Tutkimusten mukaan vain harva suomalainen saa riittävästi jodia. Jodin puute saattaa johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.

1950-luvulla Suomessa riehui struumaepidemia. Jodin puute aiheutti kilpirauhasen suurenemista – struumaa. Se saatiin taltutettua, kun ruokasuolaan alettiin lisätä jodia. 

Lue myös: 14 kysymystä kilpirauhasesta – näin lääkäri vastaa.

Pitkään kaikki olikin kunnossa. Nyt tuoreet tutkimukset kertovat, että monilla suomalaisilla aikuisilla on lievä jodin puutos. Syynä on ruokailutapojen muutos. Yhä useampi syö yhä useammin valmisruokia, joissa ei yleensä ole käytetty jodia sisältävää suolaa. Toisaalta erikoissuolat ovat korvanneet perinteisen jodioidun ruokasuolan. Nykyään tärkein jodin lähde onkin maito – jota moni välttelee.

Jodin puutteen syynä ovat sormisuolat ja valmisruoat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suunnitelmissa on, jodin lisääminen johonkin ravintoaineeseen. Esimerkiksi jodioidun suolan lisääminen leipomoissa leivottavaan leipään varmistaisi riittävän jodin saannin. Tanskassa näin jo tehdäänkin.

Kilpirauhasvaivojen taustalla

Professori Matti Välimäki kertoo että riittävän jodin saannin merkki on, että virtsan jodidipitoisuus on yli 100 mikrogrammaa litrassa. 50-luvulla virtsan jodidipitoisuuden keskiarvo oli 250 mikrogrammaa, nykyään luku voi olla vain 65. Se tarkoittaa jo lievää jodin puutosta.

Välimäen mukaan struumaendemia tuskin palaa. Kilpirauhasen lievän vajaatoiminnan taustalla jodin puute voi kuitenkin olla.On siis mahdollista, että vajaatoimintaa voitaisiin joissain tapauksissa hoitaa jodilla. Se edellyttää jodidipitoisuuden tarkkaa tutkimista, sillä jos riittävän jodinsaannin päälle annetaan ylimääräistä jodia, seurauksena voi olla joko vajaa- tai liikatoiminta. 

Näin varmistat riittävän jodin saannin

Jodia pitäisi siis saada riittävästi, muttei liikaa. Miten varmistua siitä, että päivittäinen jodiannos on sopiva, THL:n tutkimuspäällikkö Iris Erlund?

– Jodin päivittäinen saantisuositus aikuisille on 150 mkrogrammaa. Tämän määrän saa jos noudattaa ravitsemussuosituksia. Niiden mukaan kannattaa nauttia vähärasvaisia nestemäisiä maitotuotteita 5–6 desilitraa päivässä ja pari palaa juustoa. Näistä saadaan jo vähän yli puolet jodin saantisuosituksesta. Loput täyttyy, jos syö kalaa 2–3 kertaa viikossa ja lisäksi kananmunia. Jos käytetystä suolasta on jodioitua kaksi grammaa päivässä, saadaan jo 50 mikrogrammaa jodia.

Taustaa: Tällainen on lautasmalli.

Jodioitu suola onkin hyvä jodin lähde, mutta runsas suolan käyttö ei ole hyväksi terveydelle. Miten toimia oikein tämän ristiriidan kanssa?

– Suolan saanti kannattaa pitää mahdollisimman vähäisenä, eikä sitä pidä lisätä jodin vuoksi.

Suola tappaa pienen kansakunnan vuodessa.

Henkilöt jotka eivät käytä maitotuotteita tai suolaa, voivat vaihtoehtoisesti saada jodia monivitamiinilisästä. Niistä jodia ei yleensä saa liikaa. Levävalmisteet ovat ongelmallisempia koska niissä tasot vaihtelevat paljon.

Kalaa, kananmunia ja maitoa tai piimää.

Mikä on paras keino varmistaa onko oma jodin saanti suositusten mukaisella tasolla?

– Jos käyttää nestemäisiä maitotuotteita pari kolme lasillista päivässä ja käyttää ruoan laitossa vain jodioitua suolaa, on asia useimmiten kunnossa, kertoo Erlund.