Jos tilille ilmestyy perintö tai muu suurehko rahasumma, on tuumaus­tauon paikka. Kuinka ison riskin uskallan ottaa?

Tutuimmalla vaihtoehdolla eli pankkitilillä olevien säästöjen arvo ei heilu, ja korkokin on aina tiedossa.

Valitettavasti useimpien tilien tuotto ei kuitenkaan verojen jälkeen riitä kattamaan edes inflaatiota. Säästöt eivät siis ole turvassa tilillä, vaan inflaatio nakertaa koko ajan niiden ostovoimaa.

Mitä kauemmin voi pitää rahojaan sijoitettuna, sitä riskipitoisempia kohteita voi harkita.

Lyhyen ajan kuluessa eri sijoituskohteiden tuotot voivat heilahdella voimakkaasti. Vuosien vieriessä arvonheilahtelujen vaikutus laimenee, ja korvaukseksi riskistä voi saada hyvän tuoton.

Mieti sijoitusaikaasi

Ennen kuin tekee päätöksiä, kannattaa siis vilkaista peiliin ja kysyä itseltään, millainen sijoittaja olen.

Paljonko minulla on nyt sellaista ”ylimääräistä” rahaa, jota en lähiaikoina tarvitse esimerkiksi asunnonvaihtoon tai muuhun suurempaan hankintaan?

Kuinka pitkän aikaa voin pitää varoja sijoitettuna ilman, että niihin on tarpeen kajota?

Jos sijoitusaika on vain vuoden tai pari, pitää varat sijoittaa kohteisiin, joiden arvot eivät heilu paljon. Pankkitili tai lyhyen koron rahasto on silloin järkevä säästökohde.

Yli kahden vuoden sijoitusajalla voisi jo harkita valtioiden liikkeeseen laskemia joukkolainoja eli obligaatioita. Niihin sijoittavat esimerkiksi pitkän koron rahastot.

Kun sijoitusaika nousee viiteen vuoteen ja sen yli, kannattaisi mukaan ottaa jo vähän osakkeitakin. Niiden arvot heiluvat rajusti, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat kuitenkin olleet tuottoisin omaisuuslaji.

Osakkeita harkiten

Yksittäisten osakkeiden arvonkehitys on arvaamatonta. Siksi järkevä sijoittaja hajauttaa varansa useisiin kymmeniin osakkeisiin. Vaivattomimmin tämä onnistuu osakerahaston kautta, näin muutaman yhtiön konkurssi ei pilaa koko salkun tuottoa.

Kun salkussa on hieman osakkeita korkosijoitusten rinnalla, paranee salkun tuotto ilman että sen riskitaso merkittävästi muuttuu. Vaikka osakkeet kehittyisivät huonosti, pehmentää korkosijoitusten tasainen kehitys koko salkun arvonlaskua.

  • Lue lisää osakekaupan tekemisestä täältä – varsinkin, jos olet ensikertalainen.

Vaali mielenrauhaasi

Rahaa eläkepäiviä varten säästävä voi helpolla nyrkkisäännöllä määrittää itselleen sopivan riskitason. Kun vähentää luvusta sata oman ikänsä, saa selville, kuinka monta prosenttia säästöistä voi sijoittaa osakkeisiin. 55-vuotias voisi siis tämän säännön mukaan laittaa osakkeisiin 45 prosenttia säästöistään.

Nelikymppisellä on enemmän aikaa odottaa, että vuodet tasaavat osakkeiden arvonheilahtelua. Sen vuoksi hän voi sijoittaa eläkevuosiaan varten suuremmalla riskillä kuin 55-vuotias.

Jos taas 55-vuotiaan tavoite on jättää jälkipolville iso perintö, hän voi sijoittaa edellä mainittua nyrkkisääntöä suuremmalla riskillä.

Monilla pankeilla ja sijoituspalveluja myyvillä yrityksillä on verkkosivuillaan käteviä riskilaskureita, joiden avulla voi kartoittaa itselleen sopivan säästämissuunnitelman.

Riskinsietoaan pohtivan säästäjän kannattaa miettiä pahinta mahdollista vaihtoehtoa. Kestävätkö hermot ja talous, jos osakkeiden arvo putoaa puoleen? Kuinka paljon säästöistä voi menettää lopullisesti? Riskin pitää olla sellainen, että mielenrauha säilyy.

Säästäjän muistilista

  • 1 Määritä riskitasosi ja sijoitusaikasi. Liian suuri riskinotto voi viedä rahat ja mielenrauhan, inflaatio voi syödä turhan varovaisen sijoittajan säästöt.
  • 2 Varo kuluja. Sijoitustuotteiden myyjät vähättelevät tuotteiden kuluja, mutta pitkällä aikavälillä kulut syövät suuren osan tuotosta.
  • 3 Hajauta. Säästöt kannattaa aina hajauttaa useisiin sijoituskohteisiin ja myös maantieteellisesti. Koko maailman laajuisesti sijoittavan osakerahaston riski on pienempi kuin vain Suomeen sijoittavan rahaston riski.
    Varsinkin osakkeita tai osakerahastoja kannattaa ostaa pienissä erissä usean vuoden aikana. Näin voi välttyä ostamasta niitä kalliilla juuri ennen romahdusta.
  • 4 Pysy suunnitelmassasi. Säästäjän on viisainta pysyä suunnitelmassaan ja huolehtia vain siitä, että varat on sijoitettu oman riskinsietokyvyn mukaisesti.
    Kukaan ei tiedä, miten osakkeiden kurssit ja korot kehittyvät, moni kuitenkin esittää arvauksiaan tietona. Romahdusta on aina seurannut uusi nousu ja pitkää nousua romahdus.
    Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kärsivällisyys ja omassa suunnitelmassa pysyminen ovat taanneet varmimmin hyvät tuotot.
  • 5 Varo sijoituksia, joita et ymmärrä. Ota selvää ja hanki lisätietoja. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan.

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Uutuuskirja kertoo, että Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille. Tiensä huipulle raivannut Paakkanen on itsekin lähtöisin köyhästä perheestä.

Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille, uutisoi Taloussanomat.

Asia kerrotaan vuorineuvos Ilpo Kokkilasta kertovassa tuoreessa elämänkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille. Kirjassa on läsnä myös Paakkanen, joka eli Kokkilan kanssa yhteistä lapsuutta Saarijärvellä.

Kirjasta selviää, että Paakkanen on testamentannut kaiken omaisuutensa Suomen lahjakkaille lapsille. Paakkasella ei ole omia lapsia.

– Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa. 

88-vuotias Paakkanen syntyi itse vähävaraiseen perheeseen, eikä esimerkiksi päässyt rahanpuutteen takia oppikouluun.

Tyhjästä aloittanut Paakkanen perusti naisten mainosyrityksen vuonna 1969. Mainosyrittäjän uransa jälkeen Paakkanen osti Marimekon vuonna 1991. Marimekosta kehittyi hänen johtamanaan yksi Suomen menestyneimmistä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä. Taloussanomien mukaan Paakkanen myi viimeiset omistamansa Marimekon osakkeet vuonna 2009. 

Paakkanen viettää eläkepäiviään ja kulkee Etelä-Ranskan-kotinsa sekä Espoon välillä. 

Lue myös: Riitta Suomen perintö menee omille ja maailman lapsille

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Lue myös: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä