Muru mielessä muuratessa

Runo suoni tuas lainehtii ku ei oo piässä kuivoo purruu,
illoo halluun ihmisnuamaan, en tahtois tuottoo surruu,
kierrelty on tuas vuosi, monta torppoo, toria ja turruu,
vuan aina pittää etempänäkii, muistoo ommoo murruu.

Kupolissa muuratessa riimitys, joskus ku unesta se herrää,
sillo ku koura luastii kauhaan, paljun pohjalta vuan kerrää,
usseesti ajatus laukkoo sillon miulla oman kullan perrää,
kahen ku suahaa olla lähekkäin, se se tekköö meille terrää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Omalle kullalle jokkaisen miehen pittää suuri arvo antoo,
Lahjalla muistoo, tai viijä kahtomaan välimeren rantoo,
ranta hietikolla loikoilla ja heittee armaan piäle santoo,
sanakin on lahja, silläkin voi muistoo Maikkia ja Mantoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä tulis tiälä mualimassa jos ei ois Luoja luonu naista,
kodista huolehtii, kaikesta ei nytkää mistää töistä laista,
ruuat laittaa, pyykit pessöö, sannoo kakkuu siekii maista,
harvon myö riijellään, ei parriin tuntiin päivä silloin paista.

Häitäkii mie vielä muistelen ja sitä pienen pientä aittoo,
sinnuu oon rakastanu ei kai siitä oo ollu mittää haittoo,
Kaheltaa tämä elon taival mukavampi yhdessä on taittoo,
siulle ja rahvaallekkii luettavaks aijon riimit lehteen laittoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla