Lapsettoman jos kenen on hyvä miettiä testamentin tekoa ajoissa. Olisiko kohde kummilapsi, naapuri vai eläinsuojelujärjestö?

1. Kuka perii lapsettoman, joka ei ole tehnyt testamenttia?

Jos lapseton on naimisissa, aviopuoliso perii kaiken.

Lapsettoman yksinasujan perivät perintökaaren eli laissa määrätyn järjestyksen mukaan sukulaiset: vainajan vanhemmat, sisarukset, sisarusten lapset, isovanhemmat ja tädit, enot ja sedät. Raja menee serkuissa, he eivät enää kuulu perintökaaren piiriin.

Valtio sai vuonna 2018 perintöä noin 29 miljoonaan euroa noin, josta valtaosa luovutettiin kunnille. 

Avoliitossa elävä rinnastetaan sinkkuun. Avopuolisolla ei lähtökohtaisesti ole perintöoikeutta, vaan vainajan perii tämän suku. Avopuolison tilanteen turvaaminen vaatiikin usein testamenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Entä jos lapsettomalla ei ole testamenttia eikä tarpeeksi läheistä sukulaista perijäksi?

Silloin perintö menee valtiolle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä, joilla ei ole perillisiä Noin 60 prosenttia heistä on tehnyt testamentin.

3. Miten avioehto vaikuttaa perintöön?

Vaikka lapsettomalla avioparilla olisi avioehto, puolisot perivät toisensa.

Avioehdolla, joka rajaa oikeutta toisen omaisuuteen, on silti merkitystä, koska sillä vaikutetaan myös jäämistön kokoon.

Leski maksaa perintöveroa siitä osasta, jonka hän toiselta perii, ja avioehto voi suurentaa tai pienentää tätä osaa. Testamenttia tehdessä kannattaakin myös miettiä, onko avioehto ajan tasalla.

4. Tarvitseeko lapsettoman avioparin tehdä testamenttia, jos he haluavat jättää omaisuutensa toisilleen? Hehän perivät toisensa joka tapauksessa.

Ei välttämättä. Jos testamenttia ei ole, leski perii kaiken.

Kun leskikin kuolee, hänen omaisuutensa jaetaan kahteen osaan ja osat jaetaan molempien sukulaisille. Jos pariskunnalla on ollut avioehto, se määrittää tässä vaiheessa sukuhaarojen perintöosuutta.

Kikkailuakin tapahtuu. Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen. Silloin köyhemmän pieni perintö jaetaan heti tämän suvulle. Kun varakas leski kuolee, hänet perii vain hänen sukunsa, eivätkä ensiksi kuolleen sukulaiset saa mitään.

Parilla pienellä sanalla – kuten "täydellä omistusoikeudella" – voi olla testamentissa valtava painoarvo.

Testamentilla tilannetta voi muuttaa monella tapaa.

Pariskunta – tai kumpikin puoliso erikseen – voi tehdä testamentin, jossa kerrotaan, että ensimmäisenä kuolleen omaisuus menee leskelle ja lesken kuoltua testamentissa määrätyille henkilöille tai kohteille.

Pariskunta voi myös testamentata toisilleen kaiken omaisuutensa täydellä omistusoikeudella. Silloin leski voi päättää myös siitä, mitä kuolleen puolison omaisuudelle käy, kun molemmista on aika jättänyt.

Leski voi testamentata kaiken perimänsäkin kenelle haluaa tai jättää sen omille sukulaisilleen perittäväksi. Parilla sanalla testamentissa saattaa siis olla valtava painoarvo.

5. Kenelle omaisuutensa voi testamentata?

Lapsilla (ja heidän kuoltuaan heiden jälkeläisillään) on oikeus vaatia vanhemman perinnöstä puolet.

Kaiken muun omaisuuden voi vapaasti testamentata kenelle tai keille haluaa: kummitytölle tai parhaalle ystävälle, yhdelle serkulle erityisesti tai kaikille serkuille tasapuolisesti.

6. Miten voi varmistaa, että perintö ei ajaudu kivan kummitytön pöljälle puolisolle?

Testamenttiin voi kirjata, että kummilapsen puolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaan. Jos pariskunta eroaa, lahjaksi saatu mökki jää varmasti kummilapselle.

Tämä ei kuitenkaan riitä, jos kummilapsi kuolee lapsettomana. Rintaperillisten puuttuessa puoliso perii myös sellaiset lahjat ja perinnöt, joihin hänellä ei ole avio-oikeutta, ellei kummilapsi omassa testamentissaan muuta määrää.

Jos mökin alkuperäinen omistaja haluaa varmistaa mökin tulevan omistajan pidemmälle ajalle, hänen pitää merkitä testamenttiinsa toissijaismääräys eli kenelle omaisuus siirtyy kummilapsen kuoleman jälkeen.

Toissijaismääräys kertoo, kenelle haluaa omaisuuden siirtyvän, kun varsinainen perijä kuolee.

On kuitenkin hyvä miettiä, haluaako aiheuttaa lahjansaajalle päänvaivaa. Luultavasti tämä haluaa itse päättää, jättääkö puolisolleen omaisuutta vai ei.

Omaisuutta on myös vaikea korvamerkitä. Jos mökki myydään, ei ole helppo osoittaa, mitä sen sijaan on ostettu vai onko rahat hassattu hyvään elämään. Sellainenkin on luvallista puuhaa.

7. Entä jos haluaa varmistaa kissansa hyvinvoinnin?

Eläimelle perintöä ei voi Suomessa osoittaa. Sen sijaan omaisuutensa voi testamentata vaikka naapurille sillä ehdolla, että tämä pitää kissasta hyvää huolta.

Testamenttiin voi kirjata muitakin ehtoja. Perinnön saajan on esimerkiksi sitouduttava hoitamaan leskeä tai pitämään saamansa taidekokoelma yhtenäisenä.

8. Miten testamentataan hyväntekeväisyyteen?

Ensin pitää valita kohde, jolle rahansa haluaa antaa. Onko sydäntä lähellä kehitysmaiden naisten asema, asunnottomat alkoholistit vai lintujen suojelu?

Järjestöistä ja säätiöistä ei ole pulaa. Turvallisinta on toki luottaa vanhoihin ja vakavaraisiin kohteisiin, joilla on vakiintuneet toimintatavat ja hallinto.

Moni järjestö ja säätiö auttaa testamentin laadinnassa. Kannattaa kuitenkin olla sitä tehtäessä tarkkana.

Jos testamenttiin kirjaa perinnön menevän jollekin yhdistykselle, varat voidaan käyttää pelkästään sen hallintokuluihin. Se ei tietenkään haittaa, jos tämä on perinnönjättäjän tarkoitus. Mutta jos haluaa varmistaa varojen kuluvan ydintoimintaan, vaikkapa vähävaraisten auttamiseen, se on sanottava testamentissa selvästi.

Toisaalta on hyvä miettiä, ettei käyttökohde ole liian kapea, esimerkiksi yhden järjestön tietty lastenkoti. Entäs sitten, jos sen toiminta lakkaa?

Asiantuntijoina Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm ja Asianajajaliiton perhe- ja perintöasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Hilkka Salmenkylä.

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan ET-lehden numerosta 24/2019.

Sisältö jatkuu mainoksen alla