauttaa henkilön vielä eläessä?

– Testamenttia ei voi koskaan riitauttaa perittävän eläessä.

5. Miten testamenttia voi halutessaan vahvistaa?

– Monet henkilöt, jotka arvelevat, että heidän testamenttinsa saatetaan riitauttaa kuoleman jälkeen, hankkivat lääkärintodistuksen kelpoisuudestaan testamentin laatimishetkellä. Jos todistuksen antaa henkilöä hoitanut lääkäri, se on osa uskottavaa näyttöä. Testamentin todistajat voivat myös tehdä muistion testamentin laatimistilanteesta ja siitä, millä tavalla he varmistautuivat perittävän testamentintekokelpoisuudesta.

6. Ovatko testamentien riitauttamistapaukset lisääntyneet?

– Alioikeuksissa käsiteltiin 2013 yhteensä 95 testamentin moitetta koskevaa asiaa. Moitteiden lukumäärä kasvaa vuosittain noin kahdeksan prosenttia. Väestö ikääntyy, muistisairaudet yleistyvät ja korkealla iällä tehtyjen testamenttien lukumäärä kasvaa.

Mitä vanhempana testamentti on laadittu, sitä todennäköisempää on, että sitä moititaan. Lisäksi jos perittävältä jää huomattava omaisuus, perillisten houkutus moitekanteen nostamiseen kasvaa.