Sähköyhtiö Carunan ilmoittamat hinnankorotukset ovat herättäneet ansaittua keskustelua. Mitä viranomaiset tekevät asialle?

Fortum myi joku kaksi vuotta sitten sähkönsiirtovirkkonsa ulkolaiselle yritykselle. Silloin luvattiin ministerivoimin, että myynti ei tule aiheuttamaan hinnannousuja. Viime viikolla Fortumin sähköverkot ostanut Caruna ilmoitti kymmenien prosenttien korotuksista sähkönsiirtomaksuihin. 

Miten tässä nyt näin kävi?

Caruna perustelee korotuksia mittavilla sähköverkon parannustöillä, joita sen on tehtävä lähivuosina. Yhtiö on kuitenkin tehnyt miljoonavoittoa, joten nykyisilläkin hinnoilla korjausvaroja luulisi kertyvän. Sähköverkko toki kaipaa parantamista, sen tietävät lukuisat suomalaiset.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lue myös: Kerää kotiin ainakin nämä, niin selviät sähkökatkosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhtiöllä on noin 650 000 asiakasta, joista monet ovat ihmetelleet voiko hintaa nostaa näin paljon kerrallaan. Sähkönsiirrosta vastaavaa yhtiötä ei edes voi vaihtaa.

Kuluttaja-asiamies harkitsee

Kilpailu- ja kuluttajaviraston internetsivuilla kerrotaan, että kuluttaja-asiamies on saanut viime päivinä yhteydenottoja kuluttajilta, jotka ovat pitäneet sähköverkkoyhtiö Carunan siirtohinnan korotuksia kohtuuttomina. Kuluttaja-asiamies valvoo sähköverkkoyhtiöiden ja kuluttajien välisiä sopimusehtoja yleisesti kuluttajansuojan kannalta. Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta valvoo kuitenkin sähkömarkkinalain perusteella Energiavirasto.

Kuluttaja-asiamies selvittää asiaa ja harkitsee sen jälkeen jatkotoimia.

Neljän vuoden harkinta-aika

Energiaviraston tehtävänä on valvoa hinnoittelun kohtuullisuutta – ja perusteellisesti valvookin: vuoden 2016 alussa alkaneen valvontajakson osalta päätökset tehdään vuonna 2020. Siis aikaisintaan neljän vuoden kuluttua!

Nyt tehdyt korotukset arvioidaan vuonna 2020!

Mikäli hinnoittelu ylittää Energiaviraston määrittämän kohtuullisen tason, ylijäämä hyvitetään asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden hinnoittelussa. Energiavirasto keroo, ettei se edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä, vaan asia hoidetaan automaattisesti valvonnan kautta.

Kuka huolehtisi kansalaisista

Suomessa on totuttu siihen, että jokaiseen asiaan löytyy sääntö tai ohje, ja niiden noudattamista myös valvotaan. Jostain syystä sähkönsiirrosta vastaavat yhtiöt saavat kuitenkin mellestää mielensä mukaan – ainakin sen neljän vuoden ajan, jonka valvontajakso kestää. 

Siirtoyhtiöllä on alueellaan monopoli. Sähköntuottajan voi aina kilpailuttaa, mutta siirtoyhtiön vallalle ei kuluttaja voi mitään. Sähkön hinta onkin Suomessa edullista, toisin kuin siirtomaksut. 

Luulisi, että lainsäätäjät olisivat lakeja sorvatessaan huolehtineet kansalaisten edusta, mutta tässä kohtaa yritysten etu on ajanut edelle. Kuluttajan ainoa mahdollisuus on käyttää sähköä mahdollisimman pihisti.

Mitä mieltä sinä olet jättikorotuksista? 

Osallistu keskusteluun. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla