Suunnitteletko vuokrakämpän kylppäriin taulua? Kannattaa miettiä vielä kerran sen poraamista.
Suunnitteletko vuokrakämpän kylppäriin taulua? Kannattaa miettiä vielä kerran sen poraamista.

Moni vuokralainen on kokenut kurjia hetkiä vuokrasopimuksen päätteeksi, kun vuokravakuuksien pidätyksestä on kiistelty pitkäänkin.

Vuokralaisen ja vuokranantajan näkemykset normaaleista elämisen jäljistä poikkeavat joskus toisistaan.  Kun vuokrasopimus päättyy, korkokenkien kuluttamat lattiat voivat päätyä riidan aiheeksi. Samoin vaikuttavat seinälle poratut reiät ja käryisä tuoksu asunnossa.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita myöntää Taloussanomille, että asunnon normaali kuluminen on vaikeahko määre.

Kuluttajariitalautakunnassa suurin osa valituksista koskee tällä hetkellä tapauksia, joissa vuokranantaja tahtoo pidättää vuokravakuudesta pintaremontin tai siivouksen hinnan. Ylitarkastaja Timo Mason mukaan vuokralaisen olisi syytä kysyä esimerkiksi seinän poraamisesta etukäteen. Silloin saatettaisiin välttyä ikävyyksiltä vuokrasuhteen lopussa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Taulujen kiinnittäminen on vuokra-asioita käsittelevässä jaostossa toistuva ongelmien aihe. Pitäisin kohtuullista kiinnittämistä asianmukaisena, mutta jos reikiä on seinässä paljon, oikeuttaa se vakuuden pidättämiseen. Täsmällistä määrää ei kuitenkaan ole, Maso sanoo Taloussanomille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ongelmia voisi välttää myös sillä, että vuokrasuhteen alussa huoneiston kunnosta tehtäisiin yhteinen katselmus dokumentteineen.  Loppukatselmuksessa havaittavassa siisteydessäkin pitäisi riittää normaali taso, jossa saa näkyä asumisen jälkiä.

Kummallista. Täällä Ruotsissa saa vuokra-asuntoja remontoida itselleen sopivaksi, maalaamalla, tapetoimalla jne. Työn täytyy olla ammattimaisesti tehty, mutta suurin osa  tekee työt itse, koska vuokra-asunnossa asuva ei voi saada korjausavustusta valtiolta, kuten omistusasunnossa asuva. Tietysti kaikki pitää olla hyvässä kunnossa kun asunnosta muuttaaa, vastaten asunnossa asuttua aikaa. Ei siis satoja reikiä seinissä ja kissojen pissaama parketti. Täällä tosin eivät yksityishenkilöt osta asunto-osakkeita vuokratakseen ne, vaan yksityiset omistavat kokonaisia taloja. 

Asun Keravalla VVOn ns. senioritalossa.Valmistumisvuosi 2013

Olin asunnon ensimmäinen vuokralainen.

Asukkaat saivat tutustua asuntoonsa päivää ennen muuttoa,

meille annettiin paperi,johon sai merkitä mahdollisia vikoja.

Pää pyörällä  uudessa asunnosaa,jonne sopivasti paistoi aurinko,

eihän silloin vikoja näe ;)

Avaimet saimme muuttopäivänä VVOn virkailijoilta,jotka olivat

samassa talossa tyhjässä liikehuoneistossa.

Avaimet saatuani menin asuntoon ja päätin tarkistaa  millainen on

kellarikomeroni.No,oletin tietty,että se sijaitsee samassa rapussa missä asuntokin.

Kellarissa pyöri ihmisiä löytämättä asunnon numeroa kopin ylhäältä.

Sitten joku tuli kertomaan,että  teillä on kellarikomero C-rapussa,

asuimme A-rapussa.Nyt piti viedä tavaroitamme toiselle puolelle taloa,

kolme raskasta palo-ovea avattava ja nekin avautuivat  mikä eteen,mikä itseen päin.

Hermostuneena siitä menin VVOn henkilön luo uudelleen ja kerroin tämän virheen.

Vastaus oli"EI ME VOIDA MITÄÄN,SE ON RAKENTAJA KUKA NÄÄ TEKEE"

Just niin,ajattelin.Turha tässä on ruveta väittelemään tietämättömän kanssa.

Oli monia muitakin asioita,joita en seniorikotiin laittaisi.

Ovipuhelin oli "hepreaa"jopa nuorelle sukulaiselleni,joka tietää tekniikasta paljon.

Laminaattilattia nitisi ja natisi lähes joka paikassa.

Jos voi sanoa jotain glamouria VVOlle,niin joka  vuosi ennen joulua muistavat

vuokralaisa lahjalla:Vuokrankorotus on väistämätön.

En tiedä muita senioritaloja,mutta tässä kyseisessä talossa joillakin

oli alkoputki päällä koko ajan.Pihalla oli säännöllisesti poliisi,lanssi tai  Kerava

sosiaali tantat.

Olin kuvitetellut senioritalot aivan toisenlaiseksi, niin vuokranantajan kuin asukkaidenkin suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla