Lokit ne konsertin järjestää,

kesäiltana iloisesti.

On altot ja sopraanot kunnossa

ja tenoritkin on mukana –

kaikki laulavat taitavasti.

 

Ne pitkin päivää harjoittelee,

että jokainen osansa hallitsee.

Sitten illalla yhteen ne kokoontuu,

on kaikilla suurellansa suu –

kaikki laulavat sydämestänsä.

 

Siinä kuorossa kaikki on tosissaan,

on kaanonia ja duettoja.

Joku soololaulunkin esittää,

vaikka on ihan pyörällä pää –

se on konsertti suurenmoinen.

 

On kuorossa ääni niin mahtavaa,

ei tarvita kovaäänisiä.

Ei mikrofoneja kalliita,

eikä äänentoistolaitteita –

silti kuuluu se kaikkialle.

 

Ne kesäiltana konsertoi,

niin myöhään illalla laulu soi.

Sitten vasta kun yö hämärtyy,

niin lokkien laulu vaimentuu.

Mutta kun koittaa aamunkoi,

taas rannalla lokkien laulu soi –

ja se kuuluu kaikkialle.