Jälkeemme jää nykyään paljon muutakin kuin Arabian astiasto, osakehuoneisto ja pankkitilillinen euroja. Digitahto auttaa läheisiä edesmenneen someprofiilien, pelitilien ja sähköpostien hallinnassa.

1. Mitä kaikkea digitaalinen jäämistö voi olla?

Digitaalinen jäämistö kattaa kaiken sen sähköisen aineiston, jonka ihminen jättää kuoltuaan jälkeensä.

Käytännössä digijäämistö tarkoittaa esimerkiksi sähköpostitilejä, tekstiviestejä, digitaalisia valokuvia, sosiaalisen median sisältöjä tai vaikkapa tietokoneelle tai pilvipalveluun tallennettuja sähköisiä aineistoja.

Yleensä digitaalinen jäämistö ei ole rahanarvoista, mutta poikkeuksiakin on.

Yleensä digitaalinen jäämistö ei ole rahanarvoista, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Veikkauksen pelitilillä voi olla voittovaroja tallessa. Jotkut palvelut taas ovat maksullisia ja voivat muistaa vainajaakin laskuilla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Mikä digitestamentti on, ja miten sen voi tehdä?

Digitestamentti ei ole juridinen asiakirja. Sen voi laatia hyvin itsekin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Monet lainoppineet puhuvatkin testamentin sijaan digitahdosta. Digitahtoon olisi hyvä listata esimerkiksi kaikki käyttämänsä sähköpostit, pelitilit ja sosiaalisen median profiilit käyttäjätunnuksineen. Myös tietoteknisten laitteiden käyttäjätunnukset on hyvä liittää digitahtoon.

Verkosta löytyy valmiita ilmaisia digitestamenttipohjia.

Salasanat sen sijaan kannatta tietoturvasyistä säilyttää jossain muualla, esimerkiksi salasanasovelluksessa tai ulkoisella kovalevyllä. Ruutuvihkokin kelpaa, kunhan käyttäjätunnukset ja salasanat eivät ole tallessa samassa paikassa.

Digitahdossa on hyvä myös ilmaista, mitä toivoo sosiaalisen median tileilleen ja käyttämilleen palveluille tehtävän. Suljetaanko Facebook-tili kokonaan vai tehdäänkö profiilista muistosivu?

Digitestamentista ja sen säilytyspaikasta on hyvä kertoa luotetulle läheiselle. Listauksen palveluista ja käyttäjätunnuksista voi myös antaa hänelle hyvissä ajoin. Salasanoja ei pidä ennalta luovuttaa. Verkosta löytyy valmiita ilmaisia digitestamenttipohjia.

3. Mihin digitahtoa tarvitaan?

Kuoleman jälkeen digitahto helpottaa vainajan lähiomaisten urakkaa. Lisäksi se voi ehkäistä väärinkäytöksiä.

Jos listausta edesmenneen käyttämistä palveluista ei ole, läheiset joutuvat etsimään hänen käyttämänsä palvelut hakuammuntana arvailemalla. Myös palveluiden sulkeminen on hankalaa ja työlästä ilman käyttäjätunnuksia ja salasanoja.

Vainaja voi saada vuosienkin päästä syntymäpäivätoivotuksia ja viestejä kaukaisilta tuttavilta.

Kuoleman jälkeen elämään jäävät sosiaalisen median tilit voivat aiheuttaa kiusallisia tilanteita vielä pitkään. Vainaja voi saada vuosienkin päästä syntymäpäivätoivotuksia ja viestejä kaukaisilta tuttavilta.

Kuolleen edelleen elävä someprofiili voi joutua myös identiteettivarkauden kohteeksi, mikä aiheuttaa omaisille ainakin lisää työtä ja pahaa mieltä.

4. Kannattaako digitaalinenkin aineisto kuolinsiivota samaan tapaan kuin fyysinen irtaimisto?

Kaikki tietokoneet ja mobiililaitteet sisältöineen olisi hyvä inventoida, kun itse on vielä hyvissä voimissa.

Itselle turhat profiilit ja palvelut kannattaa lakkauttaa. Samoin ne sähköiset aineistot, jotka haluaa säästää jälkipolville, on järkevää ladata loogisesti nimettyyn erilliseen kansioon, josta ne löytyvät helposti.

Tällainen digitaalinen kuolinsiivous helpottaa lähiomaisten urakkaa ja takaa sen, että tärkeät valokuvat, videot tai vaikkapa muistelmalliset tekstit eivät huku koneen valtavaan tiedostomassaan.

Digikuolinsiivous kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Joissakin sosiaalisen median sovelluksissa käyttäjä voi varautua omaan kuolemaansa. Esimerkiksi Facebookissa voi itse päättää, suljetaanko oma tili kuoleman jälkeen vai muuttuuko se muistosivuksi.

Facebookin yleisissä asetuksissa pystyy myös nimeämään itselleen perintöyhteyshenkilön, joka hallinnoi tiliä käyttäjän kuoleman jälkeen.

5. Miten digijäämistöä voi hoitaa, jos edesmenneellä läheisellä ei ole ollut digitahtoa?

Digijäämistöä hoitavan kannattaa ensin selvittää, millaisia sähköisiä palveluita ja tilejä vainajalla on ollut.

Jokaisella palvelulla on omanlaisensa käytännöt siitä, miten edesmenneen käyttäjätilejä voi esimerkiksi lakkauttaa. Parhaat ohjeet löytyvät kunkin palveluntarjoajan verkkosivuilta.

Ensimmäisenä ei kannata sulkea sähköpostitilejä tai puhelinliittymää.

Jos käyttäjätunnukset ja salasanat eivät ole tiedossa, tilin lakkautus vaatii usein virkatodistuksen tai hautaluvan toimittamista palveluntarjoajalle.

Digijäämistöä hoitavan kannattaa huolehtia siitä, että ensimmäiseksi ei suljeta edesmenneen omaisen sähköpostitilejä tai puhelinliittymää. Niistä voi olla hyötyä muita sähköisiä palveluita sulkiessa.

Asiantuntijoina juttua varten on haastateltu ketjujohtaja Virpi Kutilaa HOK-Elannon Hautaus- ja Lakipalvelusta sekä ikäihmisille tietotekniikan koulutusta tarjoavan Enter ry:n vapaaehtoista kouluttajaa Jukka Huhtasta.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 22/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla