Avovesiuinnissa yhdistyvät tehokkuus ja luonnossa liikkumisen ilo. Maailmalla suosittu laji rantautuu vihdoin myös Suomeen, kun Hämeenlinnassa kisataan ensimmäiset Avovesiuinnin SM-kilpailut 7. elokuuta 2010.

Suomessa on paljon aktiivisia kuntouimareita, jotka uivat uimahalleissa tuhansia kilometrejä vuosittain. Juuri näille aktiivisille uimareille sopii maailmalla suosittu avovesiuinti.

Avovesiuinti rantautuu vihdoin myös Suomeen, kun Hämeenlinnassa kisataan ensimmäiset Avovesiuinnin SM-kilpailut 7. elokuuta 2010. Kilpailun järjestävät Suomen Latu, Suomen Uimaliitto ja Riihimäen Uimaseura.

Avovesiuinnissa uidaan virallinen SM-kisa 2500 metrin henkilökohtaisella ja joukkuematkalla. Lisäksi harrastesarjalaiselle on tarjolla 1250, 2500 ja 5000 metrin avovesiuintimatkat. Mukana on myös 400 metrin vesijuoksusarja ja omat sarjat lapsille.

Vanajavesiuintia on järjestetty pienimuotoisesti jo kolmen vuoden ajan, mutta nyt kisa on saanut SM-arvon. Hämeenlinna valikoitui kisapaikaksi kauniin vesistön, hyvien kulkuyhteyksien ja upean kulttuurimaiseman ansioista. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa avouintitapahtumia on järjestetty jo vuosikymmenten ajan.

Luonnossa liikkumisen ilo on avovesiuinnissa nopeutta tärkeämpää, ja sitä voivat harrastaa kaikenikäiset ihmiset. Uinnin tekniikkakurssin käymällä uimari oppii nopeasti uimaan pitkiä matkoja vaivatta. Kesän aikana uintia voi harjoitella uimahalleissa ja luonnonvesissä. Kilpailuun toivotaan erityisesti triathlonisteja, joille tapahtuma tarjoaa hyvän lisän juoksuun ja pyöräilyyn.

Kisojen viralliset sivut ja ilmoittautuminen osoitteessa www.vanajavesiuinti.fi.

MIKÄ IHMEEN AVOVESIUINTI?

  • Uintilaji, joka tapahtuu luonnon avovedessä, kuten meressä, järvessä tai joessa.
  • Erittäin tehokas kuntoilumuoto.
  • Avovesiuinnissa voi valintansa mukaan uida joko kroolia tai rintauintia.
  • Suomessa on lajin harrastamiseen erittäin hyvät mahdollisuudet sekä puhtauden että turvallisuuden kannalta.
  • Ensimmäisen kerran 10 km:n avovesiuinti tuli olympialajiksi Pekingin kesäkisoissa 2008.
  • Aktiivisia harrastajamaita ovat Iso-Britannia, USA, Ruotsi sekä Australia.
  • Lajin kuninkuusmatkana pidetään Englannin kanaalin ylitysuintia, jota on uitu rekisteröidysti vuodesta 1875.

Hyvinvoinnin pohja rakentuu pienistä arkisista liikuntateoista. Yhdistä ne rutiineihisi, niin liikkumisesta tulee päivittäinen tapa.

1. Jumppaa sängyssä

Hyödynnä aamun loikoiluhetki ja jumppaa samalla lantionpohjaa. Tämä unohtuu usein, vaikka se on tärkeää etenkin ikääntyville. Supista lantionpohjan lihaksia ensin nopeasti 5–10 kertaa. Tiivistä sitten voimakkaasti ja laske viiteen. Rentouta hitaasti ja toista viisi kertaa.

2. Venyttele ovensuussa

Lemmikkieläimet venyttelevät noustessaan – mikset sinäkin? Kun nouset sängystä, pysähdy ovensuuhun. Laita kämmenet ovenkarmeille ja nojaa eteenpäin. Venytys avaa rintakehää. Tartu sitten kaksin käsin ovenkahvaan ja köyristä selkää kuin kissa.

3. Treenaa tasapainoa pesulla

Seiso hampaita harjatessasi yhdellä jalalla 10 sekuntia, vaihda jalkaa ja toista. Nouse päkiöille ja tee pumppausliikettä. Laskimoverenkierto käynnistyy. Liike on vaikeampi, kun käytät tavallista hammasharjaa sähköhammasharjan sijasta.

4. Tee kävelystä hauskempaa

Tee lenkistä hauskempi ja pyydä ystävä seuraksi. Jos se ei onnistu, ota mukaan kännykkä ja bluetooth-kuulokkeet. Soita tuttavalle ja vaihda kuulumisia reippailun ajan. Tai kuuntele musiikkia tai äänikirjaa. Muista kuulokkeet, jotta saat kädet heilumaan vapaasti.

5. Hyödynnä televisionkatseluhetket

Tee television katselusta terveysteko. Päätä, ettet saa istua sohvalle ennen kuin olet kyykännyt. Seiso selkä sohvaan päin, kyykkää niin että takapuoli osuu sohvaan ja ponnista ylös. Toista 10 kertaa. Voit kirjoittaa muistilapun sohvapöydälle, jotta muistat kyykkäillä.

6. Tanssi villisti

Ennen iltasuihkua on aika hullutella. Laita lempikappaleesi soimaan ja tanssi, vetkuta ja twistaa itsesi hikiseksi. Tanssiminen vahvistaa lihaksia, hoitaa sydäntä ja virkistää aivoja. Älä ajattele miltä näytät, pidä vain hauskaa. Ja jos hikoat, ei haittaa - olethan juuri menossa suihkuun!

Asiantuntijana fysioterapeutti Riikka Ilmivalta, Virkisteri Oy.

Kutisevia paukamia aiheuttava urtikaria eli nokkosihottuma on yleensä helppo tunnistaa. Ihottuman syyn selvittäminen ja hoito sen sijaan voivat olla vaikeita.

Ei voi olla totta! Mistä näitä laikkuja tulee? Ensin oli vain muutama näppy kaulassa ja käsissä, mutta nyt on isoja paukamia ympäri kehoa. Läikikkäänä ei kehtaa lähteä ihmisten ilmoille, ja tolkuton kutina tekee kohta hulluksi.

Urtikaria eli nokkosihottuma voi yllättää kenet tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Urtikaria piinaa jopa viidesosaa suomalaisista. Joillakin on paukamia vain kerran elämässä, toisilla oireet voivat toistua viikkojen tai kuukausien ajan tai uusia vuosien kuluttua.

Urtikariasta kertovat hieman koholla olevat, kutisevat paukamat, jotka voivat nousta iholle muutamassa minuutissa. Usein paukaman keskiosa on vaaleampi ja sen ympäristö punoittaa.

– Paukamat voivat olla halkaisijaltaan millimetrin kokoisia, pikkuruisia hyttysenpistoja. Tai ne voivat olla kämmenen tai jopa lähes vartalon kokoisia yhtenäisiä ihottumalaattoja, kertoo asiantuntijalääkäri Péter Csonka Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Paukamat voivat muuttaa muotoaan, levitä tai yhdistyä laajoiksi ihottuma-alueiksi. Uusia paukamia voi nousta eri puolille kehoa useiden päivien ajan, mutta yksittäinen paukama pysyy samantapaisena ja samassa paikassa korkeintaan vuorokauden.

Sivuoireet mahdollisia

Lyhytkestoinen urtikaria kestää yleensä muutaman päivän tai viikon. Se on yleisempi lapsilla kuin aikuisilla, ja useimmiten sen laukaisee jokin infektio kuten flunssa. Myös stressi altistaa ihottumalle.

– Lyhytkestoisen urtikarian taustalla on harvoin allergiaa tai yliherkkyyttä. Vain noin joka sadas urtikaria johtuu allergisesta reaktiosta. Jotkut kipulääkkeet, verenpainelääkkeet ja antibiootit ja lapsilla ruoka-aineet, kuten maito tai kananmuna, voivat kuitenkin aiheuttaa urtikariaa tai pahentaa sitä, Csonka sanoo.

Kutiseva nokkosihottuma on kiusallinen mutta se ei yleensä ole vaarallinen. Jos histamiinia kuitenkin vapautuu erityisen paljon, ihottuman lisäksi voi tulla vatsakipua, pahoinvointia, oksentelua, ripulia, sydämentykytystä ja hengenahdistusta.

– Akuutti urtikaria voi joskus olla vakavan ja harvinaisen yliherkkyysreaktion, anafylaksian ensioire. Silloin on käytettävä adrenaliini-injektoria tai hakeuduttava viipymättä päivystykseen, Csonka muistuttaa.

Kutina ja turvotus riesana

Jos urtikarian oireita ilmenee toistuvasti yli kuuden viikon ajan, puhutaan kroonisesta, pitkäkestoisesta urtikariasta. Oireita on päivittäin ja ne voivat pahentua aika ajoin. Ihottuma voi myös pitää taukoa ja ilmestyä tauon jälkeen uudestaan.

– Paukamat syntyvät, kun ihon sisällä olevista soluista vapautuu histamiinia. Iho punoittaa, koska histamiini laajentaa pieniä verisuonia. Samalla suonten läpäisevyys lisääntyy ja plasmaa tihkuu kudokseen, mikä johtaa ihon turvotukseen ja paukamien syntymiseen, Csonka kuvailee.

Turvotus voi olla rajun näköistä.

Histamiini ärsyttää hermopäätteitä ja aiheuttaa kutinaa. Kutina voi olla sietämätöntä ja häiritä arkea ja nukkumista.

Urtikariaan saattaa liittyä turvotusta, joka voi joskus olla melko rajunkin näköistä. Huulet, silmäluomet, kasvot, korvalehdet tai kämmenet voivat turvota. Myös turvotus johtuu histamiinin vapautumisesta, mutta syvemmällä ihossa.

Potilaan havainnot tärkeitä

Fysikaaliset ärsykkeet, esimerkiksi kylmyys, lämpö, vesi, hiki, paine ja tärinä voivat laukaista paukamat. Piirtopaukamoinnissa ihon raapaisu aiheuttaa oireet.

– Lääkärin on yleensä helppo todeta urtikaria ihottuman ulkonäön ja oireiden perusteella. Laajoista tutkimuksista on harvoin apua, Csonka sanoo.

Urtikarian syyn selvittämisessä tärkeitä ovat potilaan omat havainnot ja keskustelut lääkärin kanssa. Usein oireiden aiheuttaja jää kuitenkin tunnistamatta.

Jos oireiden laukaisija on selvillä, ensisijainen hoito on välttäminen. Esimerkiksi kylmäur­tikariaa voi torjua vaatetuksella, pysymällä tuulensuojassa ja välttämällä kylmässä vedessä uimista.

Antihistamiineja voi käyttää vaikka useamman vuoden ajan.

Oireilua on vaikea ennakoida, ja se alkaa usein juuri silloin, kun sitä ei toivoisi. Tämä aiheuttaa stressiä ja noloja tilanteita ja saattaa jopa johtaa eristäytymiseen.

– Oireita voidaan lievittää antihistamiinilla. Jos paukamat helpottavat ilman reseptiä myytävillä antihistamiinivalmisteilla ja tavallisilla annostuksilla, urtikariaa voi lääkitä omin päin, Csonka sanoo.

Jos omahoito ei auta, lääkäri voi suurentaa antihistamiinin annosta kaksinkertaiseksi, joskus jopa nelinkertaiseksi.

– Antihistamiinit ovat turvallisia, ja niitä voi käyttää vaikka useamman vuoden. Tärkeää on, että käytetään uudempia väsyttämättömiä antihistamiineja. Vanhoja keskushermostoon vaikuttavia antihistamiineja ei kenenkään pitäisi käyttää. Jos antihistamiini ei auta, oireisiin voidaan kokeilla muitakin lääkkeitä.

Krooninen urtikaria voi kestää vuosia, mutta positiivista on se, että se voi hävitä yhtä yllättäen kuin alkoikin.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 8/2018.