Menin luontoon aamulla,
kannolle istumaan.
Luonnon kauneutta ihaillen,
haistan pihkan tuoksun,
viimeinkin ruska saapuu Kuopioon.
Katselen ja ihmettelen,
ei ole enää kiirettä.
Katselen havu-sekä lehtipuita,
ruskaan värittyviä puita syksyn lähetessä.
Metsään ei kuulu autojen melu.
Kello on pian viisi aamulla,
en huomaa sitä,muistan vain
alkamassa olevan uuden päivän.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Värilliset lehdet puissa ovat kauniita,
luen luontoa kuin kirjaa,
istun kannolla hiljaa,
katson puroa,sen väreilevää pintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palaan pikku hiljaa päivän arkeen,
kohta kahvi maistuisi.
Kävelen kotiin,ajatuksissani...
Seuraa meitä Facebookissa
