Tiedätkö, paljonko käytät rahaa ruokaan, vakuutuksiin tai kahvitteluun? Tulojen ja menojen seurantaan tarkoitetut sovellukset auttavat löytämään rahareiät omasta kulutuksesta.

1. Miksi minun kannattaisi seurata omia menojani?

Tiedämme usein, paljonko palkkaa tai eläkettä tulee tilille ja paljonko sitä kuluu esimerkiksi asumiseen. Sen sijaan auton huoltoihin, vaatteisiin tai illalla lähikaupasta haettuihin heräteostoksiin meneviä rahasummia voi olla vaikeampi hahmottaa.

Arviot saattavat mennä isostikin pieleen, sillä ihmiset ovat taipuvaisia arvioimaan omaa rahankäyttöään liian optimistisesti.

Ihmiset arvioivat omaa rahankäyttöään usein liian optimistisesti.

Kun kirjaat menosi ylös, huomaat yllättävätkin kuluerät. Kirjanpito auttaa myös säästämisessä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Silloin kuluja ei tarvitse alkaa muistella, vaan seuranta näyttää, mistä voi tarvittaessa nipistää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Eivätkö ruutupaperi ja kynä riitä seuraamiseen?

Sähköiset sovellukset tekevät seuraamisesta helpompaa, sillä ne hoitavat osan työstä puolestasi. Ne myös näyttävät tietoa kulutuksestasi automaattisesti sekä numeroina että graafisessa muodossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erilaiset diagrammit auttavat hahmottamaan, kuinka suuri osa omasta eläkkeestä vaikkapa mökin kustannuksiin menevä summa oikeastaan on.

3. Kuinka pääsen alkuun?

Monet pankit tarjoavat palvelua, joka seuraa ja kategorisoi kulutustasi automaattisesti. Sitä pääsee tarkkailemaan yksinkertaisimmillaan vain kirjautumalla sisään omaan netti- tai mobiilipankkiin.

Tällainen seuranta on käytössä ainakin Danske Bankilla, Osuuspankilla ja S-pankilla.

Osa pankeista tarjoaa myös ilmaisia sovelluksia, jotka kertovat, mistä rahaa tulee ja mihin sitä menee. Näitä ovat esimerkiksi Nordea Wallet ja Osuuspankin Pivo.

4. Mitä tietoja palvelut kertovat minulle?

Pankkien menoseuranta ja sovellukset jakavat tilisi menot eri kategorioihin. Niitä voivat olla esimerkiksi asuminen, auto ja terveys.

Joissain palveluissa on myös valmiiksi tarjolla tarkempiakin kategorioita, ja usein niitä voi myös muokata itselle sopiviksi.

Sovelluksesta näet, mitkä maksut vievät rahoista haluttua enemmän.

Palvelut näyttävät päiväkohtaisen näkymän lisäksi yleensä myös kuukauden ja koko vuoden kulutuksen: kuinka paljon rahaa meni esimerkiksi ruokaan ja vakuutuksiin.

Näin näet, mistä oma kulutuksesi koostuu ja mitkä kuluryhmät vievät rahoista haluttua enemmän.

Huomaa, että tilitapahtumia seuraavissa palveluissa käteisellä ostetut tuotteet eivät mene automaattisesti omiin kategorioihinsa, vaan käteisnostot näkyvät yhtenä omana ryhmänään.

Siksi ne sopivat parhaiten niille, jotka maksavat ostoksensa pääasiassa kortilla.

5. Maksan osan kuluista käteisellä, hyödynkö sovelluksista?

Käteisen käyttäjän kannattaa valita sovellus, johon menot kirjataan ylös itse. Myös tällaiseen käyttöön sopivia sovelluksia on monia, esimerkiksi Takuusäätiön kehittämä Penno sekä englanninkieliset Monefy ja Spendee.

Penno toimii selaimessa, joten sitä voi käyttää myös tietokoneella.

Palvelut ovat perustoiminnoiltaan ilmaisia. Ideakin on sama kuin korttimaksajille suunnitelluissa sovelluksissa: tulot ja menot klikkaillaan omiin kuluryhmiinsä.

6. Pitääkö sovellukseen kirjata jokainen pikkuostos?

Jos et ole aiemmin seurannut omaa rahankäyttöäsi, auttavat jo karkeammat kategoriat hahmottamaan menojen suuria linjoja.

Aluksi voikin olla järkevää kirjata menot pääpiirteittäin, jotta into seuraamiseen ei tyssää sentintarkkaan kirjanpitoon.

Sovelluksiin voi asettaa toistuvia kuluja, kuten yhtiövastikkeen tai vakuutusmaksut.

Mikäli säästömahdollisuuksia haluaa myöhemmin löytää menoistaan lisää, voi seurantaa tarkentaa: onko esimerkiksi ruokamenoissa jotain, mihin kuluu tahattoman paljon rahaa?

Sovelluksiin voi asettaa myös toistuvia kuluja, kuten yhtiövastikkeen tai vakuutusmaksut. Silloin niitä ei tarvitse kirjata itse sovellukseen joka kuukausi uudelleen.

7. Minun on vaikea hahmottaa, mihin rahani riittävät. Onko sovelluksista apua siihen?

Osa sovelluksista kertoo, paljonko rahaa riittää päivittäiseen käyttöön.

Esimerkiksi Pivo vertaa tilille tulevien rahasummien määrää menoihin ja tuleviin laskuihin ja arvioi, paljonko tilillä on rahaa kahden viikon kuluttua.

8. Haluan säästää rahaa tiettyyn kohteeseen. Miten sovellukset auttavat siinä?

Itselleen voi asettaa säästökohteen esimerkiksi Pennossa. Palvelu näyttää, kuinka paljon säästöjä täytyisi kuukausittain tulla, jotta saisit rahat kasaan tavoiteajassasi. Kasvava säästöpalkki sovelluksessa voi lisätä motivaatiota jatkaa säästämistä.

Monefy- ja Spendee-sovelluksissa itselleen voi myös asettaa kuukauden maksimibudjetin, Spendeessä jopa tietyille kulurymille.

Sovellus vertaa menojen määrää tähän summaan ja näyttää, kuinka paljon rahaa on vielä käytettävissä vaikkapa ravintolalounaisiin.

Mikäli omista menoistaan löytää kuluryhmän, josta haluaa supistaa, kannattaa toimia tietoisesti. Kyseistä menoa vastaava summa kannattaa siirtää säästöön heti palkan tai eläkkeen tultua tilille.

Käyttötilillä pyörivät ylimääräiset eurot saattavat muutoin kulua johonkin muuhun.

9. Milloin menojen seuraaminen kannattaa aloittaa?

Seuraaminen helpottaa arkea, säästämistä ja tulevaan varautumista missä tahansa elämänvaiheessa.

Esimerkiksi eläkkeelle jääminen voi kuitenkin olla taloudellisesti niin iso muutos, että rahankäyttöä kannattaa parhaassa tapauksessa lähteä selvittämään jo vuosia ennen työelämän jättämistä.

Eläkkeelle jäämiseen kannattaa alkaa varautua taloudellisesti jo hyvissä ajoin.

Jos näyttää, että eläke ei tule riittämään nykyisenkaltaisiin menoihin, kulutustaan voi muovata asteittain.

10. Kuinka kauan kestää päästä jyvälle omista kulutustavoista?

Jo muutaman viikon seuraaminen voi avata silmiä omalle rahankäytölle. Pidempi seuranta antaa kuitenkin paremman kuvan siitä, millaista oma kulutus keskimäärin on.

Silloin mahdollisten heräteostosten, yllättävien kodinkonehankintojen ja toisaalta rauhallisempien kuukausien erot tasaantuvat.

Mikäli jokin sovellus tai tapa seurata menoja ei tunnu toimivalta, kannattaa rohkeasti kokeilla toista. Itselle sopivin keino löytyy usein vain testaamalla.

Lähteet: Marttaliiton ja Takuusäätiön Rahat riittää -hankkeen koordinaattori Erkki Ukkola, pankit ja sovellukset.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 2/2021.

Sisältö jatkuu mainoksen alla