Pohjoisesta virrat nuo
ne kylmää huokaa

Lauhat kaappas mukaansa
mennessään paljaaks maan

Kevätsateet otti matkaansa
lahjaks laski valkoisen mattonsa

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Luottamus eespäin kantaa
ajatukselle antaa apujaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Odotan uuden tulevan
hehkua auer aamun

Jo näen kevään kestävän
kun kirkastaa aurinko taivaan

Vierailija

Toivo elää jos kannatella jaksaa. Ihminen on heikko itsessään ja kannustuksen ja ohjauksen tarpeessa, aina, vanhuuteen asti!

ps.

Elämä on rankkaa...

Joskus ei voi muuta kuin toivoa!

On hätä toisesta päällimmäisenä.

Elämä on rankkaa

Se pettää, valehtelee on lukutaidoton

Se musertaa, sotkee, viettelee,

toisen omaa käyttää

Mikä mieltä jäytää,

kun rakas on! Niinkö?

Pois annanko ja valheen viedä,

onneni on pienestä kiinni,

niin on tää elämä rikasta...

suuremmoisen painavaa

raskaasti se huohottaa

pelkään sen luhistuvan

Sotkee se elämäni järjestyksen

toivo elää jos kannattelen

 

..valone..

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla