Aivovalmentaja Reidar Wasenius kehuu, että arki on maagista ja rutiineissa on voimaa. Niitä pitää osata myös rikkoa, jos haluaa pitää muistinsa kunnossa.

Aivovalmentaja, personal brainer, tekee samaa aivoille kuin personal trainer keholle: selvittää valmennettavan alkutilanteen ja tavoitteet ja laatii valmennuksen. Reidar Wasenius Briim Centeristä toimii aivovalmentajana.

– Koulutan ja luennoin erilaisille ryhmille. Usein ne ovat työporukoita, mutta olin juuri puhumassa muistista Munkkiniemen senioreille. Autan ihmisiä oppimaan käyttämään aivojaan tehokkaammin, välttämään hajamielisyyden ja muistamaan asioita paremmin. Tämä vähentää stressiä ja huolestumista. Muisti on kaikille tärkeä identiteetin rakentaja, Wasenius toteaa.

"Treeni on helppoa. Kävele eri reittejä kauppaan, maista uusia ruokia tai lue uusi kirja."

Hän näyttää kuvaa, johon on kirjattu aivotreenin taitoalueet: aistiminen, luovuus, vuorovaikutus, muistaminen, motivoituminen, valitseminen, keskittyminen ja rentoutuminen.

– Työikäisten aivotreeni painottuu keskittymis- ja valitsemistaitoihin. Iän karttuessa aivotreenin painopiste siirtyy muistamis- ja luovuustaitoihin. Ne ovat hyvin yksinkertaisia asioita, joiden avulla kyky uudistua ja kiinnostua uusista asioista säilyvät. Niitä on helppo treenata: kävele eri reittejä kauppaan, maista uusia ruokia tai lue uusi kirja. Samalla painat mieleesi uusia asioita, mikä kehittää muistia, Wasenius toteaa.

Entä miten harjoitellaan aistimistaitoja?

– Käytä esimerkiksi näköaistin sijaan tuntoaistia. Etsi sukat laatikosta käsikopelolla, älä laita valoa. Tai älä katso lämpömittarista pakkasasteita, vaan avaa ikkuna ja yritä aistia lämpötila. Käytä ohutpohjaisia jalkineita, jotta tunnet pinnan. Nouse portaat niin, että astut joka toiselle portaalle.

Aivojen treenaaminen ei ole rakettitiedettä vaan hyvin arkisia asioita. Esimerkiksi hajuaistia käytetään vähän. Muistatko lapsuuden leikin, jossa piti silmät sidottuina arvata eri hajuja? Aikuinenkin voi nuuhkia eri tuoksuja.

Hajamielisyyttä voi hoitaa keskittymällä aistimuksiin. Mene ulos ja sulje silmäsi. Mitä kaikkea kuulet?

– Koulutuksissa järjestämme aivourheilukisoja, joissa yksi lajeista on 100 millilitran pikatuoksu. Siinä tuoksuprofessori tuo ampulleissa tuoksuja, joita pitää osata nimetä. Tämä on ihmisistä hyvin hauskaa. Hajutesti on muuten mukana myös Alzheimerin taudin diagnosoinnin varhaisvaiheessa, Wasenius kertoo.

Kotioloissa aivoja voi treenata esimerkiksi näin: Harjoittele "ajattelemista" kehon muilla osilla kuin päällä. Liiku kodissasi 20 minuuttia, mutta älä käytä käsiäsi. Sytytä valot ja avaa vetolaatikko vaikka jalalla tai kyynärpäällä.

Tee pikapäätöksiä kaupassa. Käytä ostoksiin korkeintaan 20 minuuttia. Tee 20 nopeaa päätöstä. Poimi hedelmähyllystä pussiin muutama hedelmä, joita et yleensä osta. Tee sama esimerkiksi leikkele- ja leipähyllyllä.

Jokainen voi halutessaan kokea päivittäin jotain uutta.

Jos kärsit hajamielisyydestä, voit hoitaa sitä keskittymällä aistimuksiisi. Hakeudu luontoon tai mihin tahansa paikkaan, jossa on erilaisia ääniä. Sulje silmäsi. Mitä kaikkea kuulet, mistä suunnasta ja miltä etäisyydeltä äänet kuuluvat? Keskity 20 minuuttia ympäristön ääniin ja laske ne.

Itsensä kannattaa haastaa

Suhtautuminen arkeen ja rutiineihin vaihtelee. Matti haluaa koko ajan kokea jotain uutta. Maija saa turvaa vuodesta toiseen toistuvista rutiineista, eikä hän halua muuttaa mitään.

– Tätä kannattaa meidän kaikkien ainakin pohtia. Jokainen voi halutessaan kokea päivittäin jotain uutta, ja monilla ihmisillä olisi edellytykset kokea jotain uutta. Se tekisi heille hyvää, Wasenius sanoo.

Mutta jos Maija nauttii tutusta ja turvallisesta, niin hänelle tuntematon on ikävää ja pelottavaa. Vaikka hän ulkopuolisen mielestä kangistuu kaavoihinsa, Maija tekee kuitenkin itse päätökset omasta elämästään.

Matti haluaa koko ajan pieniä adrenaalin purkauksia: hän opiskelee englantia, maistaa nepalilaista ruokaa, ajaa bussilla tuntemattomaan lähiöön. Hän nauttii yllätyksistä.

Tee aktiivisesti jotain uutta. Silloin voit luoda uusia muistoja vielä vanhanakin.

– Muisti on osa luovuutta, kykyä luoda uusia mielleyhtymiä. Matti treenaa näillä luovilla iskuillaan muistiaan. Maijankin kannattaisi harkita pieniä uusia asioita muistinsa takia. Kun kyky luoda uusia mielleyhtymiä heikkenee, se huonontaa muistiakin, Wasenius toteaa.

Pidä huoli siitä, että teet aktiivisesti jotain uutta ja annat aivoillesi virikkeitä silloin tällöin. Näin varmistat, että kykysi luoda uusia muistoja säilyy hyvänä korkeaan ikään saakka.

Uusi ei ole aina isoa. Osta esimerkiksi kaupassa jotain uutta elintarviketta. Isossa marketissa on yli 50 000 nimikettä, mutta moni valitsee aina samat 20-30 tuotetta.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2016.