Eturauhassyövän seulonnan hyödyllisyydestä on oltu montaa mieltä, mutta nyt julkaistun tutkimuksen mukaan seulonta auttaa vähentämään syöpäkuolleisuutta.

Kun tutkimuksessa mukana olleita miehiä seurattiin 13 vuoden ajan ja he kävivät eturauhassyövän seulonnassa neljän vuoden välein, vältettiin yksi kuolema 781:tä miestä kohden. Seulontaryhmässä eturauhassyövän aiheuttamia kuolemia oli viidenneksen vähemmän kuin vertailuryhmässä, jota ei kutsuttu seulontaan. Seulotuilla miehillä myös pitkälle edenneen syövän riski aleni.

Seulonta perustui verestä määritettävään merkkiaineeseen, prostataspesifiseen antigeeniin eli PSA:han. Kuolleisuus aleni samassa suhteessa kuin vastaavissa rintasyövän ja suolistosyövän seulontaa koskevissa tutkimuksissa.

- Tulokset vahvistavat sen, että PSA-testiin pohjautuva seulonta löytää syöpiä, jotka voidaan varhaisvaiheessa todettuina parantaa, kertoo tutkimuksen Suomen osuudesta vastannut professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta.

Suomessa ei aloiteta seulontaa

Ennen kuin olisi mahdollista aloittaa väestöpohjainen seulonta, sen haitat ja kustannukset olisi arvioitava.

Kaikki miehet eivät kuitenkaan hyödy seulonnasta tai syövän toteamisesta, sillä seulonta paljastaa usein myös pieniä syöpäkasvaimia, jotka pysyvät oireettomina koko miehen elinajan. Näiden kasvainten toteaminen aiheuttaa turhia hoitoja, joiden sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen ja erektiohäiriöt.

Tutkimuksessa todettu kuolleisuutta pienentävä vaikutus ei vaikuta seulontakäytäntöihin Suomessa.
- Seulonnasta aiheutuu paljon elämänlaatuhaittoja, ja siksi seulontaohjelman käynnistämistä ei ole toistaiseksi pidetty perusteltuna, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana peräti 162 000 miestä. Seulontaryhmään oli arvottu heistä noin puolet. Tutkittavista miehistä miltei puolet oli suomalaisia. Seulonnan alkaessa miehet olivat pääosin 55-69-vuotiaita.
Suomessa tutkimuksen osallistuivat Suomen Syöpärekisteri sekä Tampereen ja Helsingin yliopistot, Tampereen yliopistollinen keskussairaala ja HUS. Muut osallistuvat maat olivat Hollanti, Ruotsi, Belgia, Italia, Espanja ja Sveitsi.

Lähde: www.uta.fi

 

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju