Kuulokoje on mainio kaveri, mutta miksi niin moni kainostelee sitä? Kysyimme 10 yleisintä kysymystä sen käytöstä alan asiantuntijoilta. Katso, mitä he vastaavat.

  1. Miksi kuulolaite ”unohtuu” niin monella ­piironginlaatikkoon?

    Kuulokoneen käyttöönotto voi olla alkuun vaikeaa. Uuteen äänimaailmaan tottuminen ei onnistu aina heti, sillä monet äänet kuulostavat liian kovilta ja ympäristön häly tuntuu häiritsevältä.
    Ikäihminen voi pelätä, että hän ei opi käyttämään monimutkaista laitetta. Kojeet saattavat olla myös sorminäppäryydelle iso haaste pienine säätönappuloineen. Säätöjä on syytä harjoitella vaikkapa kaverin kanssa.
    Jos kuulolaite on maannut laatikon pohjalla jo vuosia, niin kuulo on myös saattanut muuttua ajan saatossa eikä vastaa enää nykytilannetta. Ei ole ehkä helppoa hyväksyä, että kuulo on todella niin huono, että kuulokoje on tarpeen.

  2. Mihin pitää ottaa yhteyttä, jos kuulo­laitteesta ei tunnu olevan toivottua hyötyä?

    Yhteys pitää ottaa sen keskussairaalan kuuloyksikköön, josta kojeen on aikoinaan saanutkin. Siellä kannattaa kertoa rehellisesti, mikä kojeen käytössä mättää. Usein uudet kuulotestit ja kojeen säätöjen tarkistus parantavat tilannetta, mutta kantajasta itsestään riippuu jatkossakin se, jaksaako hän totutella laitteen käyttöön.

  3. Voiko kuulokoje mennä vanhaksi tai rikki?

    Kyllä voi. Esimerkiksi kojeiden letkuja pitää vaihtaa aika ajoin, samoin kojeen pattereita.
    Ikäkuuloisenkin kuulo muuttuu, ja siksi koje voi niin sanotusti mennä vanhaksi. Sairaalan kuuloyksikössä katsotaan tarkistusten yhteydessä, onko vanha koje vielä säädettävissä vai tarvitseeko huonokuuloinen kenties toisenlaisen kojeen.

  4. Voiko kuulolaite käydä riittämättömäksi, kun kuulo heikentyy?

    Kyllä, jos kuulo heikentyy voimakkaasti tai ihminen kuuroutuu. Näissä tapauksissa voidaan harkita sisäkorvaimplantaatiota.
    Joskus taas kojeenkantaja kyllä kuulee kuulokojeilla ääniä, mutta ei kykene erottamaan puhetta riittävän hyvin. Tämän vuoksi kuulomittauksissa mitataan erikseen kuuleminen ja aivoalueilla
    tapahtuva puheenerotus­kyky. Jos puheenerotuskyky on huono, kojeista saatava hyöty on yleensä vähäisempi.

  5. Voiko ikäkuuloisen heikentynyttä puheen­erotuskykyä paikata edes jonkin verran ­kuulokojeella?

    Useimmiten kyllä, onneksi. Mitä vaikeampi kuulo-­ongelma on, sitä suuremmalla syyllä kuulokojetta pitää käyttää.
    Kuulokäyrän muodolla on usein tekemistä puheen­erotuskyvyn kanssa. Yleensä ikähuonokuuloinen kuulee matalat äänet melko hyvin, mutta mitä korkeammalle mennään, sitä heikommin äänet kuuluvat. Ikähuonokuuloisella useat konsonantit, kuten k, t, ja vaikkapa p, vaativat juuri korkeiden taajuuksien kuuloa, ja näitä koje auttaa kuulemaan.
    Parhaallakaan mahdollisella tavalla sovitettu koje ei korvaa normaalia kuuloa. Keskustelevien osapuolten pitää aina huomioida toisen kuulovamma.

  6. Miten voin auttaa ikäkuuloista kaveriani ­hyväksymään kuulolaitteensa?

    Kerro hänelle, että siitä on hyötyä hänelle itsellensä – yllättävilläkin tavoilla. Kuulo on elämänlaadun kannalta hyvin tärkeä aisti. Kojetta käyttämällä huonokuuloinen pitää yllä tiedollisia kykyjään ja vuorovaikutustaitojaan, yhteyttä muihin ihmisiin. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus kohenevat kuulokojeen käytön myötä. Jopa kerrostalon naapurisuhteet voivat parantua, jos kojeen käyttäjä esimerkiksi oppii säätämään kojeen
    tv-asetukselle eikä hänen tarvitse huudattaa televisiota yhtä kovalla kuin ennen.

  7. Voinko lähteä huonokuuloisen ystäväni ­mukaan kuulovastaanotolle?

    Kyllä vain, mieluusti. Ystävä tai omainen voi tulla mukaan myös sairaalan järjestämiin kuulotapahtumiin. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tällaisia ovat vaikkapa puheterapeutin pitämät kommunikaatio­iltapäivät.

  8. Onko kuulokojeen kantajan aina tuntemattomassa seurassa kerrottava huono­kuuloisuudestaan?

    Usein ihmiset huomaavat kojeen, mutta jokainen voi itse harkita, milloin kuulovamman ilmaiseminen toisille auttaa ja milloin se on tarpeetonta. Kuuloammattilaiset toki kannustavat kojeenkantajaa avoimuuteen. Mitä paremmin ihminen itse hyväksyy huonokuuloisuutensa, sitä helpompi siitä on kertoa muille. Siksi ei kannata lähteä piilottelu-, salailu- saati häpeilylinjalle.

  9. Miten voisin itse kojeen käyttäjänä tulla ­tutummaksi kojeeni kanssa?

    Sano itsellesi: ”Varmasti minä opin, ja jos kojeen säädöt tuottavat hankaluuksia, pyydän niihin apua.” Kojeen käyttöä kannattaa harjoitella säännöllisesti ja pidemmän ajan kuluessa ohjeiden mukaan.
    Harjoittele erilaisia säätöjä yksin ja testaa niitä vaikkapa kuuntelemalla televisiota tai radiota tai käymällä kahvilassa.
    Pyydä ystävää kylään luoksesi ja harjoitelkaa keskustelemista siten, että sinulla on koje korvassasi.
    Kuuntele myös hiljaisuutta. Pidä koje korvassasi silloinkin, kun olet yksin kotosalla eikä televisio, radio tai stereot ole päällä. Tai silloin, kun käyt lenkillä, hiihtämässä tai samoilet metsässä.
    Sopeutuaksesi kojeeseen tarvitset toisin sanoen kaikkia niitä kuulovirikkeitä, joita maailmalla on tarjottavanaan.

  10. Kaverini sai sairaalasta hienommalta näyttävän kuulokojeen kuin minä. Miksi?

    Kuulolaitteen valinta ei ole arpomishommaa, vaan se perustuu aina tarkkoihin lääketieteellisiin kuulotutkimuksiin. Jokaiselle potilaalle valitaan siis häntä parhaiten hyödyttävä koje. Yksi ja sama laite, hienoinkaan, ei auta välttämättä jokaista kuulopotilasta.
    Jos kaverisi hyötyi kojeesta, johon saa esimerkiksi paljon asetuksia, hän on sellaista silloin tarvinnut. Kenties sinun kuulo-ongelmassasi paras ratkaisu oli toisenlainen.

    Asiantuntijoina: HUS Kuulokeskuksen neuropsykologi Päivi Yli-Pohja ja ylilääkäri Antti Aarnisalo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
  • Kuulotorvet olivat ensimmäisiä kuulokojeita. Niitä valmistettiin jo 1600-luvulla esimerkiksi hopeasta, puusta tai eläinten sarvista.
  • Ensimmäiset sähköiset kuulokojeet tehtiin 1900-luvun alussa. 1920-luvulle tultaessa kojeet olivat jo niin pieniä, että niitä voi kantaa vaikkapa käsilaukussa.
  • Ensimmäiset taskukokoiset laitteet tulivat markkinoille 1940-
    luvulla.
  • 1960-luvun alussa kehitettiin malli, joka on yhä käytössä: korvan taakse kiinnitettävä laite.
  • Nykyisissä kuulokojeissa on käytetty digitaalista teknologiaa ja niissä on tietokonesirut.
    Lähde: www.phonak.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla