Kuormittava elämäntilanne, uutiset maailmalta ja huoli rahasta. Arki voi olla raskasta aivoille missä iässä tahansa. Millaisia huilitaukoja aivot kaipaavat?
1. Millaiset asiat kuormittavat aivoja?
Monet arjen asiat. Esimerkiksi omat ja lähiomaisten terveyshuolet sekä lapsiin tai lastenlapsiin liittyvät asiat.
Myös huoli rahan riittävyydestä voi painaa yhtä lailla eläkeläisiä kuin työikäisiä.
Huoli rahan riittävyydestä voi painaa yhtä lailla eläkeläisiä kuin työikäisiä.
Mitä enemmän huolia on, sitä enemmän ne syövät kognitiivista kapasiteettia. Huolet lisäävät stressiä ja stressi heikentää aivojen ja muistin toimintaa.
Pitkittyvät terveysharmit ja kuukausien tai vuosien stressi ja kiputilat vievät ”kaistaa” aivoista. Ikääntyvät aivot tarvitsevat myös enemmän palautumisaikaa.
2. Miten aivoja voi auttaa?
Palautuminen ei tarkoita sitä, että makaa sohvan pohjalla ruutua tuijottaen. Esimerkiksi kalastus ja käsityöt ovat samaan aikaan virkistävää ja rauhoittavaa tekemistä.
Käsillä tekeminen herättelee aivoja, koska se vahvistaa myös motorisia taitoja ja hermoratoja, joita tarvitaan käden ja silmän yhteistyöhön. Vaikka olisi jokin fyysinen rajoite, niin aivot tykkäävät silti asioiden tekemisestä.
Palautuminen ei tarkoita sitä, että makaa sohvan pohjalla ruutua tuijottaen.
Rauhallinenkin liikunta, kuten kävely, pyöräily ja uinti, parantavat muistin toimintaa ja lisäävät verenkiertoa. Lajin ei tarvitse olla kovin sykettä nostava tai nopeatempoinen.
Elinehto aivojen palautumiselle on uni. Unessa aivot ikään kuin huuhtoutuvat ylimääräisestä kuonasta. Nukkumista voisikin verrata varaston siivoamiseen.
Fyysinen aktiivisuus ja mukava puuha pitkin päivää voivat syventää unta. Unettomuuteen kannattaa hakea apua, sillä se heikentää kognitiivisia taitoja.
3. Kuinka vaikkapa omaishoitaja voi huolehtia palautumisesta?
Olisi tärkeää, ettei unohtaisi itseään. Joka päivä kannattaa tehdä jotain, josta tykkää, lakata vaikka kynnet, tehdä pieni lenkki tai soittaa ystävälle. Ne voivat olla hyvin lyhyitä hetkiä.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/b882781496z.1_20240701130803_000gco6kt4dr.10.jpg?itok=IldGWuTR)
Kaikkia kuormitustekijöitä ei voi elämässä aina poistaa. Vastapainoksi tarvitaan jotain mielekästä ja mukavaa.
Innostuminen ja iloisuus tuovat energiaa, mutta myös joutilaisuus lataa akkuja.
4. Entä jos tuntuu, ettei jaksa tavata ihmisiä?
Me tarvitsemme toisia ihmisiä, juttelua ja vuorovaikutusta. Jos jää yksin, sitä on vaikea korvata millään muulla asialla. Toisilta ihmisiltä saa iloa elämään. Lisäksi vuorovaikutustaidot voivat käyttämättöminä rapistua.
Tapaamisten kestoa voi säädellä omien voimavarojen mukaan: joskus kohtaamiset voivat kestää vaikka vain viisitoista minuuttia tai puoli tuntia.
Jos jää yksin, sitä on vaikea korvata millään muulla asialla.
Häly ja melu väsyttävät vanhoja ja joskus nuorempiakin aivoja, mutta omien rajojen vetäminen auttaa.
Ärtyminen on merkki aivojen väsymisestä ja kognitiivisesta kuormituksesta. Sitä helpottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen annostelu.
5. Miten löytää tasapaino uutisten kanssa?
Uutisten seuraamisessa kannattaa luottaa omiin tuntemuksiin. Jos uutiset pelottavat ja ahdistavat ja sotakuvat hirvittävät, ne voi jättää väliin.
Ei ole syytä kuormittaa aivoja ja lietsoa pelkoa ahdistavilla kuvilla tai uutisilla.
Uutisissa on mukaviakin asioita, säätiedotuksia ja kevennyksiä. Tieto ei ole itsessään myrkkyä, vaan se, miten sitä käsittelee.
Lähde: Erityisasiantuntija Sari Käpykangas, Työterveyslaitos.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
