Suomalaisilla on muita kansoja enemmän hiljaisia suojageenejä, jotka saattavat suojata kantajaansa sydän- ja verisuonitaudeilta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisilta löytyy muita kansoja enemmän geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin toimimattomaksi.
Suomalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden yhteistyönä tekemä tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajojen väestöaineistojen avulla suomalaisille ominaisten geenimuotojen yleisyyttä ja terveysvaikutuksia.
Nälkä vaikutti geeniperimään
Suomen asutushistoria ja nälänhädät ovat muovanneet geeniperimäämme. Osa nyt selvitetyistä geenimuodoista on vakavia tautimutaatioita. Jos ne periytyvät molemmilta vanhemmilta lapselle, ne aiheuttavat erilaisia sairauksia tai jopa kuoleman.
Yleensä vakavaa haittaa aiheuttavat geenimutaatiot muuttuvat ajan myötä väestössä hyvin harvinaisiksi. Uskotaan, että tällä tavalla käy Suomessakin pitkän ajan kuluessa.
Suojageenien Suomi
Uudesta tutkimuksesta selviää, että suomalaisilta löytyy huomattavasti muita tutkittuja kansoja enemmän geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi. Eli meillä on enemmän hiljaisia suojageenejä.
Tutkijoiden mukaan mielenkiintoisin havainto ovat geenit, joiden täydellinen toimimattomuus ei aiheuta minkäänlaisia terveydellisiä ongelmia.
Terveyshaittojen sijaan ne suojaavat kantajaansa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeilta. Näin käy esimerkiksi, jos ihmiseltä puuttuu geenin tuottama lipoproteiini.
Lääketurvallisuus paranee
Suomalaisesta perimästä löytyy geenimuotoja, jotka tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kehittää aiempaa turvallisempia lääkkeitä.
Toimimattomien geenien avulla voidaan ennakoida lääkkeen turvallisuutta.
– Jos ihmiset pärjäävät vuosikymmeniä ilman tietyn geenin geenituotetta, on todennäköistä, että kyseisten geenituotteiden määrän vähentäminen esimerkiksi lääkkeiden avulla ei myöskään aiheuta merkittäviä sivuvaikutuksia, sanoo tutkimusryhmää johtanut Aarno Palotie.
Lähde: THL
