Avovesiuinnissa yhdistyvät tehokkuus ja luonnossa liikkumisen ilo. Maailmalla suosittu laji rantautuu vihdoin myös Suomeen, kun Hämeenlinnassa kisataan ensimmäiset Avovesiuinnin SM-kilpailut 7. elokuuta 2010.

Suomessa on paljon aktiivisia kuntouimareita, jotka uivat uimahalleissa tuhansia kilometrejä vuosittain. Juuri näille aktiivisille uimareille sopii maailmalla suosittu avovesiuinti.

Avovesiuinti rantautuu vihdoin myös Suomeen, kun Hämeenlinnassa kisataan ensimmäiset Avovesiuinnin SM-kilpailut 7. elokuuta 2010. Kilpailun järjestävät Suomen Latu, Suomen Uimaliitto ja Riihimäen Uimaseura.

Avovesiuinnissa uidaan virallinen SM-kisa 2500 metrin henkilökohtaisella ja joukkuematkalla. Lisäksi harrastesarjalaiselle on tarjolla 1250, 2500 ja 5000 metrin avovesiuintimatkat. Mukana on myös 400 metrin vesijuoksusarja ja omat sarjat lapsille.

Vanajavesiuintia on järjestetty pienimuotoisesti jo kolmen vuoden ajan, mutta nyt kisa on saanut SM-arvon. Hämeenlinna valikoitui kisapaikaksi kauniin vesistön, hyvien kulkuyhteyksien ja upean kulttuurimaiseman ansioista. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa avouintitapahtumia on järjestetty jo vuosikymmenten ajan.

Luonnossa liikkumisen ilo on avovesiuinnissa nopeutta tärkeämpää, ja sitä voivat harrastaa kaikenikäiset ihmiset. Uinnin tekniikkakurssin käymällä uimari oppii nopeasti uimaan pitkiä matkoja vaivatta. Kesän aikana uintia voi harjoitella uimahalleissa ja luonnonvesissä. Kilpailuun toivotaan erityisesti triathlonisteja, joille tapahtuma tarjoaa hyvän lisän juoksuun ja pyöräilyyn.

Kisojen viralliset sivut ja ilmoittautuminen osoitteessa www.vanajavesiuinti.fi.

MIKÄ IHMEEN AVOVESIUINTI?

  • Uintilaji, joka tapahtuu luonnon avovedessä, kuten meressä, järvessä tai joessa.
  • Erittäin tehokas kuntoilumuoto.
  • Avovesiuinnissa voi valintansa mukaan uida joko kroolia tai rintauintia.
  • Suomessa on lajin harrastamiseen erittäin hyvät mahdollisuudet sekä puhtauden että turvallisuuden kannalta.
  • Ensimmäisen kerran 10 km:n avovesiuinti tuli olympialajiksi Pekingin kesäkisoissa 2008.
  • Aktiivisia harrastajamaita ovat Iso-Britannia, USA, Ruotsi sekä Australia.
  • Lajin kuninkuusmatkana pidetään Englannin kanaalin ylitysuintia, jota on uitu rekisteröidysti vuodesta 1875.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju