Aivot ovat elimistön tärkein elin, joka toisaalta pitää rutiineista, mutta kaipaa myös jatkuvaa haastetta. 

1. Miksi aivojaan kannattaa hoitaa?

Aivojen terveys luo perustan koko ihmisen hyvinvoinnille. Aivot muokkautuvat läpi elämän. Ne tarvitsevat samoja asioita kuin muukin keho: happea, terveellistä ravintoa, liikuntaa, riittävästi unta ja lepoa sekä vireää toimintaa. Iälleen ja geeniperimälleen ei voi mitään, mutta elämäntavoilla ja arjen valinnoilla voi vaikuttaa paljon aivojensa hyvinvointiin.

Liika suola, sokeri ja tyydyttynyt kova rasva ovat haitallisia aivoille.

2. Millainen ruoka on aivoille hyväksi?

Aivoja hellii ravitsemussuositusten mukainen pohjoismainen ruokavalio: täysjyvävilja, vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät, juoksevat rasvat, kuten rypsiöljy, vähärasvaiset maitotuotteet ja kala.

Haitallista niin aivojen kuin sydämenkin toiminnalle ovat liiallinen suola, sokeri ja tyydyttynyt kova rasva. Aivoverisuonet kärsivät yhtä lailla kuin sydän ja sepelvaltimotkin ylipainosta, korkeasta verenpaineesta ja kolesterolista. Jo yhden riskitekijän saaminen normaalilukemiin auttaa aivoja. Ruokavalion kohentamisen voi aloittaa vaikka siitä, että lisää väriä lautaselle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

3. Miksi uni on aivoille tärkeää?

Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa, jolloin aivot peseytyvät, tankkaavat ja remontoivat itseään. Valveilla aivot käsittelevät uskomattoman määrän aistien kautta ja kehon sisältä tulevaa tietoa. Runsas ärsyketulva rasittaa aivoja ja ne tarvitsevat unta palautuakseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Unessa aivot tankkaavat energiaa.

Unen aikana aivot saavat kaikessa rauhassa säilöä arvokkaat tiedot muistiin ja puhdistaa tarpeettomat tiedot pois. Myös aivojen nestekierto tehostuu unessa ja päivän aikana kertyneet kuona-aineet huuhtoutuvat pois. Unessa aivot tankkaavat energiaa tulevaa valvejaksoa varten.

4. Onko aivoille pahaksi, jos uni pätkii?

Ikääntyessä syvän unen määrä vähenee ja uni usein katkeilee. Moni heräilee yöllä tai liian varhain aamulla eikä saa unta. Ikääntyneet näyttävät kuitenkin sietävän valvomista paremmin kuin nuoret. Ratkaisevaa on, onko uni virkistävää ja pysyykö vireänä päivällä.

Aivoja pitää käyttää ja haastaa.

5. Kangistuvatko aivot, jos päivät kuluvat aina samalla kaavalla?

Vuorokausirytmiä ylläpitävät rutiinit ovat hyviä, koska ne säästävät aivojen kapasiteettia asioihin, jotka ovat meille uusia. Huono juttu on, jos mitään uutta ei tule. Aivoja pitää käyttää ja haastaa, jotta ne voivat hyvin. Uuden oppiminen muovaa ja virkistää aivoja. Oppiminen voi olla muutakin kuin opiskelua: uusien ihmisten näkemistä, uusien asioiden tekemistä, vanhojen tapojen muokkaamista.

6. Miten muisti muuttuu iän myötä?

Nopea hoksaaminen ja lyhytkestoinen muisti heikkenevät iän myötä. Lapset ja nuoret ovat hyviä muistamaan uutta merkityksetöntäkin tietoa, minkä huomaa esimerkiksi muistipeleissä, ja lapset oppivat helposti uusia tapoja tehdä asioita. Iäkkäiden vahvuuksia ovat uuden tiedon sitominen vanhaan tietoon, kokonaisuuksien hahmottaminen sekä syy-seuraussuhteiden käsittäminen. Iäkkäillä on kristallisoitunutta älykkyyttä, vuosien myötä kertynyttä syvällistä ymmärtämystä.

7. Miksi aivot tarvitsevat liikuntaa?

Jos ihminen ei liiku, verenkierto heikkenee myös aivoissa. Aivojen luonnollinen tila on se, että olemme liikkeessä. Liikunta torjuu aivoja nakertavaa stressiä ja kohentaa mielialaa. Se parantaa muistia, oppimista, keskittymistä ja luovuutta. Liikunta lisää myös uusien aivosolujen muodostumista aivojen muistikeskuksessa, hippokampuksessa.

Todellisia superlajeja ovat tanssi ja musiikkiliikunta. Musiikki aktivoi tunteisiin, motoriikkaan ja tiedonkäsittelyyn liittyviä aivoalueita. Soittaminen ja laulaminen kehittävät tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä, ja musiikkia kuuntelemalla voi piristää itseään ja ehkäistä vireystilan laskua.

8. Mitä haittaa stressistä on aivoille?

Liiallinen stressi kuormittaa ja kuluttaa aivoja. Stressiä voi tulla kiireestä ja ylikuormittavasta työtilanteesta, jatkuvasta murehtimisesta tai siitä, että hiippailee päivät pitkät yksin kotona eikä saa mitään aikaan.

Stressi kiihdyttää telomeerien lyhenemistä. Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia rakenteita, jotka suojaavat solun sisältämää tietoa. Ne ovat kuin kengännauhan päässä olevia muovisuojia, jotka estävät nauhaa purkautumasta. Telomeerit lyhenevät vähitellen, kun solut jakautuvat ja ihminen vanhenee. Tämä lisää sairastumisriskiä. Telomeerien lyheneminen on osa normaalia ikääntymistä, mutta nopeutunut lyheneminen liittyy ennenaikaiseen vanhenemiseen.

Täydellinen yksinäisyys on harvalle hyväksi.

9. Miksi aivot tykkäävät sosiaalisuudesta?

Toisten ihmisten kasvot ja ääni ovat voimakkaimpia ärsykkeitä aivoille, ja niitä pitäisi saada kokea usein. Ihminen on sosiaalinen laji, ja täydellinen yksinäisyys on harvalle hyväksi. Yksinäisyys ja yksinäisyyden kokemus on yhdistetty muistisairauksien vaaraan.

Ystävyyssuhteita kannattaa siis vaalia. Myös uusiin ja eri-ikäisiin ihmisiin tutustuminen virkistää aivoja. Voi mennä vaikka naapurin avuksi haravoimaan tai halkoja hakkaamaan. Kannattaa miettiä, mikä on itselle sopivin tapa toteuttaa sosiaalisuutta.

10. Onko totta, että optimistin aivot voivat paremmin?

Positiivisuus on tärkeää aivojen hyvinvoinnille. Positiivisuus tai negatiivisuus on paljolti opittu tapa tai rooli, joka korostuu iän myötä. Jos huomaa olevansa pessimisti, voisi joskus jättää sanomatta ja jopa ajattelematta negatiivisesti. Sen sijaan kannattaa miettiä iloa tuottavia asioita. Suuren osan ajasta ihminen voi itse valita, mihin ajatuskapasiteettiaan käyttää. Aivot muovautuvat. Jos murehdit paljon, tulet taitavaksi murehtijaksi. Jos etsit asioiden hyviä puolia, tulet hyväksi löytämään niitä.

Asiantuntijana aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta

Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 19/2017

Treenaa muistia kohtaamisissa

Ole utelias

Tutustu toiseen kiinnostuneesti ja uteliaasti. Se vahvistaa muistijälkiä. Mitä enemmän yksityiskohtia saat, sitä vahvempi punos mieleesi syntyy.

Yhdistele

Muistijäljet ovat luomuksia. Mitä monipuolisempia yhtymäkohtia keksit jo tietämääsi, sitä toden-näköisemmin esimerkiksi ihmisen nimi palautuu mieleesi, kun kohtaat hänet uudestaan.

Keskity

Kuuntele, mitä toinen sanoo. Voit muistaa vain sen, minkä olet havainnut. Moni luulee unohtaneensa asioita, joita ei koskaan ole nähnyt tai kuullutkaan. Aivot ovat elimistön tärkein elin, joka toisaalta pitää rutiineista, mutta kaipaa myös jatkuvaa haastetta.

Vinkit antoi: Reidar Wasenius, personal trainer ja aivobic-ohjaaja

Sisältö jatkuu mainoksen alla