Kuokkimalla maatyö alkoi,sisu oli suuri,
syötyänsä ukko istui ja vaikeni kuin muuri!
Lehmänkantturasta saatiin joku litra saaviin,
lammesta särvintä tuli kun kala tarttui haaviin.

Savupirtin hämärässä oli outoa taikaa.
Suomalainen tuohikulttuuri eli korpiaikaa.
Niin pientä hirsimökkiä tuskin mistään löytää
pettuleipä joka päivä kuului ruokapöytään.

Korpisuokin pikku hiljaa peltomaaksi muuttui
akkojensa töihin ukkoväki tuskin koskaan puuttui.
Kymmenpäinen pentukatras äidin helmoissa riippui,
syvällä metsän siimeksessä"korpikuusenkyynel"tippui?

Metsän riistaa pyydystettiin,harvoin oli tyhjä tulos,
metsot,puput sekä hirvet suolistettiin ulos.
Päreet hirren rakosissa valon pirttiin antoi,
puhdetöinään akka vielä juomaveden kantoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yöksi tehtiin lattialle aina siskonpeti,
kylmän pirtin lattialla, rakosista veti.
Pirttiviljelystä harrastettiin öisin sekä illoin,
siksi lapsikatras oli monipäinen silloin?

Korpisuomalaisia oltiin lähes sata vuotta sitten,
lukutaitoa ei ollut kellään,oli aika ajatusten.
Talvet oli ankaria, paleltiin pirttissä kera lasten,
ukko vuoli kirvesvartta lattiata vasten.

Silla lailla eli Suomenkansa ja ruokki katrastansa,
akka rukka tiinenä kantoi ihmisversoansa.
Keväällä kun rukii versoi,hevonen myös varsoi,
lähilampi kaloja kantoi, Ahti ne syötäväksi antoi.

Savusaunan lautehilla pestiin hiet pois,
saunasta pois tullessa ei nokisempi enää olla vois.
Siemenet oli kylvetty, oli suo, kuokka ja Jussi,
sitten joskus myöhemmin täyttyi jauhopussi..

Nälkä oli heillä vieraana useasti silloin,
vaikka kuinka raatoivat aamuisin ja illoin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla