Aivovalmentaja Reidar Wasenius kehuu, että arki on maagista ja rutiineissa on voimaa. Niitä pitää osata myös rikkoa, jos haluaa pitää muistinsa kunnossa.

Aivovalmentaja, personal brainer, tekee samaa aivoille kuin personal trainer keholle: selvittää valmennettavan alkutilanteen ja tavoitteet ja laatii valmennuksen. Reidar Wasenius Briim Centeristä toimii aivovalmentajana.

– Koulutan ja luennoin erilaisille ryhmille. Usein ne ovat työporukoita, mutta olin juuri puhumassa muistista Munkkiniemen senioreille. Autan ihmisiä oppimaan käyttämään aivojaan tehokkaammin, välttämään hajamielisyyden ja muistamaan asioita paremmin. Tämä vähentää stressiä ja huolestumista. Muisti on kaikille tärkeä identiteetin rakentaja, Wasenius toteaa.

"Treeni on helppoa. Kävele eri reittejä kauppaan, maista uusia ruokia tai lue uusi kirja."

Hän näyttää kuvaa, johon on kirjattu aivotreenin taitoalueet: aistiminen, luovuus, vuorovaikutus, muistaminen, motivoituminen, valitseminen, keskittyminen ja rentoutuminen.

– Työikäisten aivotreeni painottuu keskittymis- ja valitsemistaitoihin. Iän karttuessa aivotreenin painopiste siirtyy muistamis- ja luovuustaitoihin. Ne ovat hyvin yksinkertaisia asioita, joiden avulla kyky uudistua ja kiinnostua uusista asioista säilyvät. Niitä on helppo treenata: kävele eri reittejä kauppaan, maista uusia ruokia tai lue uusi kirja. Samalla painat mieleesi uusia asioita, mikä kehittää muistia, Wasenius toteaa.

Entä miten harjoitellaan aistimistaitoja?

– Käytä esimerkiksi näköaistin sijaan tuntoaistia. Etsi sukat laatikosta käsikopelolla, älä laita valoa. Tai älä katso lämpömittarista pakkasasteita, vaan avaa ikkuna ja yritä aistia lämpötila. Käytä ohutpohjaisia jalkineita, jotta tunnet pinnan. Nouse portaat niin, että astut joka toiselle portaalle.

Aivojen treenaaminen ei ole rakettitiedettä vaan hyvin arkisia asioita. Esimerkiksi hajuaistia käytetään vähän. Muistatko lapsuuden leikin, jossa piti silmät sidottuina arvata eri hajuja? Aikuinenkin voi nuuhkia eri tuoksuja.

Hajamielisyyttä voi hoitaa keskittymällä aistimuksiin. Mene ulos ja sulje silmäsi. Mitä kaikkea kuulet?

– Koulutuksissa järjestämme aivourheilukisoja, joissa yksi lajeista on 100 millilitran pikatuoksu. Siinä tuoksuprofessori tuo ampulleissa tuoksuja, joita pitää osata nimetä. Tämä on ihmisistä hyvin hauskaa. Hajutesti on muuten mukana myös Alzheimerin taudin diagnosoinnin varhaisvaiheessa, Wasenius kertoo.

Kotioloissa aivoja voi treenata esimerkiksi näin: Harjoittele "ajattelemista" kehon muilla osilla kuin päällä. Liiku kodissasi 20 minuuttia, mutta älä käytä käsiäsi. Sytytä valot ja avaa vetolaatikko vaikka jalalla tai kyynärpäällä.

Tee pikapäätöksiä kaupassa. Käytä ostoksiin korkeintaan 20 minuuttia. Tee 20 nopeaa päätöstä. Poimi hedelmähyllystä pussiin muutama hedelmä, joita et yleensä osta. Tee sama esimerkiksi leikkele- ja leipähyllyllä.

Jokainen voi halutessaan kokea päivittäin jotain uutta.

Jos kärsit hajamielisyydestä, voit hoitaa sitä keskittymällä aistimuksiisi. Hakeudu luontoon tai mihin tahansa paikkaan, jossa on erilaisia ääniä. Sulje silmäsi. Mitä kaikkea kuulet, mistä suunnasta ja miltä etäisyydeltä äänet kuuluvat? Keskity 20 minuuttia ympäristön ääniin ja laske ne.

Itsensä kannattaa haastaa

Suhtautuminen arkeen ja rutiineihin vaihtelee. Matti haluaa koko ajan kokea jotain uutta. Maija saa turvaa vuodesta toiseen toistuvista rutiineista, eikä hän halua muuttaa mitään.

– Tätä kannattaa meidän kaikkien ainakin pohtia. Jokainen voi halutessaan kokea päivittäin jotain uutta, ja monilla ihmisillä olisi edellytykset kokea jotain uutta. Se tekisi heille hyvää, Wasenius sanoo.

Mutta jos Maija nauttii tutusta ja turvallisesta, niin hänelle tuntematon on ikävää ja pelottavaa. Vaikka hän ulkopuolisen mielestä kangistuu kaavoihinsa, Maija tekee kuitenkin itse päätökset omasta elämästään.

Matti haluaa koko ajan pieniä adrenaalin purkauksia: hän opiskelee englantia, maistaa nepalilaista ruokaa, ajaa bussilla tuntemattomaan lähiöön. Hän nauttii yllätyksistä.

Tee aktiivisesti jotain uutta. Silloin voit luoda uusia muistoja vielä vanhanakin.

– Muisti on osa luovuutta, kykyä luoda uusia mielleyhtymiä. Matti treenaa näillä luovilla iskuillaan muistiaan. Maijankin kannattaisi harkita pieniä uusia asioita muistinsa takia. Kun kyky luoda uusia mielleyhtymiä heikkenee, se huonontaa muistiakin, Wasenius toteaa.

Pidä huoli siitä, että teet aktiivisesti jotain uutta ja annat aivoillesi virikkeitä silloin tällöin. Näin varmistat, että kykysi luoda uusia muistoja säilyy hyvänä korkeaan ikään saakka.

Uusi ei ole aina isoa. Osta esimerkiksi kaupassa jotain uutta elintarviketta. Isossa marketissa on yli 50 000 nimikettä, mutta moni valitsee aina samat 20-30 tuotetta.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2016.

Yksitoikkoisuus, kiire ja tunne-elämän muutokset nakertavat muistia. Säännöllinen pähkäily on aivojen parasta omahoitoa. Laadimme viikoksi helpon treeniohjelman.

MAANANTAI:

Keskustele uutisista

Valitse kolme kiinnostavinta uutista ja keskustele niistä jonkun kanssa. Tällainen uutispiiri synnyttää oivalluksia ja oivallukset tekevät hyvää: aivojen solut muodostavat uusia verkostoja, mikä on muistin kannalta tärkeää.

TIISTAI:

Tee ihmiselle tarina

Keksi vastaantulijalle tai vieressä istuvalle elämä. Kuka hän on? Mitä työtä hän tekee? Millainen on hänen kotinsa? Lempiruokansa? Tämä harjoitus ruokkii mielikuvitusta, mikä voitelee muistia.

KESKIVIIKKO:

Käytä väärää kättä

Jos olet oikeakätinen, harjaa hampaat tai kirjoittele nimeäsi toisella kädellä. Poikkea opitusta. Kun vaihdat suuntaa ja rutiinia, haastat aivojasi.

TORSTAI:

Haaveile hiljaa

Sulje silmät ja istu rauhassa muutama minuutti. Jos ajatus karkaa, keskitä mieli varpaisiisi. Harjoitus antaa aivoillesi lepoa ja säästää muistia. Aivot oppivat levossa.

PERJANTAI:

Unohda kauppalappu

Suunnittele ruokaostokset ja tee ostoslappu. Jätä kauppalappu kuitenkin kotiin. Tämä harjoitus on jumppaa aivoillesi. Joudut muistelemaan, mitä tarvitset ja miksi.

LAUANTAI:

Kertaa matkareissu

Mihin matkustit viimeksi? Mitä söit, teit, kuulit ja kohtasit? Käy läpi matkakuvia ja muistele. Harjoitus synnyttää muistikuvia ja hellii aivoja.

SUNNUNTAI:

Tanssi sikin sokin

Astu ristiin, keinahtele, pyörähdä. Tanssi kehittää koordinaatiokykyä ja tukee aivojen virkeyttä. Mielesi oppii uutta ja muistaminen tehostuu.

Lue myös: Paranna muistia koordinaatiojumpalla – katso kolmen liikkeen ohjeet 

Asiantuntija: Työikäisten muistipalveluihin erikoistunut Heidi Härmä Muistiliitosta.

Siru Törrösen, 69, äiti ei suostunut muistitesteihin. Tytär vinkkaa, kuinka hän sai vihaisen ja pelokkaan äidin lopulta lääkärin vastaanotolle.

Siru Törrönen:

"Äitini asui yksin maatilalla lapsuudenkodissani Köyliössä, eikä pyynnöistäni huolimatta ollut suostunut muistitesteihin. Olin epäillyt äitini muistia jo pitkään, hän tuntui piilottelevan muistamattomuuttaan aggressiivisella käytöksellä.

Vainoharhaisuus oli ensimmäisiä pahempia oireita. Toiveenamme oli vuonna 2010 muuttaa Köyliöön, lähemmäs äitiäni. Äitini vainoharhaisuus oli kuitenkin tuohon aikaan pahimmillaan, eikä hän laskenut meitä lähelle itseään. 

Olin saanut taisteltua äidilleni kaksi kertaa päivässä vierailevat kotihoitajat, joiden tekemät ruuat äitini tosin nakkasi useimmiten roskiin. Kesällä 2016 kotihoito teki viimein päätöksen äitini siirtämisestä hoitokotiin. Sitä ennen hän oli lähtenyt öisin etsimään isääni, joka oli kuollut 16 vuotta aikaisemmin."

Näin huomasin muistisairauden:

  1. Piilotetut esineet.
    "Äidin avaimet ja lompakko löytyivät toistuvasti jääkaapista. Se oli ainoa paikka, jossa ne olivat hänen mielestään turvassa."
  2. Sairauden kätkeminen.
    "Äiti ei juhlissa halunnut puhua pitkään kenenkään kanssa. Jos hän lähti yksin käymään jossakin, hän soitti viimeistään puolen tunnin kulutta ja ilmoitti haluavansa heti takaisin kotiin."
  3. Kadonneet taidot.
    "Äitini ruuanlaittotaito katosi vähitellen kokonaan. Ensin hän söi joka päivä lihapullia, sitten vain sipulia ja jauhelihaa."
  4. Turvalliset ostokset.
    "Äiti alkoi ostaa kaupasta vain maitoa ja jauhelihaa, ei mitään muuta."
  5. Vaikeat vesi ja sähkö.
    "Löysin äidin usein pimeästä istumasta. Kesäkuumalla hän saattoi lämmittää talon paahtavan kuumaksi. Äiti lopetti myös pesulla käymisen kokonaan, eikä pessyt enää pyykkiä, vaan yritti kätkeä likaiset vaatteensa."

Sirun vinkit muistisairaan omaisen auttamiseksi:

1. Seuraa läheisen muistia ajan kanssa.

"Oma äitini jaksoi skarpata noin puolisen tuntia vieraiden seurassa, sen jälkeen hän ahdistui ja pyrki poistumaan paikalta."

2. Joukkoista.

"Kun en saanut äitiä lääkäriin, järjestin hänet kuntamme vanhustyön retkelle mukaan. Retken jälkeen järjestäjät ottivat minuun yhteyttä ja kertoivat huomanneensa äitini muistin heikentyneen. En enää ollut asian kanssa yksin. Pyysin retken järjestäjiltä asiasta kirjallisen lausunnon."

3. Ole yhteydessä lääkäriin ja kunnan työntekijään.

"Kunnan vanhustyöntekijä tapaa asiakkaan ensin ja välittää tiedot lääkärille. Lääkärin tapaamisen jälkeen arvioidaan mahdollinen tarve jatkotutkimuksille. Sekä lääkäri ja kunnan työntekijä kannattaa valmistella siihen, että muistisairas pyrkii piilottamaan sairauden ja poistumaan paikalta."

4. Jos on pakko, huijaa.

"Lopulta sain äitini lähtemään muistitesteihin väittämällä hänen itse varanneen niihin ajan. Äiti oli jo niin muistamaton ja peloissaan, ettei kehdannut kieltää tehneensä niin."

Siru Törrösen laajemman haastattelun voit lukea ET:n numerosta 2/2018.