Ikäihmisten ”Facebook”, ”Skype” ja ”Tinder” löytyvät nyt samasta suomalaisesta senioripalvelusta – eikä käyttäjällä tarvitse olla yhtään it-taitoja.

Uuden suomalaisen mobiilipalvelun tekijät ovat julistaneet, että heillä on hallussaan ”Mummojen Skype” -palvelu, joka mullistaa ikäihmisten elämän.

Tosin ensin tätä palvelua kutsuttiin myös ”Mummojen Facebookina”.

Virallisesti palvelu tunnetaan nyt Pieni piiri -nimellä ja sen yksinkertaisena tehtävänä on yhdistää ikäihmiset toisiin ihmisiin, kuten omaisiin, terveydenhuollon toimijoihin ja omaishoitajiin.  

– Skypessä ja Facebookissahan yhteistä on se, että niillä pidetään yhteyttä ennalta tunnettuihin ihmisiin. Vertasimme itse alussa palvelua Facebookiin, mutta kyllähän kansa on tiennyt termit meitä paremmin ja luonnollisesti, kun kyse on kuvapuheluista, Skype on luonteva vertailukohta, selvittää palvelun perustaja Matti Kari.

Pienen piirin käyttäminen onnistuu Matin mukaan niiltäkin vanhuksilta, jotka eivät ole koskaan edes koskeneetkaan tietokoneeseen. Palvelu toimii kuten tavallinen puhelin, mutta siinä on videoyhteys. 

Keskustelut onnistuvat sekä kahden kesken että suuremmissa ryhmissä.

– Sipoossa on esimerkiksi joukko naisia, jotka Pieni piiri yhdistää aamukahviseuraksi toisilleen, Matti mainitsee.

Onko täällä mukavaa seuraa?

Seuraava askel onkin kehittää Pientä piiriä enemmän kahvitupamaiseksi kohtauspaikaksi joukkorahoituksen turvin. Välillä Matin puheessa vilahtaa myös kuuluisan deittisovelluksen Tinderin nimi.

– Tällä hetkellä käynnissä olevan rahoituskierroksen sulkeuduttua tuomme palveluun Pienen piirin kahvituvan. Siellä kuka tahansa palvelun käyttäjä voi halutessaan soitella muille tuvassa olijoille tai käydä vinkkaavassa mukavan oloiselle ihmiselle, että haluaisi jutella hänen kanssaan.

Omia piirejä voi olla vaikka kuinka monta; niitä ei rajoita muu kuin käytön sujuvuus. Tällä hetkellä useimmat käyttäjät kuuluvat muutamaan piiriin: yhdessä ovat esimerkiksi kotikuntoutuksen osallistujat ja toisessa omaiset, Matti kertoo.

Jos läheisistä ei ole seuraksi, jolla olisi aikaa ja mielenkiintoa keskusteluun, Pienen piirin kautta jutella voi vaikka tuntemattomalle henkilölle toiselle puolelle maailmaa. Toisaalta seuraa voi toki löytyä hyvin läheltäkin.

– Eräässä kokeilussa kuutisenkymmentä kuntalaista oli kaikki samassa piirissä, ja tällöin Tinder-efekti taisi jo ainakin osittain toteutuakin!

Voimia ja tukea omaishoitajille

Omaishoitajat ovat laitteen ahkeria käyttäjiä. Matti Kari uskoo heidän hyötyvän todella paljon Pienestä piiristä ja näkee heidät tärkeänä käyttäjäkuntana.

Matti kertoo, että hänen vanhempansa käyttävät Pientä piiriä, kun 40 kilometrin päässä asuva mummi tarvitsee esimerkiksi tukea lääkkeiden ottamisessa. Toisella paikkakunnalla asuva omaishoitaja saa avattua yhteyden automaattisesti.

– Eräs omaishoitajana toimiva puoliso kertoi, miten hän oli voimaantunut Pienen piirin kautta saadusta vertaistuesta. Myös kauppareissut onnistuvat nykyään aivan eri tavalla kuin aiemmin, kun tarvittaessa muistisairas kumppani saa häneen yhteyden koska tahansa.

Viime viikolla Pieni piiri valittiin Suomen parhaaksi seniorimobiilipalveluksi.

Palvelun avulla on kunnissa kokeiltu erityisesti hoitopalveluiden ohjausta. Ammattilaisille tarjolla niin kutsuttu paikallis-tv, jolla ohjelmaa voidaan lähettää suoraan tabletilta monille vastaanottajille. Ammattikäytössä se on muun muassa Tampereella, Kotkassa, Kuusamossa, Salossa ja Järvenpäässä.

ET-lehden suosittuun Ystävähakuun pääset tästä. Siellä voit etsitä samanhenkistä seuraa ja katsella muiden hakuilmoituksia.

Mitä Pieni piiri vaatii?

  1. Sovelluksen voi ladata omalle Android- tai Apple-laitteelle ilmaiseksi sovelluskaupasta. Vastapuolella pitää olla myös sama sovellus.
  2. Pieni piiri tarjoaa myös turvavarmaa laitetta, jossa on valmiina ohjelma, päivitykset ja tekninen valvonta, joten silloin käyttäjän ei tarvitse itse huolehtia tekniikasta. Laite on lukittu palveluun ja sen luvataan toimivan aina, joten tietotekniikkaa tuntematon henkilökään ei saa sitä sekaisin.
  3. Tekijät hakevat parhaillaan 50 000 euron joukkorahoitusta Fundedbyme-sivustolla. Tällä rahoituksella palvelu aikoo kansainvälistyä ja kehittää "Tinder-ominaisuutta" eli uusiin ihmisiin tutustumista.

Mikä on joukkorahoitus?

  • Joukkorahoituksella tarkoitetaan yleensä suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyyn hankkeeseen. Joukkorahoitus on tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi.
    Lähde: Fiva

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti
Vaivaisakka

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Kun töihin ei pysty, eikä työkyvyttömyyseläkettä makseta: sairastunut on kuin puun ja kuoren välissä. Mistä saada toimeentulo? Voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon, toimeentulotuki on mahdollinen ehkä vasta silloin kun pankkitili vetelee viimeisiään. Työkyvyttömyyseläke on kuin "punainen vaate" eläkeyhtiolle. Sitä ei makseta. Ollaanko palaamassa entiseen aikaan, jolloin teit töitä minkä jaksoit ja elit omaisten "siivellä"? Meillä on työkyvyttömyyseläkelaki, joka turvaa osaltaan...
Lue kommentti