Avoleski ei saa puolisoltaan mitään ilman testamenttia. Asuntokin saattaa mennä alta. Testamentissa voi hillitä vainajan lasten perintöhaluja käyttämällä keppiä ja porkkanaa.

1. Olemme eläkkeellä oleva avopari. Emme jaksaisi enää avioitua. Onko asialla niin väliä?

Siviilisäädyllä on väliä, kun toinen teistä kuolee. Ilman testamenttia avopuolison asema leskenä on olematon. Avopuoliso ei saa mitään, vaan vainajan perintö menee tämän lapsille tai muulle suvulle, kuten enoille ja tädeille.

Kätevin tapa varmistua tulevan lesken oikeuksista onkin mennä naimisiin. Toinen vaihtoehto on testamentti.

2. Millä kaikilla tavoilla avolesken ja aviolesken asema eroaa?

Iso käytännön ero on se, että avioleskellä on yleensä oikeus jäädä asumaan asuntoonsa, vaikka se olisi ollut osittain tai kokonaan kuolleen puolison omistama. Perilliset eivät siis voi myydä tai viedä avioleskeltä asuntoa alta. Avoleskellä moista turvaa ei lähtökohtaisesti ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuonna 2018 kuolleista 54 000 ihmisestä 2200 asui avoliitossa.

Jos avioleski on kuollutta puolisoaan vähävaraisempi, hän saa kuolleen puolison omaisuudesta osuuden eli tasinkoa - ellei esimerkiksi avioehto tai testamentti toisin määrää. Avopuoliso ei tasinkoa saa. Avioleski voi myös saada leskeneläkettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Voinko testamentata kaiken avopuolisolleni?

Jos kummallakaan avopuolisolla ei ole lapsia, he voivat yleensä testamentata vaikka kaiken omaisuutensa toisilleen.

Jos jommallakummalla on lapsia, lapsilla on aina oikeus vaatia lakiosaa eli puolta vanhemman omaisuudesta. Toisen puoliskon omaisuudestaan voi periaatteessa turvallisesti testamentata kenelle haluaa.

4. Voinko jotenkin taata, että avopuolisoni saisi asua elämänsä loppuun omistamassani asunnossa – ja että asunto sitten siirtyisi lapsilleni?

Voit testamentata puolisollesi hallintaoikeuden asuntoon niin kauaksi aikaa kuin haluat, vaikka hänen kuolemaansa asti. Tuona aikana lapset eivät voi myydä asuntoa lesken alta.

Leski myös hyötyy hallintaoikeudesta sillä tavalla, että hän ei maksa perintöveroa. Perintöveron maksaa se, joka saa omistusoikeuden omaisuuteen eli lapset.

5. Entä jos asunnon arvo on yli puolet omaisuudestani eli kuuluu lasteni lakiosan piiriin?

Silloin kannattaa käyttää keppiä ja porkkanaa. Se yleensä toimii. Testamentissa palkitaan rintaperillinen, jos hän ei heti vaadi lakiosaansa. Jos hän vaatii lakiosansa, hän menettää isomman omaisuuden.

Tämä tapahtuu esimerkiksi näin: Testamenttiin kirjataan avoleskelle hallintaoikeus muutamaksi vuodeksi asuntoon ja mökkiin – niistähän usein muodostuu suomalaisen lähes koko omaisuus.

Asunto ja mökki muodostavat usein lähes koko omaisuuden.

Lisäksi kirjataan, että jos rintaperillinen ei riitauta testamenttia, hän saa koko omaisuutesi avolesken hallinta-ajan päätyttyä.

Jos rintaperillinen vaatii heti lakiosaansa, annatkin lakiosan ulkopuolelle jäävän omaisuutesi avolesken täyteen omistukseen.

6. Miten perintöverotus kohtelee avoleskeä?

Rankasti. Avoleski maksaa enemmän perintöveroa kuin avioleski. Avoleskelle perintö on 19 999 euroon asti verotonta, avioleskelle 109 999 euroon.

Veronmaksussa avoleskeen tosin pätevät aviolesken säännöt, jos vainajalla ja avoleskellä on lapsia tai he ovat olleet aiemmin naimisissa.

7. Voinko siirtää omaisuuttani avopuolisolle eläessäni?

Voit aivan vapaasti, mutta lahjoituksista on maksettava lahjaveroa. Verovapaasti voit siirtää omaisuutta kolmen vuoden sisällä puolisollesi 4 999 euron arvosta. Muista kuitenkin, että jos eroatte, omaisuus on silloinkin puolison.

Voit myös ottaa henkivakuutuksen, johon nimeät edunsaajaksi avopuolisosi. Henkivakuutussummaa yleensä verotetaan avopuolisolta kuin pääomatuloa. Vero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti, sitten 34 prosenttia.

8. Mistä perikunta tietää, mikä on vainajan ja mikä avolesken omaisuutta?

On tärkeää säilyttää kauppakirjat ja kuitit kaikista isommista ostoksista. Lähtökohtaisesti kiinteistöt ja tavarat kuuluvat sille, jonka nimi kauppakirjassa lukee ja kuka sen on maksanut. Jos jokin esineistö on ostettu yhdessä, sen arvo yleensä puolitetaan avopuolisoiden kesken.

Avopari voi myös yhdessä listata, mikä tavara on kenenkin ostama.

Asiantuntijoina Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm ja Asianajajaliiton perhe- ja perintöasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Hilkka Salmenkylä.

Laki turvaa – ainakin jotain

Vuonna 2011 voimaan tullut laki vahvisti ainakin periaatteessa hieman avolesken asemaa. Lain mukaan avoleskelle voidaan antaa jäämistöstä avustusta – rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeutta omaisuuteen – jos avolesken toimeentulo vaarantuu puolison kuoleman vuoksi.

Avoleski voi myös hakea hyvitystä kuolinpesästä, jos hän on esimerkiksi hoitanut yhteistä kotia ja lapsia vuosikymmeniä ja auttanut näin puolisoa kartuttamaan omaisuutta.

Laki tunnistaa avoliiton, kun se on kestänyt vähintään viisi vuotta tai kun avopuolisoilla on yhteisiä lapsia.

Lain vaikutuksista ei ole kerätty tietoa. Voi olla, että monikin kuolinpesä on pykälää soveltanut, mutta jos tämä on tapahtunut ilman käräjöintiä, tieto ei kirjaudu mihinkään. Oikeuteen päätyneistä tapauksista ei ole tietoa, eikä ainakaan hovioikeuksista eikä korkeimmasta oikeudesta ole tullut ratkaisuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla